Rohkaisua ja taivasnäky

ROHKAISUN SANOJA

Psalmi 23

Herra on minun paimeneni, ei minulta mitään puutu. Hän vie minut vihreille niityille, hän johtaa minut vetten ääreen, siellä saan levätä. Hän virvoittaa minun sieluni, hän ohjaa minua oikeaa tietä nimensä kunnian tähden. Vaikka minä kulkisin pimeässä laaksossa, en pelkäisi mitään pahaa, sillä sinä olet minun kanssani. Sinä suojelet minua kädelläsi, johdatat paimensauvallasi. Sinä katat minulle pöydän vihollisteni silmien eteen. Sinä voitelet pääni tuoksuvalla öljyllä, ja minun maljani on ylitsevuotavainen. Sinun hyvyytesi ja rakkautesi ympäröi minut kaikkina elämäni päivinä, ja minä saan asua Herran huoneessa päivieni loppuun asti.

Tämä tuttu rakas psalmi on täynnä luottamusta Jumalan huolenpitoon. Samalla se on hyvin realistinen. Elämään kuuluu raskaita ja kuivia vaiheita, joista Herra johtaa runsauteen ja lepoon.

Matka kulkee pimeiden laaksojen läpi. Minkälaisia pimeitä laaksoja sinun elämässäsi on ollut ja kenties on nyt? Siellä lohdutuksena ja turvana on Jumalan läsnäolo. Matkan varrella on vihollisiakin. Ne pelottavat ja tuovat uhkaa. Silti ne eivät voita meitä.

Kaiken keskellä Jumala täyttää sisäisellä ilolla. Jumalan hyvyys ja rakkaus ympäröivät karun ja pimeän maailman keskellä. Lopulta ajallisen elämän matka käy kohti kuolemaa, mutta siinäkin saa olla turvassa, Herran huoneessa. Elämä ei kuitenkaan pääty kuolemaan vaan se on portti siihen ihanuuteen, josta tämän maailman kauneimmat paratiisit ovat vain kalpeaa esikuvaa.

Jeesus vuorisaarnassa

Matt 6:25-34:

”Sen tähden minä sanon teille: älkää huolehtiko hengestänne, siitä mitä söisitte tai joisitte, älkää ruumiistanne, siitä millä sen vaatettaisitte. Eikö henki ole enemmän kuin ruoka ja ruumis enemmän kuin vaatteet? Katsokaa taivaan lintuja: eivät ne kylvä, eivät ne leikkaa eivätkä kokoa varastoon, ja silti teidän taivaallinen Isänne ruokkii ne. Ja olettehan te paljon enemmän arvoisia kuin linnut! Kuka teistä voi murehtimalla lisätä elämänsä pituutta kyynäränkään vertaa?

”Mitä te vaatetuksesta huolehditte! Katsokaa kedon kukkia, kuinka ne nousevat maasta: eivät ne näe vaivaa eivätkä kehrää. Minä sanon teille: edes Salomo kaikessa loistossaan ei ollut niin vaatetettu kuin mikä tahansa niistä. Kun Jumala näin pukee kedon ruohon, joka tänään kasvaa ja huomenna joutuu uuniin, niin tottahan hän teistä huolehtii, te vähäuskoiset!

”Älkää siis murehtiko: ’Mitä me nyt syömme?’ tai ’Mitä me juomme?’ tai ’Mistä me saamme vaatteet?’ Tätä kaikkea pakanat tavoittelevat. Teidän taivaallinen Isänne tietää kyllä, että te tarvitsette kaikkea tätä. Etsikää ennen kaikkea Jumalan valtakuntaa ja hänen vanhurskasta tahtoaan, niin teille annetaan kaikki tämäkin. Älkää siis huolehtiko huomispäivästä, se pitää kyllä itsestään huolen. Kullekin päivälle riittävät sen omat murheet. 

Jeesus vahvistaa, että ihmiselämään kuuluvat moninaiset murheet ja huolet. Jokaiselle päivälle riittää omansa. Tulevaisuutta on turha murehtia. Ainoa järkevä asia, mitä ihminen voi tehdä, on turvautua Jumalaan ja pyytää hänen tahtonsa toteutumista. Elämän syvin tarkoitus ja huoli ei ole vaatetus tai edes ruoka. Ne ovat luonnollisia perustarpeita, mutta eivät elämän tarkoitus. Elämän syvyys ja hienous löytyvät Jumalasta ja hänen hyvästä tahdostaan.

Näin Jeesus opastaa meitä löytämään Jumalan kokonaisvaltaisen huolenpidon, jossa asiat ovat oikeassa tärkeysjärjestyksessä ja mittasuhteessa. Ilman Jumalaa ihminen on pohjimmiltaan suurten ja pienten huolien täyttämä. Hän on tyhjä ja levoton. Jumalassa tyhjyys täyttyy ja levottomuus väistyy. Asiat asettuvat kohdilleen, ajallaan. Jumalan huolenpito alkaa kirkastua päivä päivältä. Oikea suhde Jumalaan ei poista huolia kokonaan, mutta niiden keskellä tiedämme, että Jumala pitää huolen niiden keskellä ja niiden yli.

Isä meidän rukous

Isä meidän, joka olet taivaissa.
Pyhitetty olkoon sinun nimesi.
Tulkoon sinun valtakuntasi.
Tapahtukoon sinun tahtosi, myös maan päällä niin kuin taivaassa.

Anna meille tänä päivänä meidän jokapäiväinen leipämme.
Ja anna meille meidän syntimme anteeksi,
niin kuin mekin anteeksi annamme niille,
jotka ovat meitä vastaan rikkoneet.

Äläkä saata meitä kiusaukseen,
vaan päästä meidät pahasta.

Sillä sinun on valtakunta ja voima ja kunnia iankaikkisesti. Aamen.

Tässä rukouksessa turvaudumme varmoin mielin Jumalaan, joka pitää meistä huolen. Hän on hyvä Isämme. Hän on pyhä Jumala – Luojamme ja elämämme lähde. Kun pidämme hänet pyhänä, olemme oikeassa suhteessa häneen. Tämä pyhyys voi heijastua myös meidän arkiseen elämäämme.

Tiedämme, että täydellisyys on vain taivaissa. Täällä maan päällä elämme moninaisen epätäydellisyyden keskellä. Siksi rukoilemme ja pyydämme, että Jumalan valtakunta tulisi tännekin. Ensisijaisesti se tulee sydämiimme Jeesuksessa Kristuksessa. Vasta sitten se voi levittää valoaan maailmamme keskelle. Tämä on juuri sitä kaivattua suostumista Jumalan tahtoon. Tosin on suuri ero pyytää sitä sanallisesti kuin antaa sen oikeasti toteutua elämässämme.

Maailma on täynnä runsautta ja ravintoa. Sen hyödyntämiseen tarvitsemme otollisia olosuhteita sekä rakkautta, jotta tuo runsaus jakautuisi tasaisesti kaikille. Monet elävät puutteessa. Siksi pyydämmekin jokapäiväistä leipäämme – ei siis leipääni vaan yhteisesti leipäämme. Ihmisen perustarpeiden täyttyminen on ensin Jumalan varassa ja sitten sen varassa, miten jaamme tuota leipää.

Ihminen kamppailee koko elämänsä synnin ja sen seurausten kanssa. Syvin tarpeemme on saada anteeksi ja löytää pysyvä suhde Jumalamme kanssa. Siksi pyydämme syntejämme anteeksi. Näillä sanoilla Jeesus rohkaisee meitä pyytämään syntejä anteeksi, sillä Jumala mielellään armahtaa ja uudistaa meitä. Rukous kertoo myös siitä, että synnin tuomat ongelmat rikkovat ihmissuhteita. Juuri siksi Jumalan armon tulisi synnyttää anteeksiantamista ja anteeksipyytämistä meidän ihmisten välisiin suhteisiin. Näin Jumala haluaa pitää meistä ja läheisistämme huolta. Ilman anteeksiantamusta ei ole yhteyttä. Mutta suostuvatko ihmiset todella tällaiseen armahtavaisuuteen, rakkauteen ja sopimiseen?

Synnin todellisuutta on moninaiset kiusaukset. Meidän sydämissämme on vankka sillanpääasema monenlaiselle pahalle. Ilman Jumalaa emme edes halua vastustaa kiusauksia ja syntiä, vaikka lopulta ne tuovatkin turmiota ja tuhoa. Olemme syntisiä emmekä voi itsellemme mitään. Kuitenkin synti orjuuttaa meidät ja tuo kuoleman. Jumala osoittaa huolenpitonsa siinä, että hän armonsa kautta tulee rinnallemme ja auttaa voittamaan kiusauksia.

Maailmaa repii, riistää ja turmelee persoonallinen paha. Senkin edessä olisimme voimattomia ja suojattomia ilman Jumalaa. Uskovina me saamme pitkälti olla turvassa pahan voimilta, vaikkakin ihmisten kautta ne voivat tuoda monia vaikeuksia elämäämme.

Rukous päättyy syvään luottamukseen sen edessä, että kaikesta nähdystä ja koetuista vaikeuksista, synnistä, kärsimyksestä, sairauksista ja kuolemasta huolimatta Jumalan on valtakunta, voima ja kunnia iankaikkisesti. Jumalan huolenpito täydellistyy ja saamme iankaikkisen ilon ja autuuden. Siihen on hyvä sanoa Aamen = Totisesti näin on!

 

JUMALA PITÄÄ HUOLEN VIEMÄLLÄ TAIVAASEEN

Jumalan huolenpito tulee näkyväksi, kun ihminen otetaan taivaan ihanuuteen Lasaruksen tavoin. Siellä kaikki kyyneleemme pyyhitään pois kuten Ilmestyskirja meille lupaa.

Ilm 7:13-17: Yksi vanhimmista kysyi minulta: ”Keitä nämä valkeavaatteiset ovat? Mistä he ovat tulleet?” Minä vastasin: ”Herra, sinä sen tiedät.” Hän sanoi minulle: – Nämä ovat päässeet suuresta ahdingosta. He ovat pesseet vaatteensa ja valkaisseet ne Karitsan veressä. Sen tähden he ovat Jumalan valtaistuimen edessä ja palvelevat häntä hänen pyhäkössään päivin ja öin, ja hän, joka istuu valtaistuimella, on levittänyt telttansa heidän ylleen. Nälkä ei heitä enää vaivaa, ei jano, enää ei heitä polta aurinko eikä paahtava helle. Karitsa, joka on valtaistuimen edessä, kaitsee heitä ja vie heidät elämän veden lähteille, ja Jumala pyyhkii heidän silmistään kaikki kyyneleet.

Lue myös Ilm 21:1-6.

 

JOHTOPÄÄTÖS

Jumalan huolenpito ympäröi meidät, kun vain turvaudumme häneen. Jumalan huolenpidossa tärkeintä on se, että suhteemme Jumalaan on oikea, koska sen myötä saamme ajallisen elämän lisäksi iankaikkisen, täydellisen elämän.

Ole siis turvallisella mielellä. Älä pelkää. Luota Herraan, sillä hän pitää sinusta huolen!

 

RUKOUS

Taivaallinen Isä. Minä turvaan sinuun. Sinä yksin olet Jumala ja kaiken elämän lähde.

Anna anteeksi kaikki syntini. Armahda minua ja pese minut puhtaaksi Poikasi Jeesuksen Kristuksen ristinkuoleman kautta. Kiitos, että lahjoitat minulle uuden, iäisen elämän.

Herra, sinä tiedät minun huoleni ja murheeni. Tiedät, että… (nimeä ja kerro asiasi). Auta minua ja läheisiäni. Pidä minusta / meistä huolta.

Ole aina kanssani / kanssamme, mitä ikinä elämä tuokaan tullessaan. Ohjaa Sanasi kautta. Johdata oikeaa tietä ja ota käyttöösi valtakuntasi työhön. Auta näkemään lähimmäiseni ja olemaan heille oikealla tavalla tukena.

Kiitos, että viet kerran taivaaseen. Älä anna minkään enää riistää minulta iankaikkisen elämän lahjaa. Tapahtukoon sinun hyvä tahtosi! Aamen