Terveisiä Japanista

LÄHETYSTYÖN TERVEISIÄ JAPANISTA

 

Yleistietoa

  • pinta-ala: 377.765km2 (hiukan Suomea suurempi), josta noin 80% vuoristoa; koostuu neljästä pääsaaresta
  • väkiluku: 127 milj. (336 henkeä/km2)
  • valtiomuoto: Keisarikunta, jossa keisari on keulakuva ja uskonnollinen symboli, mutta todellinen valta on kaksikamarisella eduskunnalla. Keisari Akihito.
  • tilanne: Maailman toiseksi rikkain teollisuusmahti. Ollut 10 vuotta taloudellisessa, poliittisessa ja henkisessä kriisissä.
  • uskonnot: Shintolaisuus (luonnonhenkien ja keisarien henkien palvontaa, kansakunnan palvontaa), buddhalaisuus (esi-isien henkien palvontaa) ja suuri joukko uususkontoja. Kristittyjä muodollisesti vajaa 1%, mutta säännöllisesti kirkossa käyviä protestantteja on vain 300 000.
  • kieli: Japani on ainoa virallinen kieli.
  • vähemmistöt: Maassa asuu merkittävä korealainen ja kiinalainen vähemmistö, joita syrjitään työnsaannissa ja avioliittojen solmimisessa. Varsinaisten japanilaisten noin 4-5% kuuluu vastaavalla tavalla syrjittyjen entisten kastittomien jälkeläisiä. Syrjintä on samaa luokkaa kuin värillisten syrjintä esim. Yhdysvalloissa.
  • koulutus: Maailman korkeimpia. Lukutaito 100%. Lukion käy 92% ikäluokasta (luku ei kuitenkaan ole vertailukelpoinen Suomeen koulujärjestelmän eroavuuden vuoksi).
  • pääkaupunki: Tokio n. 12 milj. asukasta.
  • talous: Kapitalistinen markkinatalous. Maassa on esim. autoja noin 60 miljoonaa. Rahayksikkö on jeni.

 

Uskonnollisuus

Kristittyjä oli Japanissa kenties noin 10 % ennen kuin maa sulkeutui länsimaailmalta. Sen myötä kristittyjä vainottiin ankarasti. Vasta maan uudelleen avautumisen myötä kristinusko sai jälleen jalansijaa. Suomesta lähetystyön aloitti Sley 1900-luvun alussa. Kristittyjen määrä nykyään on vain 1 % luokkaa. Lähetystyöhön on tullut mukaan mm. Kansanlähetys ja Lähetysyhdistys Kylväjä. Japanin luterilainen kirkko on pilkkoutunut alueellisesti 5-6 kirkkokuntaan. Seurakunnat ovat pieniä ja sen väki koostuu pitkälti eläkeläisistä. Uusia kristittyjä kastetaan kussakin seurakunnassa keskimäärin vain yksi. Onneksi on myös kasvavia seurakuntia. Ongelmana on myös koulutettujen työntekijöiden puute. Monella seurakunnalla ei ole edes pastoria.

Japanilaiset ovat pitkälti maallistuneita. Uskonto on traditiota ja vanhempien kunnioitusta. Kun lapsi syntyy, hänet siunataan shintolaistemppelissä. Hautajaiset vietetään usein buddhalaisten menojen mukaisesti. Viime vuosina kristilliset häät ovat olleet hyvin suosittuja, joten japanilaiset ovat ”kaikkiruokaisia”. Vaikka keskiverto japanilainen sanoo, ettei varsinaisesti usko mihinkään, hän on silti hyvin taikauskoinen. Amuletit, ennustukset ja kotialttarit ovat tärkeitä ja sitovia. Japanilaiset kokevat henkimaailman todellisuuden hyvin selvästi. He palvovat esi-isiä. Kristityksi kääntyminen on hyvin vaikeaa, koska se merkitsisi kieltäytymistä traditioista ja esi-isien palvonnasta. He voivat käydä pitkäänkin seurakunnassa, mutta eivät helposti tule kasteelle.

 

Luterilainen kirkko ja lähetystyö

Suomalaisten lähettien kannalta tutuin on Länsi-Japanin luterilainen kirkko. Sen ja lähettien työ on pioneerityötä, jonka tavoitteena on kristillisen uskon ja seurakuntien synnyttäminen. Tähän pyritään henkilökohtaisin keskusteluin sekä pitämällä jumalanpalveluksia, pyhäkouluja, evankelioimistilaisuuksia ja tukemalla radiotyötä. Suhteita japanilaisiin luodaan englanninkielen opintopiireissä, naisten ruuanlaittopiireissä, lapsien kautta ja musiikin keinoin. Aivan erityinen mahdollisuus kertoa evankeliumia on se, että jopa 80 % japanilaisista haluaa kristillisen vihkimisen avioliitolleen! Suomessa enää vain 51 %.

Lähetystyöntekijöiden osuus on tärkeä. He kantavat vastuuta monissa tehtävissä. Japani on kallis maa asua eikä seurakunnilla ole aina varaa tilojen ohella palkata pappeja. Lisäksi huolta pidetään kovasta suorituskierteestä pudonneista ihmisistä, jotka tarvitsevat apua. Moni suomalainen japaninlähetti on jo toista lähettisukupolvea. He ovat hyvin sitoutuneita Japaniin ja lähetystyöhön. Japani on heille aidosti koti. Kieli- ja kulttuuritaitoisina he saavuttavat ihmisiä ja voivat tukea seurakuntien elämää ja työtä.

Japanissa tehtävää lähetystyötä on tärkeää tukea rukouksin ja varoin. Vaikka kansan elintaso on korkea, sen elämänlaatu on huonompi. Kova suorituskierre lapsuudesta vanhuuteen asti, yhteisöllisyyden paine, ystävien puute, sydämen avaamisen vaikeus, henkien pelko ja armahtavan Jumalan puuttuminen ovat japanilaisen arkipäivää. Evankeliumi ja hyvä seurakuntayhteys tuovat heille elämän ja kestävän toivon. Siksi sinuakin tarvitaan – jos ei lähtijänä, niin lähettäjänä!

 

 

KAMIKAZE-LENTÄJÄ SUEHIRO OOKURAN TARINA: Miksi toinen kuoli puolestani ja minä jäin henkiin?

Suehiro Ookura oli kaksikymmentävuotias nuorukainen toisen maailmansodan loppuvaiheissa. Hän oli saanut armeijan koulutuksen itsemurhalentäjäksi. Eräänä päivänä tuli Ookuran vuoro täyttää kunnioitettu, mutta pelottava tehtävänsä kamikaze-lentäjänä.

Koneet käynnistyivät ja rullasivat lähtöasemiinsa. Ookura teki elämänsä viimeisiä valmistelu ja rituaaleja. Pian hän törmäisi valtavaksi pommiksi rakennetulla koneellaan liittoutuneiden laivan kylkeen. Lentokone toisensa jälkeen lähti liikkeelle. Yllättäen Ookura huomasi, että komentaja ja eräs toinen mies kävelivät hänen koneensa vierelle. Komentaja käski Ookuran pois koneesta ja tuo eräs toinen mies asettui hänen paikalleen. Kone nousi ilmaan eikä enää koskaan palannut. Tuo toinen mies kuoli ja Ookura jäi eloon.

Hänelle ei koskaan kerrottu, miksi näin tapahtui. Tästä muodostuikin Ookuralle elämänmittainen kamppailu ja kysely: miksi tuo toinen kuoli, mutta minä jäin eloon? Ookura etsi vastausta monelta taholta, mutta ei löytänyt.

Sodan päätyttyä hän perusti perheen ja teki työtä ahkeran japanilaisen tapaan. Syntyi tytär nimeltä Mieko ja kolme muuta lasta. Vartuttuaan aikuiseksi Mieko avioitui. Varsin pian he tapasivat eräässä uuden-vuodenjuhlassa suomalaisen lähetystyöntekijä-pariskunnan. He tutustuivat toisiinsa ja Mieko alkoi käydä seurakunnassa naistenpiirissä. Siellä hän sai kuulla evankeliumin Vapahtajasta Jeesuksesta Kristuksesta. Innostunut tytär kutsui myös vanhempansa kirkkoon.

Kristillisessä seurakunnassa Ookuraa puhutteli erityisesti kaksi asiaa. Ensinnäkin, Jumalalla on suunnitelma jokaisen ihmisen elämälle. Toiseksi, on eräs mies, nimeltä Jeesus Kristus, joka on kuollut ristillä hänen puolestaan. Koska Jeesus kuoli ristillä, Ookurakin saa elää. Läpi elämän kestänyt kysely sai syvällisen vastauksen, joka antoi Ookuralle rauhan.

Moni aikamme ihminen elää kuin tuo kamikaze-lentäjä. Syöksymme huumaaviin kokemuksiin, tavoittelemme taivaita, inhimillistä kunniaa ja tämän maailman rikkauksia, vaikka olemme kuoleman tiellä. Elämämme saattaa päättyä oikeastaan minä hetkenä hyvänsä. Kuka tietää sydäntemme lyöntien määrän?

Kuitenkin – komentaja astuu viereesi. Hän sanoo: tule pois tuosta kuolemankoneesta, toinen tulee sinun tilallesi. Hän kuolee puolestasi ja sinä saat elää. Jeesus Kristus on kuollut ristillä sinun puolestasi. Jumalalla on suunnitelma elämällesi. Se on hyvä suunnitelma, mutta ei välttämättä aina helppo. Sinut kutsutaan elämään ja rakastamaan. Mitä teet? Saako Kristus kuolla myös sinun puolestasi? Astutko ulos elämään?