VUORISAARNAN LAKI

Vuorisaarna kokonaisuudessaan on hätkähdyttävää ravistelua. Se kääntää kaiken – ei nurinperin vaan takaisin oikein päin. Vuorisaarna ravistelee maailman menoa mutta myös uskonnollista ajattelua ja elämää.

 

Uusi laki vai vanha laki sen alkuperäiseen arvoon korotettuna?

Vuorisaarnaa on erehdytty pitämään uutena lakina, joka olisi paljon tiukempi kuin Mooseksen laki. Kun Mooses vaati vain ulkonaista hurskautta, Jeesus vaatiikin syvintä sydämen puhtautta ehdottomalla tavalla.

Jos oikea silmäsi viettelee sinua, repäise se irti. Jos oikea kätesi viettelee sinua, hakkaa se poikki. Onhan sinulle parempi, että menetät vain yhden jäsen kuin, että koko ruumiisi joutuu helvettiin. Minä sanon teille: ellette noudata Jumalan tahtoa paljon paremmin kuin lainopettajat ja fariseukset, te ette pääse taivasten valtakuntaan.

Pääsetkö sinä taivasten valtakuntaan? Noudatatko sinä Jeesuksen ehdotonta opetusta? Täytätkö mitan? Montako ruumiinjäsentä olet jo repäissyt irti?

Jeesuksen ajan lainopettajat ja fariseukset olivat oman aikansa uskonnon huippuammattilaisia. He olivat kuin meidän aikamme parhaat urheilijat Rion olympialaisissa.  Mutta nyt Jeesus sanookin: Jos sinä et juokse paljon nopeammin, kuin Usain Bolt, jos sinä et heitä keihästä paljon pitemmälle kuin Saksan Thomas Rhöler tai nyrkkeile paljon paremmin kuin Suomen Mira Potkonen, sinä et kelpaa taivasten valtakunnan joukkueeseen.

Oikeastaan Jeesus vie vaatimustason jumalalliseen täydellisyyteen: Olkaa siis täydellisiä, niin kuin teidän taivaallinen Isänne on täydellinen!

Oletko sinä yhtä täydellinen kuin itse Jumala kaikessa rakkaudessaan, kaikessa hyvyydessään, kaikessa pyhyydessään? Se on sama kuin meille sanottaisiin: hyppää yhtä korkealle ja loista yhtä kirkkaasti kuin aurinko! Saa käydä kokeilemassa, vaikka heti… On ihmeellistä, että on monia lakihenkisiä kristillisiä liikkeitä, joissa ajatellaan, että tämä on mahdollista, puhumattakaan ei-kristillisistä uskonnoista.

Sama ilmiö on tuttua juutalaisuudessa. Lainopettajat ja fariseukset ajattelivat, että ihminen on pohjimmiltaan hyvä ja hän voi saavuttaa täydellisyyden ja Jumalan vertaisuuden. Ihminen voi kohota tasaveroiseksi kumppaniksi Jumalan kanssa, jolloin Jumalan pitää antaa ihmiselle iankaikkinen elämä – ei lahjana vaan ansion perusteella.

Oikeastaan tavallinen suomalainenkin ajattelee hyvin samansuuntaisesti: Minä olen ihan hyvä ihminen. Jos Jumala on, hänen pitää antaa minulle ikuinen elämä. Tämä on kuitenkin käsittämättömän syvä harha, joka paljastuu, kun vain vähän raapaisemme pintaa. Kun vain vähän katsomme ihmissydämeen ja ihmiskunnan raadollisuuteen historian ja nykyhetken valossa. Sen me varmasti tiedämme.

Silti – Jeesus vaatii täydellisyyttä. Miksi? Mistä on kysymys?

Vuorisaarnassa Jeesus sanoo ainakin kuusi kertaa sanat ”teille on opetettu – mutta minä sanon teille”. Jeesus asettaa vastakohdiksi lainopettajien ja fariseusten opetuksen suhteessa hänen omaan opetukseensa. Tämä kertoo siitä, että aiemmin annetussa opetuksessa oli jotain pielessä. Jotakin oli mennyt vikaan ja nyt Jeesuksen piti korjata, täsmentää, täydentää tuota opetusta. Vuorisaarnan aivan lopussa todetaankin Jeesuksesta: Hän opetti niin kuin se, jolle on annettu valta, ei niin kuin lainopettajat. Jeesus oikaisi jumalallisella arvovallalla vääristyneen inhimillisen opetuksen.

Vääristyneen juutalaisuuden perusvirhe oli siinä, että se näennäisesti korosti Jumalan lakia mutta samanaikaisesti se tyhjensi Jumalan lain sen olennaisesta sisällöstä. Toisaalla Jeesus moitti tätä väärää opetusta sanoen: Mutta voi teitä, te fariseukset, kun te annatte kymmenykset mintuista ja kaikenlaisista vihanneksista, mutta sivuutatte oikeuden ja Jumalan rakkauden!

Juutalaisuus oli ajautunut Jumalan lain ulkonaiseen, pinnalliseen, muodolliseen, epäolennaisuuksien noudattamiseen. Oli helppo määrätä, että sapattina sai kävellä vain tietyn matkaa ja keksiä satoja vastaavia inhimillisiä sääntöjä.

Paljon vaikeampaa ja tosiasiassa mahdotonta oli täyttää Jumalan lain ydin: Rakasta Herraa sinun Jumalaasi kaikesta sydämestäsi, kaikesta voimasta ja lähimmäistä niin kuin itseäsi.

Kun Jumala antoi Mooseksen lain, sen syvänä sisältönä oli rakkaus – suhteessa Jumalaan ja suhteessa lähimmäisiin niin henkilökohtaisella kuin yhteiskunnallisella tasolla.

Jumala ei koskaan tarkoittanut, että lakia noudatettaisiin vain ulkonaisesti – niin että sydämessä vihattaisiin vanhempia mutta ulkonaisesti oltaisiin mielin kielin; tai että sisäisesti olisimme täynnä vihaa, murhanhimoa, aviorikosta, varkauksia, valheita – mutta ulkonaisesti esittäisimme enkeliä.

Näin ulkoistamalla ja keskittymällä epäoleellisuuksiin juutalaisuus rikkoi lain ja laski sen ehdottomuuden riman lähes maan pinnalle. Ja varsinkin mikäli ajattelemme lakia ja ihmisen tekoja pelastustienä, laki oikeasti vaatii, että meidän tulee hypätä korkeutta taivaaseen asti. Lain rima on taivaissa. Mutta nyt fariseukset, lainopettajat ja juutalaiset olivat laskeneet sen maan tomuun kuvitellen, että sen ylittämällä he osoittautuisivat hyviksi ja pelastuisivat.

 

Mitä Jeesus Vuorisaarnassa tekeekään?

Hän palauttaa Jumalan pyhän lain sen alkuperäiseen, täydelliseen, ehdottomaan kunniaan. Hän nostaa lain riman takaisin taivaisiin: Jos te todella luulette tai tahdotte pelastua lain vaatimilla teoilla, niin katsokaa, rima on tuolla taivaissa!

Jeesus ei siis tuo uutta, tiukempaa lakia, vaan hän soveltaa Mooseksen lakia niin kuin Jumala oli sen alun perin tarkoittanutkin: syvälle sydämen tasolle, laaja-alaisesti kaikkea elämää koskien.

 

Ihmisen suhde lakiin ja Jumalan sanaan

Jeesus siis kunnioitti Jumalan lakia sen alkuperäisessä, ehdottomassa, täydellisessä merkityksessä. Tästä kertoo Jeesuksen sanat:

Älkää luulko, että minä olen tullut lakia tai profeettoja kumoamaan. En minä ole tullut kumoamaan, vaan täyttämään. Totisesti: laista ei häviä yksikään kirjain, ei pieninkään piirto, ennen kuin taivas ja maa katoavat, ennen kuin kaikki on tapahtunut. Sitä, joka jättää laista pois yhdenkin käskyn, vaikkapa kaikkein vähäisimmän, ja siten opettaa, kutsutaan taivasten valtakunnassa vähäisimmäksi. Mutta sitä, joka noudattaa lakia ja niin opettaa, kutsutaan taivasten valtakunnassa suureksi.

Jeesus täytti lain mutta vääristynyt juutalaisuus halusi tyhjentää lain sen olennaisesta sisällöstä ja tarkoituksesta. Torjuessaan Sanan he torjuivat Jumalan ja elivät hänestä kaukana. Jumala ei saanut sijaa heidän sydämissään.

Ihminen voi torjua Jumalan monellakin tavalla.

• Hän voi tehdä sen hyvin uskonnollisin sanakääntein ja rituaalein kuten fariseukset.
• Ihminen voi olla myös maallistunut ja epäuskonnollinen. Hän saattaa kieltää Jumalan ja Raamatun avoimesti ja suoraan: ei kiinnosta, täysin hölynpölyä.

Miten on meidän aikanamme? Oikeastaan molemmat tavat ovat läsnä. Monet suomalaiset ovat maallistuneet ja vieraantuneet kristillisestä uskosta. Elämän täyttää kaikki muut asiat. Kirkot ja seurakunnat ovat tyhjillään. Ei kiinnosta.

Samalla kansamme keskuudessa vaikuttaa uusi, moderni, aikaamme päivitetty kristillisyys. Se verhoutuu kristillisiin kaapuihin ja tunnusmerkkeihin. Se käyttää keskeisiä kristillisiä sanoja kuten Jumala, Kristus ja rakkaus. Mutta kuten juutalaiset tekivät (tyhjensivät lain sen todellisesta sisällöstä) nämäkin kristilliset sanat on tyhjennetty ja korvattu sisällöllä, jonka lähde ei olekaan Raamattu vaan oman aikamme ihanteet, media ja liberaali teologia. Jäljellä on pelkät ulkonaiset kuoret ja vääristynyt sisältö.

Ajatellaan, että ihminen on juutalaiseen tapaan pohjimmiltaan hyvä ja Jumala – millainen hän sitten onkaan – varmasti pelastaa jokaisen ihmisen ja kaikki pääsevät taivaaseen sellaisenaan, ilman todellista muutosta. Kristus on vain kaunis esimerkki, joka ei todellisuudessa sovittanut ketään eikä noussut kuolleista. Apostolinen uskontunnustuskin on vain sanaleikkiä ilman vastinetta todellisuudessa.

Monet uskonnon asiantuntijat julistavat tätä mantraa kyseenalaistaen Raamatun ja antaen kristillisille termeille aivan uuden sisällön. Tätä kaikkea media mielellään julistaa ja sitä kansa mielellään kuuntelee.

Oikeastaan apostoli Johanneksen kirjeet olisivat kaikkein ajankohtaisin opetus juuri tätä harhaa vastaan. Ensimmäisessä Johanneksen kirjeessä sanotaan: He ovat maailmasta; sen tähden he puhuvat, niin kuin maailma puhuu, ja maailma kuulee heitä. Me olemme Jumalasta. Joka tuntee Jumalan, se kuulee meitä; joka ei ole Jumalasta, se ei kuule meitä. Siitä me tunnemme totuuden hengen ja eksytyksen hengen. (1 Joh 4:5-6).

He puhuvat niin kuin maailma puhuu. He korvaavat ja täyttävät kristillisen uskon sisällöllä, joka kumpuaa syntisestä maailmasta, ei Raamatusta. Ja maailma kuulee heitä. Maailmalle käy kaikki muut uskonnot ja aatteet, mutta ei Raamattu. Muinainen, synkretistinen Pan-jumaluuden palvonta oli tuttua Israelissakin, pakanoiden keskuudessa.

Tällaisessa modernissa antikristillisyydessä monet Jumalan lain käskyt ja ohjeet ovat vähintään vanhanaikaisia, suorastaan jopa vahingollisia. Moderni antikristillisyys julistaa valon pimeydeksi ja pimeyden valoksi; jumalallisen rakkauden ahdasmieliseksi synniksi ja synnin todelliseksi rakkaudeksi.

Vaikka on epämuodikasta ja suorastaan vaarallista puhua synnistä, sen vakavuudesta ja helvetistä, Jeesus, maailman Vapahtaja tekee sen, suorastaan äärimmäisen rajulla tavalla. Kun joku uskaltaa horjuttaa ihmisten itsepetoksen naamareita yhteiskunnassa tai kirkossa, hän on todellisessa vaarassa. Hänet halutaan vaientaa kuten Jeesus. Vuorisaarna on kova, sietämätön puhe. Mutta kova on ihmisen sydänkin. Siinä Jumala laittaa kovan kovaa vastaan.

Jumalan sana, kuten Vuorisaarna on yhä tänään voimassa kuten Herramme Jeesus sanoi:

Totisesti: laista ei häviä yksikään kirjain, ei pieninkään piirto, ennen kuin taivas ja maa katoavat, ennen kuin kaikki on tapahtunut. 

Jumalan laki, joka kertoo mitä todellinen rakkaus on, kaikesta epäuskosta ja vääristelystä huolimatta on täydellisesti voimassa. Ei kukaan ihminen kykene kumoamaan Jumalan lakia ja sitä, että Jumala itse sitoutuu omaan Sanaansa ja toimii sen mukaan.

Jumalan ehdottoman, täydellisen lain mukaan jokainen ihminen lopulta tuomitaan. Jumalan laki, varsinkin Vuorisaarnan valossa paljastaa kipeästi ja karusti, että kenessäkään ihmisessä itsessään ei ole rakkautta, edes tässä modernissa maailmassa. Vain Jumala on rakkaus.

 

Lain tehtävät

Onko Jumala sitten niuhottaja tai epäreilu, kun hän vaatii täydellisyyttä?

Rakkauden laki, pyhä laki ilmentää Jumalan itsensä olemusta rakkautena ja pyhänä. Jumala loi ihmisen omaksi kuvakseen, jonka tuli elää tässä Jumalan rakkauden ja pyhyyden todellisuudessa. Kun näin toimisimme, maapallo ja elämä olisi todella paratiisia, täydellistä onnellisuutta.

Mutta kuten tiedämme, todellisuus on aivan jotain muuta. Kaikki se, mikä rikkoo rakkautta ja pyhyyttä, tekee elämästä onnetonta ja ahdistavaa. Me ihmiset jatkuvasti kaipaamme ja janoamme rakkautta, mutta kärsimme, koska sellaista rakkautta emme löydä itsestämme, toisesta ihmisestä tai koko maailmasta. Maailma ja ihminen on sairastunut, mennyt rikki ja pilalle, turmeltunut.

Vaikka todellisuus on tämä, Jumala yhä tänään kantaa sydämessään täydellistä rakkauden unelmaa. Hän ei ole luovuttanut. Hän loi kaiken hyväksi ja vaikka se on turmeltunut, hän tulee kerran luomaan kaiken uudeksi. Ja tähän uuteen, tähän taivasten valtakunnan todellisuuteen meitä kutsutaan. Ei lakia noudattamalla omavoimaisesti vaan Kristuksen armossa ja rakkaudessa.

 

Vuorisaarnan lailla on tärkeä, tuttu tehtävä:

• Jumalan laki kertoo sen, mistä elämässä on kysymys: rakkaudesta! Laki kuvaa konkreettisella tavalla, miten rakkaus toteutuu käytännön elämässä niin yksilöiden kuin koko yhteiskunnan kohdalla. Rakkaus ei ole vain sana vaan sillä on konkreettinen, täsmällinen sisältö.
• Jumalan ehdoton rakkaudenlaki paljastaa ihmisen ja ihmiskunnan syvimmän todellisuuden. Laki on kuin röntgen- tai magneettikuvauslaite, joka läpivalaisee kaiken: me olemme syntisiä. Jos vain vertaamme itseämme toisiimme, emme tunnista syntiä, koska me kaikki olemme syntisiä. Vasta meidän ulkopuolinen, täydellinen totuuden peili paljastaa väärentämättömän kuvan meistä.
• Jumalan ehdoton laki eliminoi kaikki ihmistekoiset yritykset pelastaa itse itsensä.
  Ihminen voi kyllä ulkonaisesti kaunistella käytöstään mutta sisintään hän ei kykene muuttamaan. Hän ei voi voittaa syntiä eikä kuolemaa.
• Jumalan laki ohjaa ihmistä turvautumaan Jumalan armoon Jeesuksessa Kristuksessa.

Vuorisaarna julistaa meille karun, järkyttävän diagnoosin. Meille sanotaan: sinulla on syöpä ja elinaikaa vain muutama kuukausi. En tiedä, oletko sinä tai läheisesi joskus kokenut tällaisen hetken.

Usein vasta tässä tilanteessa ihminen herää todellisuuteen. Hän on kuin puristamossa, jossa kaikki oma voima puserretaan pois. Hän joutuu karistamaan kuvitelman, että eläisi ikuisesti ja että voisi itse määrittää oman elämänsä sisällön. Hän joutuu luopumaan omavoimaisuudesta ja turvautumaan toisten, jopa Jumalan apuun.

Siksi Jeesuksen ehdottomat, karut sanat ovatkin täynnä rakkautta ihmistä kohtaan, jotta tämä heräisi todellisuuteen, turvautuisi yksin häneen ja saisi lahjaksi elämän – ajallisen ja iankaikkisen.