Vapaamuurarit kirkossamme?

VAPAAMUURARIT KIRKOSSAMME?

Tuore Kotimaalehti, kirkon pää-äänenkannattaja, nro 35, 2.9.2022, julkaisi hyvin positiivisen kokoaukeaman jutun vapaamuurareista. Siinä Suomen suurloosin pääsihteeri Heikki Hakala kertoo vapaamuurariudesta ja sen suhteesta kirkkoon.

Mitä hän kertoo ja miten sitä pitäisi arvioida? Hakala kertoo seuraavaa.

* * * * *

Vapaamuurariliike on vaikuttanut Suomessa jo 1700-luvulta, mutta varsinaisesti liike täyttää täällä 100 vuotta. Se toimii 36 kaupungissa, looseja on 180 ja jäseniä 7300.

Vapaamuurariliike on yleisuskonnollinen. Siinä palvellaan ”Korkeinta Olentoa”. Sillä on oma temppeli ja salaiset temppelirituaalit. Pöydällä voi olla neljänkin uskonnon pyhät kirjat, mm. Raamattu ja Koraani. Sen tunnuksina ovat harppi ja suorakulma.

Jäseneksi pääsee vain miehet, jonkun toisen suosituksesta. Tavoitteena – pelkästään – on kasvaa ihmisinä. Sen perusperiaatteita ovat neljä antiikin hyvettä: harkitsevuus, rohkeus, oikeudenmukaisuus ja kohtuullisuus. Sen keskeisiä arvoja ovat mm. aatteellisuus, veljeys ja suvaitsevaisuus.

Liikkeellä on hyvää yhteistyötä piispojen kanssa. Siihen kuuluu pappeja ja kanttoreita. Jotkut jäsenet ovat aktiivisia seurakunnissa. Herätysliikepiireissä suhtautuminen on torjuva eikä edes keskusteluyhteyttä ole. Vapaamuurareilla ei ole mitään salattavaa.

* * * * *

Kuulostaako hienolta? Entä miten tätä pitäisi arvioida Raamatun, siis kristinuskon ja kirkon elämän ja työn kannalta.

Ensimmäinen käsky on ”Minä olen Herra, sinun Jumalasi. Älä pidä muita jumalia”. Tämän käskyn varassa lepää kaikki muu.

Vapaamuurarit kertovat suoraan, että he palvelevat jotain muuta jumalaa, jota he kutsuvat ”Korkeimmaksi Olennoksi”.

Kuka ja millainen hän on? Ilmeisesti kuva paljastuu, kun henkilö etenee vapaamuurariuden 33 askeleella. Jotkut väittävät, että viimeisellä askeleella ihminen on kypsynyt totuuteen, että hän on itse sielunvihollinen.

Joka tapauksessa vapaamuurarius on selkeästi uskonto, jolla on oma jumala, oma temppeli ja omat salaiset rituaalit, jotka eivät ole samoja kuin avoimesti on kirkoissamme jokaisessa jumalanpalveluksessa.

Haastan: Avatkaa julkiseksi rituaalinne ja 33 askeleen portaikko ja niiden velvoitteet! Tulkaa pimeydestä valoon!

Kristinusko on kaikille avoin, se on aina valossa. Sen opetukset ja totuudet on avoimesti luettavissa Raamatusta!

On täysin selvää, että vapaamuurariudessa kyse on aivan toisesta uskonnosta kuin kristinuskosta. Jokaisella niistä on luovuttamaton ydin ja tunnusmerkit, jotka tekevät kustakin uskonnosta tai aatteesta, sen mikä se on. Jokainen uskonto on toisensa poissulkeva.

Vapaamuurariudessa on oma ”ihmisyyden jalostusohjelma”, joka kumpuaa osin antiikin filosofiasta eli humanismista. Antiikissa oli monia okkultistisia salaseuroja. Näissä askelissa kulkee myös vapaamuurarius. Keskiaikanakin monet ammattiryhmät perustivat suljettuja kiltoja, jotka ajoivat omia taloudellisia ja poliittisia etujaan.

Kristinuskon keskiössä puhutaan pelastuksesta synnin, kuoleman ja paholaisen vallasta. Tämä pelastus on Kristuksessa Jeesuksessa – ei missään muussa. Ihminen on itsessään toivottomassa tilassa ja asemassa, jossa hän syntisenä kapinoi Luojaansa vastaan.

Ihminen ei voi syvämuuttaa eikä pelastaa itseään. Hän voi muokata pintaa, rakentaa omia sääntöjä, normeja ja rituaaleja, ja esittää olevansa muuta kuin on. Juuri tästä on kysymys kaikissa uskonnoissa ja aatteissa – verrattuna kristinuskoon. Tällä tiellä on vapaamuurarius.

Mutta Jumalan tarjoamaan pelastuspakettiin kuuluu ihmeellinen armotyö Kristuksessa. Ihminen vanhurskautetaan asemallisesti ja sen myötä myös arkielämässä. Täydellisyys on vasta kirkkaudessa. Ajalliseen elämään kuuluu kasvu Jumalan lapsena, Jeesuksen opetuslapsena. Tätä varten on lähetys/kaste/opetuskäsky.

Jumala kasvattaa lapsiaan Kristuksen armotyössä ja Pyhän Hengen voimalla Sanansa kautta. Tämä on Luojamme kasvatusohjelma meille.

Nyt vapaamuurareilla on tämän korvaava, oma, ilmeisesti heidän mielestään parempi ihmisyyden jalostusohjelma. Näin se tekee tyhjäksi Jumalan pelastussuunnitelman omalta osaltaan.

Voimme todeta, että vapaamuurarius on räikeästi kristinuskon vastainen. Se on myös harhaoppi, koska se osin esiintyy ”kristillisenä” pitämällä Raamattua sen temppelissä.

Mitä sitten sanomme piispoista, papeista ja kanttoreista, jotka ovat joko vapaamuurareita tai tekevät liikkeen kanssa lämpimästi yhteistyötä? Esimerkiksi entinen piispa toteaa, että ”vapaamuurariudessa ei ole ongelmaa” (Seurakuntalainen 27.9.2017). Tämä on täysin puppua!

Evankeliumi ja pelastus kuuluvat kaikille, mutta on aivan eri asia tehdä yhteistyötä ja osoittaa hyväksyntää ja arvostusta harhaopille, joka torjuu elävän Jumalan ja hänen rakkautensa Kristuksessa meitä kohtaan.

On selvää, että kirkon työntekijä ja aito jäsen ei voi olla vapaamuurari ilman että hän luopuu uskostaan ja kutsumuksestaan. Se, kenellä on se lopullinen pieni, pelastava uskon kipinä sydämessään, on Jumalan asia arvioida. Joka tapauksessa kristillisellä uskolla ja vapaamuurariudella on ylittämätön raja. Ensimmäinen käsky määrittelee tämän rajan selvästi ja koko Raamattu rakentuu tälle perustalle.

Sama pätee joogaan, buddhalaiseen mietiskelyyn ja okkultismiin kaikissa muodoissaan. Nämä ovat yleisiä kirkon työntekijöiden parissa – epäuskoisesta liberaaliteologiasta puhumattakaan.

Vapaamuurariuteen on aina liitetty vahvoja epäilyjä siitä, että sen piirissä johtavat henkilöt tekevät hyväveli-diilejä rakennushankkeissa, politiikassa ja kirkonkin päätöksenteossa. Tämä on julkinen kestoaihe ja sille lienee perusteensa.

Vapaamuurarit joutuvat jatkuvasti väittämään, että heillä ei ole mitään salattavaa eikä pimeää. Tämä näkyy useissa lehtijutuissa. Aatteellisuus ja veljeys ovat heidän perusarvojaan.

Vapaamuurariksi alkava ja sen portaikossa etenevä joutuu aina uudestaan vannomaan ehdotonta uskollisuutta ja tottelevaisuutta ylemmille veljille – jopa henkensä kautta.

Tällainen oman tahdon ja elämän luovuttaminen jollekin ”veljelle” on suorastaan järkyttävää. Elämä on meille Jumalan antama lahja. Hänelle olemme vastuussa ja samalla palvelemme tasa-arvoisesti lähimmäisiämme.

Pitkä 33 askeleen prosessi kertoo ihmisen tahdon ja identiteetin järjestelmällisestä, vähittäisestä ja tehokkaasta murtamisesta.

Prosessin myötä ihminen sokeutetaan siihen pimeyteen, mitä se pitää sisällään. Siinä todellakin jalostetaan uutta ihmisyyttä, joka elää muussa todellisuudessa kuin Luojamme tarkoittamassa ihmisyydessä. Tällaiset jalostusohjelmat ovat valitettavan tuttuja monessa diktatuurissa. Niissä tehdään johtajille kuuliaisia ihmisiä.

Selvää on sekin, että mitä korkeammalla henkilö on tässä asteikossa, sitä suurempi vaikutus- ja määräysvalta hänellä on useisiin muihin, keskeisissä asemissa oleviin ihmisiin. Tässä on jo ns. pyramidihuijauksen piirteitä. Eniten hyötyvät ne, jotka ovat huipulla. Muut ovat heidän tahtonsa toteuttajia.

Tällainen ehdoton kuuliaisuus ja veljeys pitäisi olla avointa ja julkista, koska yhteiskuntamme päätöksentekojärjestelmä edellyttää puolueettomuutta. Nyt näillä veljillä on hyvin syvä, jopa henkeen ulottuva sidonnaisuus- ja uskollisuusjärjestelmä. Tosiasiassa he ovat jäävejä päättämään mistään sellaisesta, jossa kosketaan heidän hyväveljiensä etua. Tätä he eivät tuo esille. Viimeisen vuosikymmenen aikana vapaamuurareiden nimilistat on salattu.

Kaikkiaan tällainen salaseuraisuus, salamyhkäisyys, tahdon sitominen, ehdoton kuuliaisuus, vieraan jumaluuden palvonta johtavat suoraan sylttytehtaalle, eli sielunvihollisen maisemiin
ja toimintatapoihin – okkultismiin.

Se on kaiken valheen isä. Valhe on sen perustyökalu. Niinpä ei ole ihme, että sen seuraajat esittävät ja väittävät yhtä, mutta ovatkin sitten aivan toista.

Mikäpä onkaan hienompi kulissi kaikelle pimeydelle ja taloudellis-poliittis-uskonnolliselle vaikuttamiselle kuin se, että kyseessä onkin hieno ihmisyyden jalostusohjelma ja mitä suvaitsevaisin porukka?

Vapaamuurarius on tunnetusti vaikuttanut kirkossamme. Sen jäljet ovat kylmää vallanhalua, antikristillisen liberaaliteologian edistämistä ja klassisen kristinuskon häivyttämistä vaihe vaiheelta, hitaasti mutta varmasti.

Sellaista olen seurannut hyvinkin läheltä, suorastaan järkyttyneenä viimeisen parin vuoden aikana. En ole koskaan nähnyt missään sellaista hellittämätöntä kovuutta, kylmyyttä ja järjestelmällistä ja julkista ajojahtia, jotta tämä porukka saisi vallan käsiinsä ja sen myötä ajettua alas monipuolisen, Raamattuun pitäytyvän seurakuntatyön.

Eikä se vaino lopu. Minunkaan kohdallani.

Johtopäätöksenä kaikesta on se, että kukaan älköön olko missään tekemisissä vapaamuurariuden kanssa, varsinkaan, jos haluaa sitoutua ja elää Hänessä, josta ensimmäinen käsky sanoo: Minä olen Herra, sinun Jumalasi. Älä pidä muita jumalia.

Niillekin, jotka ovat jo sidottuja vapaamuurariuteen, Vapahtaja Jeesus Kristus on voimallinen syntien sovittaja ja pelastaja. Jeesus Kristus on ristinkuolemansa ja ylösnousemuksensa kautta voittanut synnin, pimeyden ja kuoleman vallat.

Turvaudu Raamatun Jeesukseen, niin sinäkin pelastut todelliseen elämään ja ihmisyyteen! Älä pelkää ja jää pimeyteen, vaan tule valoon, niin kuin Kristus on valossa ja valaisee jokaisen häneen uskovan!