2 Mooseksen kirja: Lakiliitto ja jumalanpalvelus (15-40 luvut)

ISÄ JUMALA KASVATTAA HORJUVAA LASTAAN (2 Moos 15-40 luvut)

Israelin kansa on nyt siis astunut vapauteen ja ottaa ensimmäisiä horjuvia askeleitaan. Sen tulee kasvaa aikuisuuteen ja ottaa hoidettavakseen ne tehtävät, jotka Jumala sille antaa. Sen tie on vaikea ja vaatii kypsymistä. Näin on nykyajankin ihmisen elämän laita.

Israelin kansaa voidaan verrata oikeutetusti ihmisen kasvuun ja kehittymiseen. Lapsi saa alkunsa äidin kohdussa (Egypti), kasvaa ja syntyy vaikean synnytyksen läpi (vapautus Egyptistä, vitsaukset ja kulku meren läpi). Mutta kun lapsi on syntynyt, alkaa ilo (ylistys). Lasta pitää hoitaa ja kasvattaa. Kitinä ja itku ovat luonnollisia asioita. Kasvaakseen hän tarvitsee vauvaruokaa, mannapuuroa ja nestettä. Lapsi tarvitsee myös rajoja – käskyjä: Älä tee, ei saa! Tule, ota, syö! Lapsi on luonnostaan tottelematon, mutta oppii kuuliaisuutta. Toisinaan hän tarvitsee rakkaudellista kuritusta. Tärkeää on turvallisuus eli tieto ja kokemus siitä, että vanhemmat hoitavat ja välittävät uskollisesti (liitto). Ensimmäinen vuosi on paikallaan olemista (Siinain vuoren juurella), mutta pian lapsi alkaa liikkua. Hän oppii hallitsemaan itseään ja alkaa tutkimaan ympäristöä. Usein edessä on 40 vuoden omapäinen ja itseriittoinen omien teiden kulkeminen (erämaa). Vasta kun omat hairahdukset ja Jumalan koulu opettavat elämän realiteetteja, ihminen voi kypsyä ja nöyrtyä todelliseen aikuisuuteen. Toiset nöyrtyvät, mutta toiset eivät. Vasta todella aikuinen voi tarttua Jumalan antamiin tehtäviin ja haasteisiin. Hän voi astua taisteluihin ja viedä Jumalan kansan Luvattuun maahan. Sitten on aika lepoon, menneiden muistelemiseen ja jäähyväisiin kuten Mooses koki ennen kuolemaansa. Näin ihmisen elämä voi muistuttaa Israelin vaiheita Egyptistä Luvattuun maahan asti.

Toiseksi, vanhaa liittoa, jonka varassa Israel oli, voidaan verrata talon rakentamiseen. Ennen kuin talo voidaan rakentaa, pitää olla piirustukset. Miltä talon tulee näyttää ulkoa päin, mikä on talon pohjapiirustus, mistä materiaaleista se rakennetaan, miten se kalustetaan? Piirustusten pohjalta voidaan tehdä jopa tietokonemalleja tai pienoismalli talosta. Näiden avulla rakennetaan itse talo. Kun talo on valmis, on aika tupaantuliaisille. Taloon muutetaan asumaan. Piirustuksia ja malleja ei enää tarvita. Juuri tästä on kysymys vanhassa ja uudessa liitossa. Vanha liitto oli tulevan malli ja suunnitelma. Se oli täynnä esikuvia ja viittauksia tulevaisuuteen.

Israel eli rautalankamallin aikaa. Kun aika oli täyttynyt, uusi liitto alkoi Kristuksessa Jeesuksessa. Esikuvat täyttyivät. Itse todellisuus alkoi. Nyt seurakunta on Kristuksen ruumis, Pyhän Hengen temppeli maan päällä. Jeesus on ylimmäinen pappi ja täydellinen, lopullinen sovitusuhri. Jeesus Kristus on tie Jumalan luokse.

 

Vanha liitto on Uuden liiton esikuva

Näin vanha liitto, joka perustettiin Mooseksen kirjojen kuvaamalla tavalla, puhuu kaikessa Kristuksesta. Vastaavasti Israel ja sen vaiheet ovat opettavia esikuvia seurakunnasta ja yksilöuskovan elämästä. Sanoihan Paavalikin nuorelle Timoteukselle: ”Sinähän tunnet jo lapsuudestasi asti pyhät (Vanhan testamentin) Kirjoitukset, jotka voivat tehdä sinut viisaaksi, niin että pelastus uskon kautta, joka on Kristuksessa Jeesuksessa (täyttymys). Koko Raamattu (Vanha testamentti) on syntynyt Jumalan Hengen vaikutuksesta ja on hyödyllinen opetukseksi, nuhteeksi, ojennukseksi ja kasvatukseksi vanhurskaudessa, jotta Jumalan ihminen olisi täydellinen ja valmis kaikkiin hyviin tekoihin” (2 Tim 3:15-17).

Vanha testamentti ja etenkin Mooseksen kirjojen opetus on tärkeä meille uuden liiton uskoville, sillä niissä on uuden perusta ja monenlaisia jumalanpalvelukseen ja elämään liittyviä sovelluksia. Näin Vanha testamentti valmistaa tietä Uuden testamentin tulolle. Mooses ja Joosua kulkevat Jeesuksen tienraivaajina; Israel seurakunnan esikuvana; Egyptistä vapautuminen kuvaa uskoon tuloa ja Jumalan kansan syntyä; Siinain lakiliitto on esikuvaa Uudesta liitosta Kristuksessa, vaellus erämaassa on uskovan elämää maailmassa; Luvattuun maahan pyrkiminen merkitsee Jumalan antamaa tehtävää ja tarkoitusta elämälle; sen saavuttaminen puolestaan kuvaa taivasta. Vanha liitto oli tärkeä esivaihe, mutta se oli monin tavoin vajaa ja epätäydellinen. Vasta Uusi liitto toi täydellisen, ikuisen liiton ja yhteyden, sillä Kristus oli kaikin tavoin täydellinen ihmiskunnan edustaja. Hän täytti vanhan liiton kaikessa. Siksi me elämme nyt uudessa.

 

Israelin horjuvia ensiaskeleita vapaudessa  (15-18 luvut)

Takana ovat suuret Jumalan tunnusteot ja vapautuminen Egyptissä. Mutta tuskin ylistyslaulu on lakannut israelilaisten huulilta, alkaa napina ja valitus: ”Oi jospa olisimme kuolleet Egyptissä, sekin olisi parempi. Oi jospa istuisimme Egyptin lihapatojen ääressä” (15:22, 16:3). Herra vastasi napinaan puhdistamalla vesilähteitä ja johdattamalla keitaille (15:23-27), sekä antamalla taivaan leipää, mannaa ja vieläpä viiriäislintuja (16 luku). Hieman myöhemmin Mooses iski sauvalla kallioon, jota alkoi vuotaa vettä (17:1-7). Näissäkin Kristus oli kätketyllä tavalla läsnä: Jeesus on Elämän leipä; hän avasi elämän veden lähteet, kun hänet lyötiin ristille.

Miten tuttua tämä onkaan meille? Kuka murehtii tätä päivää, kuka huomista? Kuka elää menneisyydessä ja kaipaa takaisin Egyptiin, maailman iloihin? Kuka jaksaa huomata Herran hyvyyden ja läsnäolon monissa elämämme hyvissä asioissa ja lahjoissa – vedessä, leivässä, vaatteissa, kodissa, ystävissä, Raamattuun uskovissa työntekijöissä? Ei Jumala ole kaukana. Hän on lähellä sinua! Älä valita vaan luota Herraan ja kiitä!

Vasta nyt Israel oli valmis käymään ensimmäisen taistelunsa. Aikaisemmin Herra oli sotinut suvereenilla tavalla. Israel sai voiton amalekilaisista rukouksen voimalla (17:8-16). Niin kauan kuin Mooses piti sauvaansa kohotettuna, Israel menestyi taistelussa. Mooses on esikuva Kristuksesta, joka aina rukoilee puolestamme. Mutta myös meidän tulee rukoilla ja ottaa vastaan Jumalan voima ja johdatus elämäämme. On myös tärkeää kuunnella vanhempien veljien ja sisarten neuvoja. Mooses kuuli nöyrästi Jetroa, vaimonsa isää. Hän järjesti Israelin suurelle kansalle päämiehet hoitamaan hallintoa ja oikeuskysymyksiä (18 luku). Järjestys kuuluu aina Jumalan mielenmukaiseen elämään ja yhteiskuntaan.

 

Siinain lakiliitto  (19-24 luvut)

Kukaan ihminen tai mikään kansa ei voi elää ilman oikeudellisesti järjestettyä yhteiskuntaa. Yksilöt ja yhteiskunnat tarvitsevat lain, jonka mukaan kaikkien on hyvä elää. Ihmiset tarvitsevat tehtäviä ja suojan. Kaiken tämän Jumala tahtoi antaa Israelille: ”Jos te nyt kuulette ääntäni ja pidätte liittoni, te olette minun omaisuuskansani ennen kaikkia muita kansoja. Ja te olette minulle pappisvaltakunta ja pyhä kansa” (19:5-6). Jumala kutsui ja valmisti itselleen kansan. Nyt oli aika solmia virallinen liitto ja määritellä sille ehdot ja lait.

Siinain vuorella solmittu liitto korosti etenkin Jumalan pyhyyttä ja sitä pyhää elämää, jota Jumala kansaltaan edellyttäisi. Jumalan kansa ei voi elää kuin siat pellossa, omien mielihalujensa ohjaamina. Sen tuli olla esikuvana ja opettajana, pappina kaikille muille kansoille. Jumalan pyhyys vavisutti vuorta ja uhkasi surmata jokaisen ihmisen, joka vain koskisi Herraan. Vain Mooses ja Aaron, välittäjä ja tuleva ylipappi saattoivat tulla Herran luo kansan puolesta. (19 luku). Juuri tämä pyhä Jumala antoi ihmisille lain. Nykyaikana Jumalan laki on pitkälti hylätty vanhanaikaisena. Jumalan pyhyys on unohdettu kokonaan. Silti Kymmenen käskyä on hyvin monien yhteiskuntien lainsäädännön perustana. Jumalan laki on elämänlaki. Kun sitä noudatetaan, kaikilla on hyvä olla. Mutta kun niitä rikotaan, sen rikkoja ja toiset ihmiset kärsivät. Jumala on pyhä, laki on pyhä ja elämä on pyhä. Laki suojelee elämää ja opettaa tuntemaan Jumalaa.

Laissa on aina kysymys rakkaudesta. Laki tiivistetään niin Vanhassa kuin Uudessa testamentissa ”rakkauden kaksois/kolmoiskäskyyn”: Rakasta Herraa, sinun Jumalaasi koko sydämestäsi, kaikella voimallasi ja kaikesta sielustasi; Rakasta lähimmäistä niin kuin itseäsi! Näin Mooses opetti kansaa (3 Moos 19:18; 5 Moos 6:4-5). Näin Jeesus opettaa seurakuntaa.

Kymmenen käskyä määrittelee olennaisella tavalla, mitä rakkaus on käytännössä. Seuraavassa on alkuperäinen tapa jaotella käskyt (juutalaiset ja monet kirkkokunnat):

  1. Minä olen Herra sinun Jumalasi, joka vein sinut pois Egyptin maasta, orjuuden pesästä.
    Älä pidä muita jumalia minun rinnallani.
  2. Älä tee itsellesi jumalankuvaa, äläkä kumarra niitä äläkä palvele niitä.
  3. Älä turhaan lausu Herran, sinun Jumalasi nimeä.
  4. Muista pyhittää lepopäivä.
  5. Kunnioita isääsi ja äitiäsi.
  6. Älä tapa.
  7. Älä tee huorin.
  8. Älä varasta.
  9. Älä sano väärää todistusta lähimmäisestäsi.
  10. Älä himoitse toisen omaa.

Kymmenen käskyä muodostavat moraalilain ytimen (20 luku). Ne ovat keskeisiä ilmauksia todellisesta rakkaudesta – suhteessa Jumalaan, lähimmäiseen ja itseemme. Moraalilaki toimii erityisesti yksilötasolla. Neljä ensimmäistä käskyä ohjaavat suhdettamme Jumalaan ja kuusi muuta suhdettamme toisiin ihmisiin. Ensimmäinen käsky alkaa evankeliumilla: Minä olen Herra, joka vein sinut pois Egyptin orjuudesta! Minä olen Vapahtajasi, Pelastajasi! Näin evankeliumi on lakiliitonkin lähtökohta. Ihminen ei itsestään käsin voi koskaan täyttää yhtään Jumalan käskyä. Mutta Jumala voi sen tehdä, evankeliumin, Kristuksen kautta.

Kymmenen käskyä ovat rakkauden lain perussisältö. Sen lisäksi Israelin kansa tarvitsi moninaisia muita lakeja ja ohjeita yksilön ja yhteisön elämää varten: perhesuhteet, rikoslaki, vahingonkorvaus, oikeudenkäyttö, sosiaaliturva, maanomistus, jne. Lakien päämääränä oli ihmisten hyvinvointi, rakkaus ja oikeudenmukaisuus. Nykyajan lait pohjautuvat juuri tämän lakiliiton ilmaisemiin periaatteisiin. Toki emme enää elä 3000 vuotta vanhassa paimentolaisyhteiskunnassa, mutta itse periaatteet eivät ole muuttuneet. Yhteiskunta, joka luopuu Jumalan laista, joka on elämänlaki, sortuu ja tuhoutuu. Se ei ole Jumalan tahto vaan hyvä elämä.

Mutta miten sinä suhtaudut lakiin? Eikö Jumalan laki vain rajoita elämäämme ja tuomitse meitä? Tosiasiassa Jumalan laki suojelee meitä. Se asettaa terveitä, oikeita rajoja. Tahtoisitko sinä, että sinua ei kunnioiteta, sinusta levitetään pahoja juoruja, sinulta varastetaan, sinun rakkaasi viedään, rahasi huijataan ja lopulta sinut tapettaisiin? Tuskin. On siis hyvä, että toimimme itsekin hyvin toisia kohtaan.

Israelilaisten suhtautuminen lakiin oli aivan toinen. Kolmesti he sanoivat hyvin suurella äänellä: ”Kaiken, mitä Herra on puhunut, me teemme!” (19:8, 24:3,7). Vielä nykyajankin juutalainen uskoo tähän samaan: Minä täytän Jumalan lain, vieläpä omin voimin… Myöhemmin Paavali selitti lain tehtävää seuraavin sanoin: ”Laki puhuu lainalaisille, että jokainen suu tukittaisiin ja koko maailma tulisi syylliseksi Jumalan edessä. Lain kautta tulee synnintunto” (Room 3:19-20). Siinain lakiliiton solmiminen edellytti uhreja ja veren pirskottamista alttarin ja kansan päälle (24 luku). Vain syntien sovitus avaa yhteyden Jumalaan ja antaa voimaa pyhää elämää varten.

 

Mooses Siinain vuorella 40 päivää  (25-40 luvut)

Moraalilain ja yhteiskuntalain ohella Israel tarvitsi jumalanpalveluslain. Siihen sisältyivät ilmestysmaja, papisto ja leeviläiset, uhrit, puhtaussäännöt ja juhlapäivät. Näistä Jumala puhui Moosekselle ja antoi ilmestyksessä tarkat ohjeet.

Jumalanpalveluslaissa oli kysymys siitä, miten syntinen ihminen voi lähestyä pyhää Jumalaa. Esipihaan, Jumalan valtakuntaan johti vain yksi portti (Jeesus on ovi). Ensin ihminen tuli pronssiselle alttarille uhrieläimen kanssa. Papin läsnäolossa hän laski kätensä eläimen ylle ja tunnusti syntinsä. Sitten hän teurasti uhrin, joka poltettiin alttarilla tuomion tulessa. Synti ansaitsi kuoleman pyhän Jumalan edessä, mutta viaton sijaisuhri kärsi tuon rangaistuksen ja toi sovituksen.

Tämän jälkeen matka kohti Jumalaa jatkui. Edessä oli pronssinen pesuallas puhdistusta varten. Kaste ja Jumalan Sana puhdistavat ja välittävät uudistavan Jumalan armon pyhää elämää varten. Sanan vesi oli kuin peili, joka heijasti kasvot, paljasti epäpuhtaudet ja puhdisti. Sitten ihminen oli valmis astumaan pyhäkköön. Sen sisäpuolella vasemmalla puolella loisti 7-haarainen öljylamppu, joka valaisi pyhäkön. Kristus on maailman valo, jota Pyhä Henki kirkastaa jatkuvasti. Hänen valossaan ihminen löytää Jumalan yhteyteen ja läheisyyteen. Oikealla puolella oli näkyleipäpöytä, jonka päälle oli asetettu 12 leipää, kannu ja malja. Kristus on Elämän leipä, jota ihminen saa nauttia ehtoollisessa. Israelin 12 sukukuntaa ja seurakunta 12 apostolin johtamana ovat etuoikeutettuja nauttimaan tästä lahjasta.

Pyhäkön jakoi kahteen osastoon kankainen esirippu. Sen takana oli kaikkein pyhin, jossa sijaitsivat liitonarkki ja armoistuin kerubeineen. Liitonarkin sisällä olivat laintaulut, manna-astia ja Aaronin sauva. Kaikkein pyhin merkitsi Jumalan välitöntä läsnäoloa ja taivasta. Jumalan kirkkaus lepäsi liitonarkin päällä armoistuimella. Kuitenkin esirippu sulki tien kaikkein pyhimpään. Sinne astuminen merkitsi välitöntä kuolemaa. Vain ylimmäinen pappi sai kerran vuodessa Suurena sovituspäivänä astua sinne tuomaan uhriverta kansan syntien puolesta (3 Moos 16 luku). Tämä esikuva täyttyi, kun Jumalan Poika, Jeesus Kristus, ylimmäinen pappi ja täydellinen uhrikaritsa kuoli ristillä ja nousi kuolleista. Esirippu repesi kahtia ja tie oli avoin Jumalan välittömään läsnäoloon Kristuksen sovitusuhrin, ruumiinsa kautta.

Esiripun edessä tavallisen pyhäkön puolella oli vielä suitsutusastia. Vanhan liiton uskova saattoi tuoda pyyntönsä ja kiitoksensa pyhälle Jumalalle, Isälle, joka kuuli rukoukset kankaisen esiripun läpi. Näin koko vanhan liiton jumalanpalveluslaki kaikissa yksityiskohdissa viittasi Kristukseen, josta tuli täydellinen ja lopullinen tie Jumalan luokse kuten erityisesti Heprealaiskirje meitä opettaa. Tästä on kysymys kristillisessä jumalanpalveluksessa, jota me vietämme Uuden liiton seurakunnassa. Se on pääsiäisen sanoma: tie on auki Isän syliin!

 

Mutta mikä oli ihmisen vastaus? Entä Jumalan?

Se oli kultainen vasikka. Mooses viipyi vuorella 40 päivää ja lopulta kansa päätti tehdä oman jumalan ja jumalanpalvelusjärjestyksen. Aaron valmisti kultaisen vasikan ja kansa julisti: ”Tämä on sinun jumalasi, Israel!” (32:1-6). Ihmisen luonto vetää jatkuvasti kohti pimeyttä, syntiä ja paholaista. Uskovan ja seurakunnan tulee varjella itseään. Se voi luottaa vain Jumalan Sanaan. Kaikki muu rakennelma on kultaista vasikkaa ja sen palvontaa. Mikä on seurakunnan tila nykyään? Miksi kirkot ovat tyhjinä? Missä on laki ja evankeliumi? Miksi viihde on syrjäyttänyt raamatullisen jumalanpalveluksen? Miksi korkeakirkollinen liturgia ei kosketa ihmisiä? Vikaa lienee sekä tekijöissä että kuulijoissa.

Jumala tuomitsi Israelin kansan. Mooses rikkoi laintaulut ja osa kansasta kuoli. Ihminen rikkoi liiton. Mooses rukoili armoa ja asetti itsensä sovittajaksi Jumalan ja ihmisen välille Kristuksen esikuvana (32:7-35). Siitä lähtien Herra toimi vain välittäjän kautta. Sellaisia olivat Mooses, ylimmäinen pappi ja Herran enkeli (33 luku). Mooseskin näki Herran kirkkauden vain ikään kuin selkäpuolelta. Tämä kirkkaus tarttui hetkeksi myös Mooseksen kasvoihin (34:27-35).

Uskollinen Jumala ei hylännyt kansaansa vaan uudisti liittonsa ja lopulta Israel toimi lain ohjeiden mukaan (34-39 luvut). Ilmestysmaja valmistui ja se vihittiin käyttöön. Silloin Herran kirkkaus laskeutui siihen näkyvällä tavalla eikä kukaan voinut mennä sinne (40 luku).  Apostoli Johannes kirjoitti: ”Jos me tunnustamme syntimme, hän on uskollinen ja vanhurskas, niin että hän antaa meille synnit anteeksi ja puhdistaa meidät kaikesta vääryydestä” (1 Joh 1:9). Me olemme syntisiä, mutta Herra on uskollinen liittonsa, lakinsa ja Kristuksen kautta.

 

Avaimia Raamattuun ja elämään

  • Tunne Herra, joka on kaiken olemassaolon, sinunkin perusta ja jatkuvuus! Näe Jeesus Kristus Jumalan täydellisenä ilmaisuna. Minä olen tie ja totuus ja elämä!
  • Jumalan laki kertoo miten rakkaus toteutuu käytännössä. Se paljastaa myös syntisyytemme.
  • Evankeliumi tulee esille syntiuhreissa ja Jumalan lupauksissa ja siunauksissa.
  • Jumalanpalvelus on syntisen ihmisen tie pyhän, rakastavan Jumalan syliin

Avainjakeita

  • 19:5-6 – pappis- ja omaisuuskansa
  • 20 luku – Kymmenen käskyä

Kysymyksiä

  • Miten Jumala hoitaa, kasvattaa, varjelee ja johdattaa sinua?
  • Miksi Jumalan lakia tarvitaan?
  • Miten evankeliumi tuli esille vanhassa liitossa ja mitä siunauksia se tuotti? Entä uudessa liitossa, sinunkin kohdallasi?
  • Miksi jumalanpalvelus on tärkeä? Millainen on raamatullinen jumalanpalvelus? Millainen on vääristynyt jumalanpalvelus?