Katolinen kirkko

KATOLINEN KIRKKO

 

Syntyhistoria

Katolinen kirkko pitää itseään alkuperäisenä kristillisenä kirkkona, josta muut ovat eriytyneet. Kun kristinusko julistettiin ainoaksi sallituksi uskonnoksi 300-luvun lopulla, Rooman keisari otti itselleen voimakkaan aseman kristikunnan johtajana. Paaviuden voidaan katsoa juontuvan tästä todellisuudesta, vaikka toki katolinen kirkko pitää paavia Pietarin viran jatkajana. Seuraavien vuosisatojen aikana paavi, Vatikaani (Kirkkovaltio v. 751) ja katolinen kirkko ovat olleet voimakkaasti mukana myös valtapolitiikassa. Rooman valtakunnan jakaantumisen ja Länsi-Rooman hajoamisen myötä lännen ja idän kristittyjen suhde alkoi etääntyä. Vuonna 1054 katoliset jakaantuivat lopullisesti lännen roomalaiskatolisiin ja idän ortodokseihin.

Keskiajalla katolisen kirkon teologia oli skolastiikkaa, jossa kristinuskoa yritettiin määritellä ja tulkita antiikin filosofian avulla. Raamattua tulkittiin nelitasoisesti ja varsinkin allegorisesti. Kirkon elämässä ja toiminnassa ilmeni 1500-luvulle tultaessa vakavia vääristymiä, mikä johti uskonpuhdistuksen puhkeamiseen. Katolisen kirkon piirissä syntyi merkittäviä luostarikuntia. Nykyään katoliseen kirkkoon kuuluu maailmanlaajuisesti lähes 1,3 miljardia jäsentä, joista pääosa Latinalaisessa Amerikassa.

Suomen osalta katolisen kirkon historia voidaan jakaa kahteen jaksoon. Katolinen kirkko juurrutti kristinuskoa Suomeen 1000-luvun lopulta lukien. Se saavutti merkittävän aseman ja monia kirkkoja rakennettiin. Koska jumalanpalveluskieli oli latina, tavallinen kansa ei sitä ymmärtänyt. Hiljalleen pyrittiin lisäämään suomenkielisen perusopetuksen määrää.

Toisessa vaiheessa uskonpuhdistus levisi Ruotsi-Suomen valtakuntaan, jolloin katolisen kirkon toiminta kiellettiin ja kirkot ja omaisuus annettiin pääosin uuden luterilaisen kirkon käyttöön sekä valtiolle. Luostarit lakkautettiin. Kun Suomi liitettiin Venäjän keisarikuntaan, katolinen kirkko sai jälleen toimia, mutta vain ulkomaalaisten osalta. Vuonna 1920 muodostettiin Suomen apostolinen vikaarikunta, joka korotettiin myöhemmin hiippakunnaksi ja lopulta itsenäiseksi vuonna 1977.

Nykyään Suomessa on noin 12 000 katolilaista. Heistä 41 % on suomenkielisiä. Kirkkoon kuuluu seitsemän seurakuntaa: Helsingissä (2), Turussa, Tampereella, Jyväskylässä, Kouvolassa ja Oulussa. Niiden lisäksi on kymmenkunta sääntökuntaa. Hiippakunnan johdossa on piispa. Pappeja on yli 20.

 

Luonne

Katolisessa kirkossa messu toimitetaan joka päivä. Suomen kieli on keskeinen käyttökieli. Seitsemän sakramenttia ovat tärkeitä (kaste, konfirmaatio, eukaristia, parannus ja katumus, sairaiden voitelu, pappisvihkimys ja avioliitto). Lapsikastetta seuraa konfirmaatio yleensä kuusivuotiaana. Jumalanpalvelusten ohella on monenlaisia kerhoja, leirejä, raamattupiirejä sekä moninaista avustustoimintaa.

Raamatun näkökulmasta ongelmallisia kysymyksiä ovat mm.

  • Kirkon itsekäsitys ainoana pelastavana yhteisönä.
  • Paavin asema ”Kristuksen sijaisena” ja erehtymättömyys.
  • Ehtoollisoppi, jossa Kristus aina uudelleen uhrataan konkreettisella tavalla.
  • Pyhimysten ja etenkin Marian palvonta; käsitys Marian ikuisesta neitsyydestä ja synnittömyydestä; ihmisten julistaminen pyhimyksiksi. Piispa Henrik on ”suojelija”.
  • Pyhäinjäännösten palvonta ja monin paikoin sekoittuminen paikallisten uskomusten kanssa.
  • Kristuksen pelastusteon häivyttäminen tekojen, pyhimysten rukousten ja ansioiden yms. taakse; ”Armollinen” Maria on sijoitettu Kristuksen tilalle; Kristus on lähinnä Tuomari.
  • Kysymys: johdatetaanko ihmiset laajan avustustoiminnan kautta Kristuksen ristin vai Marian patsaan juurelle? Kummassa on pelastus?
  • Vanhurskautumisoppi, joka perustuu lopulta tekoihin, ei puhtaasti uskoon ja Kristukseen.
  • Sakramenttikeskeisyys ja niiden määrä.
  • Kiirastulioppi.
  • Tradition korostaminen Raamatun kustannuksella sekä apokryfikirjojen käyttö.
  • Pappeuden selibaattivaatimus.
  • Vakavat väärinkäytökset: järjestelmällinen poikien hyväksikäyttö ja korruptio.

(Huom: luterilaisen kirkon osaltakin mainitaan monia epäkohtia, etenkin sen liberaaliteologian vuoksi)

 

Nettisivut

Katolisen kirkon uskoon ja toimintaan Suomessa voit tutustua katolinen.fi sivustolla tai käymällä lähimmässä paikallisessa seurakunnassa.