Puhe lopunajoista

MARKUKSEN EVANKELIUMI: Jeesuksen lopunajallinen puhe (13 luku)

Jeesus on saapunut Jerusalemiin yhdessä opetuslastensa kanssa. Hänen tehtävänsä on täyttymässä: edessä ovat risti ja ylösnousemus. Jumalan armollinen pelastussuunnitelma toteutuu. Jeesus on valmentanut opetuslapsia tulevaan tragediaan mutta myös antanut valtavan toivon. Jerusalemissa Jeesus kohtaa Israelin uskonnollisen johdon: ylipapit, kansan vanhimmat, saddukeukset, kirjanoppineet, fariseukset ja lisäksi roomalaiset. He haluavat tappaa Jeesuksen, joka uhkaa heidän asemaansa ja paljastaa ihmisen syvän kapinan Luojaansa vastaan. Saadakseen muodollisen syyn, he yrittävät saada Jeesuksen ansaan. Jeesus on kuitenkin ylivertainen viisaudessa ja saa vastustajat entistä ahtaammalle.

 

Puheen lähtökohdat

Juutalaiset odottivat Messiaan tuovan Israelille vallan ja kunnian. Jerusalemin temppeli ja koko temppelialue kuvasti tulevaa loistoa. Ylpeänä opetuslapset kehuivat temppelin upeutta Jeesukselle: ”Opettaja, katso, millaiset kivet ja millaiset rakennukset!” (13:1). Suurimmat kivet olivat jopa 13 metriä pitkiä ja painoivat 415 tonnia.

Jeesuksen vastaus oli shokeeraava: ”Niistä ei jää kiveä kiven päälle, vaan kaikki revitään maahan.” (13:2). Siinä olisi Israelin tuleva loisto ja kunnia. Hetkeä myöhemmin neljä opetuslasta kysyi: ”Milloin se tapahtuu? Mikä on merkkinä siitä, että kaikki tämä alkaa toteutua?” Juutalaisuuteen kuului paljonkin lopunaikoihin liittyvää kyselyä ja pohdintaa, mikä on muutoinkin melko yleisinhimillinen taipumus. Tulevaisuus ja mahdollinen maailmanloppu kiinnostavat ihmisiä.

Raamattu on häkellyttävä kirja, koska siinä meille kerrotaan ihmiskunnan alkuhistoria, sen dramaattiset käänteet, tulevaisuus ja lopullinen iankaikkisuus. Meillä on maailmanhistorian käsikirja käsissämme! Kaiken sen keskellä toimii pyhä, rakastava Jumala, joka hallitsee kaikkea ja piirtää selkeät suuntaviivat ja raamit historian kululle. Meillä ihmisillä yksilöinä ja kansoina on siinä oma osamme ja paikkamme. Vaikka pääpiirteet on kirjoitettu taivaissa, me kirjoitamme oman elämäntarinamme tekemiemme valintojen kautta Jumalan säätämissä raameissa.

Kristillisyyteen liittyy vahvasti opetus lopunajoista. Koska kristinusko ankkuroituu äärimmäisen syvästi ihmiskunnan historiaan, se koskettaa samalla voimakkuudella myös tulevaisuuttamme. Raamatusta peräti 25 % on profetiaa! Vanhassa testamentissa on 16 profeettakirjaa ja Uudessa testamentissa on Ilmestyskirja. Lisäksi kaikissa Raamatun 66 kirjassa on viittauksia tulevaisuuteen.

Vanhan testamentin profeettojen kautta Jumala tahtoo…

  1. varoittaa kansaa sen synneistä ja tulevista tuomioista
  2. kääntää kaikki kansat takaisin Jumalan puoleen ja pyhään elämään
  3. julistaa lohdutusta ja toivoa (pakkosiirtolaisuuteen / ahdinkoon joutuville)
  4. ilmoittaa Messiaan tulemuksen ja tehtävän
  5. kertoo lopullisesta pelastuksesta

Profetia voi näyttää yhdeltä kokonaisuudelta, mutta kun sitä kuoritaan kuin sipulia, siitä löytyykin monia kerrostumia ennen ydintä. Ne täyttyvät vaiheittain ja kasvavasti. Esimerkiksi jotkut ennustukset puhuvat Messiaan tulemuksesta tavalla, joka voi näyttää yhdeltä tapahtumalta. Tosiasiassa Messiaan tulemus tapahtuu kahdessa päävaiheessa. Profeettojen ennustuksilla saattoi olla jopa viisi ajallista toteutumaa:

  1. lähitulevaisuus
  2. tulevaisuus pidemmällä aikavälillä
  3. lopunajat
  4. Messias
  5. iankaikkisuus

Niistä kaksi ensimmäistä ovat jo toteutuneet, jonka myötä ne todistavat meille, että profeetallinen julistus on luotettavaa ja että Jumala toimii Sanansa mukaisesti. Kolme jälkimmäistä koskevat suoraan meitä, koska elämme lopunaikoja Kristuksen varassa ja odotuksessa sekä koska olemme matkalla ikuiseen elämään.

 

Jeesuksen lopunajallinen puhe

Kaikessa täyteydessään Jeesus oli profeetta, joka haastoi kansaa kääntymään Jumalan puoleen. Profetioihin liittyi usein tulevaisuuden kuva, joka seuraisi luopumuksesta. Mikäli kansa kääntyisi, sen tulevaisuus olisi paljon valoisampi. Jos se ei kääntyisi, se kohtaisi tuhon.

Jeesuksen lopunajallisen puheen valossa Israelin armon aika oli jo käytännössä päättynyt. Kansallinen tuho olisi varmasti edessä. Enää oli vain muutama hetki ennen kuin kansan Messias ristiinnaulittaisiin. Tämän myötä Jumalan kansan asema siirtyisi Israelilta uuden liiton kansalle, seurakunnalle. Israel joutuu odottamaan uutta kansallista armon aikaa. Tuhon edessä siis kannatti kääntyä ja päästä osalliseksi uuden liiton jäsenyydestä ja iankaikkisesta elämästä.

Jeesuksen ennustus temppelin ja samalla Jerusalemin tuhosta toteutui kaksivaiheisesti:

  • Roomalaisten kukistaessa vuonna 66 jKr. alkaneen kapinaliikkeen Jerusalemin piirityksessä vuosina 69-70 jKr.
  • Juutalaiset nousivat toiseen merkittävään kapinaan 130-luvun alkupuolella, joka päättyi sen kukistumiseen Masadan linnoitusvuorella vuonna 135 jKr. Tuolloin myös Jerusalem tuhottiin maan tasalle ja Israelin alue lakkautettiin, juutalaiset karkotettiin ja maa nimettiin Palestiinaksi.

Jeesus ei puhunut vain temppelin, Israelin kansan ja maan tulevaisuudesta vaan hän laajensi puheensa koskettamaan tulevaa Jumalan kansaa ja koko maailmaa. Seuraavassa nämä tapahtumat on lueteltu Jeesuksen mainitsemassa järjestyksessä:

  1. Eksytys – ilmaantuu monia eksyttäjiä, jopa vääriä Kristuksia (eli henkilöitä, jotka väittävät olevansa tavalla tai toisella ”maailman pelastajia”). Heitä ovat suurten uskontojen perustajat, johtavat filosofit, diktaattorit, karismaattiset johtajat jne.
  2. Sodat – sotien määrä ja kuuluvuus tulee kasvamaan. Tiedonvälitys kehittyy huimaavasti ja niiden kautta kuulemme sotien ääniä ympäri maailmaa. Sotateknologia kehittyy valtavasti ja sodan äänimaailma (kuten ammukset, pommit ja ydinaseet) voimistuu. Lisäksi sodista tulee laajempia ja niissä on mukana yhä useampia kansoja. Ensimmäinen ja toinen maailmansota ovat tämän ennustuksen synkimpiä täyttymyksiä. 1900-luvulla on käyty enemmän sotia kuin koskaan aiemmin. Entä millainen on kolmas maailmansota?
  3. Maanjäristykset – niitä on ollut aina, mutta niiden määrä ja voimakkuus on jo kasvanut.
  4. Nälänhädät – vaikka ihmiskunta vaurastuu, vauraus ei jakaudu tasan.
  5. Kaikki edellä sanottu on vasta synnytystuskien alkua! Jeesus vertaa tapahtumia synnytystuskiin. Niin kuin synnytyksessä, polttojen tiheys ja voima kasvavat loppua kohden. Samalla tavalla Jeesuksen kuvaamat tapahtumat etenevät. Niiden laajuus ja vaikuttavuus kasvaa kerta toisensa jälkeen. Kunkin tapahtuman jälkeen on pitempiäkin rauhallisia hetkiä mutta hiljalleen näiden välihetkien pituus lyhenee. Lopulta kun itse tuskallisin syntymän hetki koittaa, suurimmat katastrofit tapahtuvat yhtäaikaisesti ilman taukoa. Lopputuloksena syntyy uusi tulessa puhdistettu ihmiskunta Kristuksen paluun myötä. Edessä on tuhatvuotinen rauhan valtakunta.
  6. Uskovien vaino – liittyy nimenomaan Kristuksesta todistamiseen ja uuden liiton seurakuntaan. Uskovien vainoja on ollut aina, mutta niidenkin määrä ja voimakkuus tulee kasvamaan loppua kohden. Synnytyspolttojen välillä on hetken tauko. Näitä rauhallisia vuosia me olemme saaneet kokea täällä Suomessa. Rauhallisia vuosia ei ole loputtomasti. 1900-luvulla on vainottu kristittyjä enemmän kuin aiempina vuosisatoina yhteensä!
  7. Evankeliumi kaikille kansoille – evankeliumi eteni jo alkuseurakunnan aikana koko Rooman valtakunnan alueelle ja myös kohti muita maanosia. Kuitenkin vasta 1800-luvulla lähti liikkeelle erityisen voimakas ja selkeä maailmanlähetys. Muodollisesti kristittyjä on jo 33 % maailman väestöstä. Nykyaikainen teknologia ja tiedonvälitys on mullistanut lähetystyön aivan viimeisinä vuosikymmeninä ja vuosina. Evankeliumi voidaan julistaa lähes kaikille ihmisille satelliittien, internetin, älypuhelinten, tv:n, radion ja painotuotteiden välityksellä.
  8. Uskovien lopullinen ja kauhistuttavin vaino – Jeesus palaa puheessaan uudelleen uskovien vainoon ja kuvaa sen äärimmäisyyttä, joka toteutuu aivan viimeisinä vuosina: ”Veli luovuttaa veljensä kuolemaan ja isä lapsensa, ja lapset nousevat vanhempiaan vastaan ja tuottavat heille kuoleman. Te joudutte kaikkien vihattavaksi minun nimeni tähden, mutta se, joka kestää loppuun asti, pelastuu.” (13:12-13). Toivottavasti emme joudu kohtaamaan tällaista aikaa. Kristittyjen hiljaa oleminen nopeuttaa antikristillistä kehitystä.
  9. Suuri ahdistus ja hävityksen kauhistus – kaikki edelliset ja tämäkin ennustus toteutuvat kahdessa päävaiheessa. Alkuseurakunnan kristityt kokivat niitä omassa ajassaan ja maailmassaan. Hävityksen kauhistus kohtasi Jerusalemia vuosien 69-70 jKr. piirityksessä. Roomalaiset sotajoukot piirittivät kaupunkia hetkellisesti jo ennen tätä, mutta vetäytyivät joksikin aikaa pois. Tämä oli hävityksen kauhistuksen varoitus. Ne kristityt, jotka noudattivat Jeesuksen kehotusta, pakenivat kaupungista ja monet menivät turvaan Petraan, kalliokaupunkiin. Kun roomalaiset sotajoukot palasivat, kukaan ei voinut enää paeta. Lopulta roomalaiset häpäisivät ja tuhosivat temppelin. He asettivat temppeliin keisarin kuvan ja uhrasivat hänelle uhreja. Lopunajan kristityt tulevat kokemaan samankaltaisen tilanteen. Itse pidän todennäköisenä, että Jerusalemiin rakennetaan vielä uusi temppeli. Sen myötä Israel suostuu epäedulliseen rauhaan, jonka takuumiehenä on petollinen Antikristus. Lopulta Antikristus julistaa olevansa jumala ja häpäisee tuon temppelin ja pyrkii tuhoamaan juutalaiset. Jo edellisen antikristuksen eli Hitlerin aikana tämä viha juutalaisia kohtaan tuli järkyttävällä tavalla näkyviin.
  10. Kehotus rukoilla – näihin päiviin liittyy Jeesuksen erityinen kehotus rukoilla. Jeesuksen ohjeen mukaan rukouksen avulla näitä tapahtumia ei voi välttää mutta uskovat voivat saada niihin helpotusta. Rukoilkaa, ettei pakonne tapahtuisi talvella! (13:18). Jos rukoilemme, voimme saada helpotusta, jos emme rukoile, kohtaamme katastrofin rankimman kautta.
  11. Äärimmäinen globaali, jopa universaali ahdistus – mitään sen kaltaista ei ole koskaan tapahtunut eikä tule tapahtumaan. Jeesus täsmentää tätä jakeissa 24-25. Ilmestyskirjan loppuosan luvun kuvaavat tätä vaihetta. Taivaiden voimat järkkyvät.
  12. Äärimmäinen eksytys – Jeesus varoittaa uudelleen hyvin voimakkaasta eksytyksestä. Pimeyden syventyessä ja ihmisten hädän kasvaessa saatanan valta kasvaa. Sen joukot tekevät vaikuttavia tunnustekoja ja jopa uskovatkin ovat vähällä eksyä (jakeet 21-22).
  13. Jumalan suvereeni väliintulo, joka estää täydellisen tuhon tapahtumisen – maailma ajautuu äärimmäisen tuhon partaalle, mutta Kristuksen paluu estää täydellisen tuhon (jakeet 20,26-27).

 

Oppikaa viikunapuusta! (13:28-29)

Jeesus kertoi temppelin tuhosta ja monista ahdistuksista. Tämä toteutui ja juutalaiset joutuivat pakkosiirtolaisuuteen ympäri maailmaa noin 2000 vuoden ajaksi. Hedelmätön viikunapuu kirottiin ja se kuoli juuriaan myöten. Nyt tuo viikunapuu on saamassa uuden armon ajan. Se virkoaa jälleen ja alkaa puhjeta lehteen. Tuo ihme tapahtui vuonna 1948, kun Israelin valtio perustettiin äärimmäisen raskaiden kokemusten myötä juutalaisten vainoissa. Tämä on suunnaton ihme, kun ajattelemme 2000 vuoden pitkää aikaa, jonka myötä juutalainen kansa olisi voinut hävitä täysin. Tämä on suunnaton ihme myös, kun ajattelemme sitä poliittista ilmapiiriä, mikä vallitsi pitkään. Mahdoton tapahtui!

Viikunapuu ja sen lehdet merkitsevät Israelin fyysistä olemassaoloa, mutta ei vielä sen hengellistä heräämistä. Viikunapuu ei vielä tuota hedelmää. Herätyksen aika kyllä tulee, mutta juutalaiset nöyrtyvät Messiaansa edessä vasta äärimmäisten ahdistusten keskellä.

Israel on siis olemassa ja Jeesuksen vertauksen mukaan silloin myös kesä on lähellä. Lähi-idässä kesä merkitsee ahdistavaa kuumuutta, poltetta, kuivuutta ja kuolemaa. Ihmiskunta lähestyy tällaisia aikoja. Luonnon saastuminen, raju väestönkasvu, sodat, 15 000 ydinaseen arseenali, luonnonmullistukset jne ovat meidän aikamme todellisuutta. Luonto ja ihmiskunta kulkevat kohti sekasortoa, jolloin mitä tahansa voi tapahtua.

 

Tämä sukupolvi ei katoa ennen kuin kaikki tämä tapahtuu! (13:30)

Erehtyikö Jeesus? Onko Raamattu epäluotettava? Epäuskoisen vastaus on tässäkin ”kyllä”. Uskovan vastaus on: ”Jeesus ei erehtynyt, hän oli hyvin tarkka!”. Mitä sinä ajattelet tästä?

Ratkaisu on kreikankielen sanassa ”genea”. Sana voidaan kääntää sanoilla ”sukupolvi”, ”suku”, ”sukukunta”. Jeesuksen lausuma: ”Totisesti minä sanon teille: tämä ”genea” ei katoa, ennen kuin kaikki tämä tapahtuu.” pitää paikkansa kahdella tasolla:

  • Tämä ”sukupolvi” ei katoa: Jeesuksen sanoista kului 40 vuotta, kun nämä Jeesuksen aikalaiset kokivat ennustuksen ensimmäisen täyttymyksen, mikä oli heidän elämänsä kannalta ratkaisevan tärkeä. Se, mitä tulisi tapahtumaan 2000 vuotta myöhemmin, ei koskettanut heitä. Sukupolven ajaksi Raamatussa määritellään usein noin 40 vuotta.
  • Tämä ”suku/sukukunta” ei katoa: Vaikka juutalaisia on yritetty tuhota kautta historian, he eivät ole kadonneet. He eivät myöskään ole sulautuneet muihin kansoihin vaan ovat säilyttäneet omat tapansa ja oman identiteettinsä jopa 2000 vuoden ajan. Kun Jeesuksen lausuman ennustuksen toinen, lopullinen täyttymys koittaa juutalaisten suku ovat edelleen olemassa.

Vaikka juutalainen kansa on asetettu seurakuntakaudeksi sivuun, he ovat edelleen Jumalan valittu kansa ja heistä ovat laki, liitot, kantaisät ja itse Kristus. Heillä on vielä tärkeä rooli historian loppuvaiheissa. Messias palaa heidän keskelleen. Vain tämä näkökulma selittää, miksi saatana yrittää niin raivoisasti ja perinpohjin tuhota juutalaiset ja Israelin. Jos se siinä onnistuisi, Jumalan Sana raukeasi tyhjiin ja Kristus ei palaisi Jerusalemiin.

Miten meidän tulee suhtautua Israeliini ja juutalaisiin? Raamatun ohje on: julistakaa evankeliumi ensin juutalaisille, sitten myös pakanoille; rukoilkaa heidän puolestaan; osoittakaa heille kristillistä rakkautta kuten kaikille. Tukekaa Israelin valtion olemassaoloa, sillä se on Jumalan heille antama luvattu maa. Meidän ei tarvitse opetella vanhan liiton aikaisia juutalaisia tapoja, jotka ovat saaneet täyttymyksensä Kristuksessa. Juutalaisten tulee omalta puoleltaan noudattaa Jumalan säädöksiä elämän ylläpitämiseksi. Heillä on oikeus puolustaa omaa maataan ja kansaansa – niin kuin Suomellakin on. On tiedostettava, että media ja monet valtiot käyvät hyvin yksipuolista vihakampanjaa juutalaisia vastaan. Moni haluaa tuhota Israelin kokonaan. Älä siis usko kaikkea yksipuolista tietoa vaan mieti tapahtumia vakavasti myös Israelin kannalta, niin kuin itse olisit siellä juutalaisena.

Jumala lupaa siunata niitä, jotka siunaavat Israelia. Iso-Britannia oli pitkään maailman johtava suurvalta. Aluksi se oli tukemassa Israelin valtion perustamista, mutta vetäytyi yllättäen pois ja kääntyi sitä vastaan, jopa sotilaallisesti. Hyvin nopeasti koko Britannian imperiumi romahti. Israel sai uuden suojelijan, Usan. Mikä valtio on johtava suurvalta maailmassamme? Jos Usa vetäytyy Israelin tukijan tehtävästä, sen valta tulee romahtamaan. Israel on Jumalan silmäterä.

 

Jumalan Sana ei koskaan katoa eikä koskaan petä! (13:31)

Moni ihminen rakentaa elämänsä ajallisen varaan ja pitää Raamattua satukirjana, vaikka ei sitä edes tunne. Ajallinen on vain ajallista ja pettävää. Taivas ja maa katoavat. Ihminen ei löydä itsestään eikä maailmasta ikuista elämää eikä todellista rakkautta. Sen sijaan Jumalan Sana on pettämätön ja ikuista. Kuka ikinä rakentaa elämänsä tämän ikuisen ja katoamattoman todellisuuden varaan, saa itsekin elää ikuisesti. Rakenna sinäkin kaikessa Jumalan Sanan varaan!

 

Kristuksen toinen tulemus on salattu hetki! (13:32)

”Mutta sitä päivää tai hetkeä ei tiedä kukaan, eivät enkelit taivaassa eikä Poika vaan Isä yksin”. Miksi Jeesus ei sitä tiennyt? Eikö hän ollutkaan Jumalan Poika?

Kun Jeesus syntyi Betlehemin tallissa, häneltä ei voinut saada yhtäkään vastausta edes tavalliseen arkielämään liittyviin asioihin. Vai olisiko hän kysyttäessä jokeltanut tietosanakirjan tavoin ilmoille kaiken mahdollisen tiedon? Kun Jumala tuli ihmiseksi Pojan persoonan kautta, hänestä tuli aito, todellinen ihminen. Ihmisenä Jeesus ei tiennyt kaikkia maailman asioita. Jumalana hän toki tiesi, mutta hän eli ihmisyytensä todeksi eikä käyttänyt jumalallista voimaansa ja kaikkitietävyyttään. Vasta kun Pyhä Henki laskeutui hänen ylleen, Jeesuksen palvelutehtävässä ilmeni jumalallinen voima ja viisaus.

Jumalan suunnitelmissa Jeesuksen toinen tulemus on niin salattu hetki, että hän ei kerro sitä meille. Siksi kaikki tarkat ennustukset maailmanlopun tai Kristuksen tulemuksen hetkestä ovat aina valhetta. Älä usko niihin äläkä lähde sellaisten porukoiden mukaan. Pidä kiinni Sanasta.

 

Valvokaa! (13:33-36)

Jeesus kehottaa seuraajiaan valvomaan. Taustalla on juuri se Jumalan viisaus, että emme tiedä Jeesuksen takaisin tulemisen hetkeä. Jos me tietäisimme tämän hetken tai vaikkapa oman kuolemamme hetken, alkaisimme vääjäämättä laskelmoida. Jumala näkee hyväksi, että me elämme päivän kerrallaan, kiinni ajassa ja hetkessä. Meidän tulee elää valvovina, ei nukkuvina. Koska Jeesus kertoo lopunajan tapahtumien päävaiheet ja -piirteet, voimme aavistella, milloin kesä on lähellä. Ajanmerkit osoittavat ajan kulumisen ja lopun lähestymisen. Tarkkaa hetkeä emme voi tietää ennakkoon: emme tuntia, päivää, viikkoa, kuukautta tai edes vuottakaan. Vasta kun olemme viimeisten tapahtumien keskellä, saamme rohkeasti katsoa Jeesukseen ja odottaa hänen ilmestymistään.

Jeesuksen esittämässä lyhyessä vertauksessa hän kuvaa paluunsa tapahtuvan yöaikaan, eli silloin kun maailmassa on pimeää ja ahdistuksia. Juutalaiseen tapaan yöaika jaettiin neljään jaksoon, joita olivat iltayö, keskiyö, kukon laulun aika ja aamun sarastus. Vastaavasti kristittyjen parissa on monia teorioita siitä, milloin Jeesus palaa takaisin. Palaako hän juuri ennen tulevan Antikristuksen aikaa, sen keskellä vai aivan sen lopussa? Tuleeko hän ensin näkymättömällä tavalla tempaamaan uskovat taivaisiin vai tuleeko hän suoraan näkyvällä kirkkaudella ja voimalla maan päälle? Oikea, raamatullinen vastaus on tämä: me emme tiedä – se voi olla mikä tahansa niistä!

Miten voimme valvoa? Pysymällä lähellä Herraa, tunnustamalla syntimme ja pyytämällä ne anteeksi, rukoilemalla, tulemalla uskovien yhteyteen, palvelemalla, ja ennen kaikkea, lepäämällä täydellisessä armossa ja turvassa, Kristuksessa Jeesuksessa! Valvominen ei ole lakihenkistä ja omavoimaista pinnistelyä. Aito kristillisyys on elämää Kristuksessa ja Pyhässä Hengessä, Jumalan Sanan ohjauksessa.

 

Terve suhtautuminen lopunaikoihin? Elämän raamit ja Kristus-kuva

Voimme suhtautua Raamatun ennustuksiin ja varsinkin lopunaikoihin kolmella tavalla:

  • kielteisesti – niistä ei saa puhua, ne ovat vain turhaa ja valheellista pelottelua
  • ylimitoitetusti – elämä pyörii lopunajan ennustusten parissa ja antikristusta odotellessa
  • normaalisti – koska Jumala näkee hyväksi kertoa tulevaisuudesta (jopa 25 % Raamatusta on profetiaa), meidän tulee ottaa se vakavasti.

Lopunajan ennustukset antavat realistisen kuvan ihmiskunnan tulevaisuudesta. Silloin ei tarvitse pelästyä, kun näemme ikäviä asioita tapahtuvan. Jumalalla on kaikki kontrollissa. Lopunajan ennustukset antavat elämälle ja tulevaisuudelle tietyt kehykset, raamit. Niiden sisällä on elämämme ja tulevaisuutemme. Taulun raamit eivät silti ole sen olennaisin osa vaan taulun keskuskuva. Lopunaikojen raamien keskuskuva on Jeesus Kristus. Hänen kanssaan elämme tätä päivää ja häntä me odotamme saapuvaksi – salatusti sydämiimme ja elämäämme, sitten myös näkyvästi koko maailmaan.