Apostolien päivä

APOSTOLIEN PÄIVÄ

Herran palveluksessa

Jo varhain keskiajalla on vietetty apostolien Pietarin ja Paavalin päivää heidän marttyyrikuolemansa muistoksi. Heidät surmattiin perimätiedon mukaan Roomassa keisari Neron toimeenpanemissa vainoissa vuonna 67.

Nykyisin tänä sunnuntaina muistellaan kaikkia apostoleja. Sunnuntain tekstit puhuvat apostolien kutsumisesta ja opetuslapsen tehtävästä laajemminkin. Kristus on katsonut myös meidät arvollisiksi osallistumaan työhönsä. Kuuliaisina Jumalan sanalle olemme osallisia uudesta elämästä Kristuksessa.

 

EVANKELIUMI: Matt 16:13-19

Kun Jeesus oli tullut Filippoksen Kesarean seudulle, hän kysyi opetuslapsiltaan: ”Kuka Ihmisen Poika on? Mitä ihmiset hänestä sanovat?” He vastasivat: ”Toisten mielestä hän on Johannes Kastaja, toisten mielestä Elia, joidenkin mielestä Jeremia tai joku muu profeetoista.” ”Entä te?” kysyi Jeesus. ”Kuka minä teidän mielestänne olen?” Simon Pietari vastasi: ”Sinä olet Messias, elävän Jumalan poika.”

    Jeesus sanoi hänelle: ”Autuas olet sinä, Simon, Joonan poika. Tätä ei sinulle ole ilmoittanut liha eikä veri, vaan minun Isäni, joka on taivaissa. Ja minä sanon sinulle: Sinä olet Pietari, ja tälle kalliolle minä rakennan kirkkoni. Sitä eivät tuonelan portit voita. Minä olen antava sinulle taivasten valtakunnan avaimet. Minkä sinä sidot maan päällä, se on sidottu taivaissa, ja minkä sinä vapautat maan päällä, se on myös taivaissa vapautettu.”

 

SAARNA

Kuhinaa

Jeesuksen ympärillä oli kuhinaa kuin kesäisessä muurahaispesässä. Israelissa koettiin monella tapaa merkittäviä aikoja. Kansa oli väsynyt miehitysvalta Rooman painostukseen ja kaivattiin Messiasta, joka vapauttaisi heidät sorron yöstä. Monenlaisia kapinaliikkeitä esiintyikin ajoittain.

Juutalaiset, kuten ihmiset ylipäätään tuohon aikaan, ja yhä tänäänkin monin paikoin olivat syvästi uskonnollisia. Koettiin hengellistä liikehdintää. Johannes Kastaja vaikutti erämaassa ja suuret joukot tulivat kuulemaan häntä. Mutta se oli vasta alkua. Pian Jeesuksen nimi oli kaikkien huulilla. Mitä hän puhui ja teki? Kuka hän todella oli?

Sillä matkalla olivat opetuslapsetkin. Monesti ihmettelemässä, mutta silti hiljaa oppien.

Haudan hiljaisuutta

Entä miten on nyt länsimaissa, varsinkin Suomessa, täällä kun satumme asumaan?

Ovatko iltapäivälehdet, uutiset ja nettipalstat täynnä uskonnollista kohua ja sen ihmettelyä, kuka tällainen Jeesus oikein on? Onko koettavissa ja aistittavissa suurta uskonnollista liikehdintää?

En ainakaan minä ole huomannut. On suorastaan haudan hiljaista. Ketä kiinnostaa moinen antiikkinen tarina. Jumalastakaan ei puhuta mitään, vaikka koronakriisi on pysäyttänyt koko ihmiskunnan lähes veret seisauttavalla tavalla. Kaukana ovat talvisodan päivät, jolloin kansamme polvistui rukoukseen presidentti Kyösti Kallion ja hänen puolisonsa johdolla.

Niin, ketä kiinnostaa? Mutta kysytään sentään, pitäisikö jotakuta kiinnostaa ja millä perusteella.

Pikkujuttuja

Otetaan muutama ihan pikku juttu siitä Jeesuksesta.

Sattuu olemaan niin, että Jeesus perusti maailman suurimman uskontokunnan. Se alkoi 2000 vuotta sitten, eikä ole sammunut vaan levinnyt lähes kaikkialle maailmaan. Joka kolmas ihminen on ainakin muodollisesti kristitty, Jeesuksen nimeen kastettu ja kristilliseen seurakuntaan kuuluva. Kukaan muu ei ole pystynyt samaan.

Kaiken lisäksi tästä Jeesuksesta enemmän uskonnollista ja puhtaasti historiallista aineistoa kuin kenestäkään muusta, monin verroin enemmän. Nykytiede pitää kiistattomana, että Jeesus-niminen henkilö todella eli ja vaikutti Israelin maassa juuri tuohon aikaan. Sen sijaan moni kadunkulkija pitää Jeesusta satuhenkilönä. Näin ajatellessaan kadunkulkija on hyvin epätieteellinen.

Sivumennen sanoen on hyvä huomata sekin, että kristinusko ei syntynyt Jeesuksen myötä 2000 vuotta sitten. Jos luet Raamattua, se alkaa maailman luomisesta, alusta asti. Jo ensi lehdiltä alkaen Jumala kertoo, että hän lähettää ihmiskunnan keskelle pelastajan. Koko Vanha testamentti puhuu siitä monella eri tavalla, hyvin tarkasti.

Kun Vapahtaja syntyi, nuo ennustukset täyttyivät. Toki siis Jeesuksen syntymä, elämä, ristinkuolema ja ylösnousemus ovat kristillisen uskon keskeinen huippukohta. Toinen huippukohta on, kun tämä sama Vapahtaja tulee takaisin ja maailma on kypsynyt tuomiolle.

Lisää pikkujuttuja

Moni siis ajattelee, että Jeesuksella ei ole mitään merkitystä eikä vaikutusta. Pureudutaan tähän vielä muutamasta näkökulmasta.

Mitä ajattelet kirjakielen, luku- ja kirjoitustaidon merkityksestä? Kun Raamattuja alettiin kääntää eri kielille varsinkin 1500-luvun uskonpuhdistuksen myötä, moni kansa sai kirjakielen. Näin myös Suomessa. Kirjakieli mahdollisti myös kansallisen historian ja kulttuurin muistiin kirjoittamisen.

Kirjakielen lisäksi tarvittiin laajamittaista luku- ja kirjoitustaitoa. Tämänkin kristillinen kirkko otti tehtäväkseen. Vuosisatojen ajan kirkko ja seurakunnat opettivat kansaa lukemaan, varsinkin katekismuksia ja Raamattua.

Jaettiinpa kirkossa myös tuoreita maatalousvinkkejä ja kuulutettiin ajankohtaisista asioista. Kirkko oli kylän keskus.

Näin olemme siis sivistyksen ytimessä ja perustalla, jonka kristinusko on pitkälti mahdollistanut. Jeesushan käski tekemään kaikista kansoista hänen opetuslapsiaan.

Niin, mitä se Jeesus sitten opetti? Asioita, joita me nyt pidämme itsestään selvyyksinä. Lähimmäisen rakkaus, naisen ja lapsen arvo, oikeudenmukaisuus, laupeus, hyvyys ja ihmisoikeudet olivat Jeesuksen opetuksen ytimessä. Näitä meille opetettu kristillisen kasvatuksen myötä vuosisatojen ajan.

Entä miten näitä laitettiin käytäntöön? Kristillinen kirkko aloitti lähimmäisen rakkauteen perustuvan kaikille kuuluvan sairaanhoitotyön ja sosiaalisen huolenpidon. Kirkko koulutti ihmisiä näihin tehtäviin laaja-alaisesti ja ylläpiti muutenkin kouluja.

Moni maailmanlaaja avustusjärjestö syntyi kristillisen uskon innoittamana:

  • Sveitsiläinen Henry Dunant oli aktiivinen kristitty jo nuoresta pitäen. Hän perusti järjestön nimeltä Punainen Risti.
  • Muista mainittakoon Pelastusarmeija, NMKY, Marttyyrien ääni jne.
  • Valtaosa maailman humanitaarisesta työstä tehdään kristillisten maiden toimesta.

Kristillinen moraali on monen valtion oikeusjärjestelmän perustana. Älä varasta, älä tapa, älä anna väärää todistusta lähimmäisestäsi jne.

Pari tuhatta vuotta sitten Jeesus valitsi 12 opetuslasta, joista tuli apostoleita, lähetettyjä ympäri maailmaa. Pienestä on kasvanut suurta.

Kristilliseen uskoon kätkeytyy valtavia elämänvoimia! Pari tuhatta vuotta on kulunut ja kristillisyys on läpitunkeutunut monien yhteiskunnan elämään ja tehnyt sen elämänarvoista itsestään selvyyksiä, vaikka moni suomalaisista ei sitä enää muista eikä ymmärrä.

Ylpeä nuori

On käymässä ja jo pitkälti käynyt niin kuin monelle nuorelle aikuiselle. Minä lähden maailmalle ja karistan kaiken vanhan oven rappusille. Määritän omat arvoni ja rakennan oman elämäni niin kuin minä itse tahdon.

Samalla tavalla koko suomalainen yhteiskunta monen muun länsimaan tapaan on karistamassa kristinuskon rippeitä ja pyyhkimässä viimeisetkin pölyt jaloistaan. Me emme tarvitse mitään Jeesusta emmekä Jumalaa.

Juuri näin tapahtui syntiinlankeemuksessa. Olemme syntiinlankeemuksen ytimessä. Ja mitä siitä sitten seurasikaan? Voimme lukea koko ihmiskunnan historian, katsoa nykytilaan ja hyvin huolestuttavaan tulevaisuuteen.

Nykyihminen pitää itseään hyvin viisaana. Mutta tosiasiassa se on mitä suurinta harhaa ja itsepetosta. Mitä kauemmaksi ihmiset irrottautuvat Jumalasta, Jeesuksesta ja kristillisistä arvoista, sitä sotkuisemmaksi, epävarmemmaksi ja pelottavammaksi paikaksi maailma tulee. Sen voimme ymmärtää, kun katsomme oman aikamme tapahtumia ja kehityskulkuja.

1900-luvulla käytiin enemmän sotia kuin koko ihmiskunnan historiassa yhteensä. Kuluva vuosisata voi muodostua tässä suhteessa lopulliseksi katastrofiksi. Tällainen on viisas ja hyvä ihminen.

Lopulta elämän todelliset realiteetit tulevat vastaan, vääjäämättömästi. Yksi sellainen on kuolema. Moni elää tässäkin suhteessa ikään kuin olisi kuolematon.

Vaikka tieteen keinoin voidaan saavuttaa jotain hyvää, ihmiskunnan syvimmät perusongelmat jäävät vaille ratkaisua. Niitä ovat ihmiskunnan pahuus, kärsimys ja kuolema. Niistä ihminen ei pääse eroon omin neuvoin.

Aikamme kirkko

Aikamme kirkkokin on monin paikoin menettänyt alkuperäisen, apostolisen uskonsa. Sen sanoma on kovin erilainen kuin mitä Jeesus ja apostolit julistivat.

Kirkko maalaa kuvan ihmisestä hyvänä olentona. Syntiä ei ole ja siksi mitään Raamatun kuvaamaa Jeesusta ja sovittavaa ristinkuolemaa ei tarvita.

Sen sijaan tarjoillaan sellaista kiiltokuva-Jeesusta, josta jokainen saa muokata juuri sellaisen kuin itse haluaa. Aikamme kirkko huutaa epätoivoisesti: Hei te kiireiset, hyvät ihmiset. Meillä olisi tällainen kiva pikku Jeesus tarjolla. Ottakaa edes tämä kiiltokuva muistoksi. Ei hän häiritse teitä lainkaan vaan hyväntahtoisesti siunaa kaiken minkä teette.

Mutta on hyvä muistaa pari juttua. Ensinnäkin kristillinen usko levisi räjähdysmäisesti ympäri maailmaa juuri siinä alkuperäisessä, perinteisessä muodossa. Siinä Jeesus ei ole mikään kiiltokuvamainen harmiton, mitäänsanomaton pikku-Jeesus. Tällä Jeesuksella on yli kaksi miljardia seuraajaa, ainakin muodollisesti.

Se toinen juttu: Yhtä nopeasti kuin kristinusko levisi ja kirkot täyttyivät, yhtä nopeasti ja vielä nopeammin kirkot ovat tyhjentyneet, kun kristillinen usko on laimennettu aikamme humanismin näköiseksi. Kristilliset termit ja nimet on säilytetty, mutta niiden sisältö on muutettu aivan toiseksi. Ja kukapa viitsii enää kirkkoon tulla, kun samaa humanismia julistetaan kaikkialla yhteiskunnassa. Ei kukaan.

Mitä se humanistinen, moderni, liberaali kristinusko sitten on? Siinä kaiken keskuksena ja perustana ei olekaan Jumala ja Jeesus vaan syntinen ihminen. Ihminen on kaiken mitta. Ja mikä ikinä tuntuu hyvältä, on aina oikein. Siksi liberaali usko kieltää Jumalan ihmiseksi tulemisen ja ristinkuoleman ja ylösnousemuksen todellisuuden ja merkityksen. Siksi apostolinen uskontunnustuskin on vain uskonnollista kielipeliä, mutta ei todellista totta.

Ja tämän vääristyneen uskonnon edustajia media haastattelee juuri kristillisinä juhlapäivinä, jouluna ja pääsiäisenä. Ja kilvan he kertovat, kuinka Jeesus on vain myytti ja nyt meidän aikamme rakentaa ihmisen näköinen usko.

Näin koko Jeesuksen historiallinen todellisuus ja käsittämätön voima ja vaikuttavuus lakaistaan maan alle, ja korvataan modernilla sadulla, joka kieltää koko kristillisen uskon valtavan merkityksen. Ja mikä on tulos? Tyhjät kirkot. Haudanhiljaisuus. Kukaan ei puhu Jumalasta mitään. Tuntuu, että vain harva enää tuntee hänet.

Ja silti kaikki ihmisyyden perushaasteet ovat tänäänkin edessämme ja ratkaisematta. Pieni ihminen keskellä ääretöntä ikuisuutta ja kaikkeutta julistaa, minä en tarvitse mitään Jumalaa tai Jeesusta. Elämä on minun kädessäni. Minä voin kaiken. Unohdan todellisuuden ja elän kuin kaikkivaltias Jumala oman elämäni herrana.

Näin ihminen saa tehdä. Siihen Jumala antaa vapauden. Mutta kerran kuplat puhkeavat.

Vaihtoehto

Aito, alkuperäinen, apostolinen usko oli omana aikanaan todellinen vaihtoehto. Se ei ollut juutalaista lakihenkisyyttä eikä pakannallista epäjumalanpalvontaa ja rajoittamatonta moraalittomuutta.

Usko Jeesukseen, elämä hänessä on tänäänkin vaihtoehto. Se ei mukaudu aikamme liberaaliin, antikristilliseen henkeen. Jeesus repii kaikki kiiltokuvat. Hän ei nöyristellen tuppaudu seuraamme ja sano, että teen mitä tahansa ja olen millainen tahansa, jos vain huolit minut.

Hän on kaikkivaltias, elävä Jumala, joka on Pojan persoonassa tullut ihmiseksi. Hän on elämän luoja ja sen perimmäinen perusta.

Kaiken Luojana hän määrittää elämän ehdot ja rajat. Hän antaa meille elämän ja sielun. Hän on luonut meidät kuvakseen. Hän antaa meille vapauden elää tiettyjen raamien sisällä, mutta samalla hänen edessään olemme vastuussa jokaisesta sanasta, teosta ja tekemättä jättämisestä.

Ja vaikka olisimme tämän kaiken kieltäneet ja hylänneet, hän ei ole meitä hylännyt, vaan etsii tuhlaajapoikia ja -tyttöjä takaisin elämään.

Kaikkivaltias Luoja alentuu ristinpuulle, kärsii puolestamme, sovittaa syntimme, nousee ruumiillisesti ylös kuoleman voittajana, jotta me pelastuisimme.

Hän tarjoaa läsnäoloaan, rakkauttaan ja pyhyyttään. Ei meidän ehdoilla vaan hänen ehdoilla. Jumala määrittää, mitä on todellinen rakkaus ja elämä – ei Hollywoodin elokuvat, media eikä aikamme puolueet.

Jumalan valtakunta on vaihtoehto nykyiselle jumalattomalle menolle, joka vain koristellaan ja kaunistellaan hyveelliseksi ja ihanaksi.

Raamatun perinteisen, apostolisen sanoman voimme kiteyttää näin: Ilman Jumalaa ihminen ja ihmiskunta joutuu perikatoon. Yhdessä Jumalan kanssa pelastumme, vaikkakin monien haasteiden ja koitosten läpi.

Suhteessa Jumalaan on meillä lopulta vain kaksi vaihtoehtoa. Joko yhdessä hänen kanssa tai ilman häntä.

Jumala on omalta puoleltaan kertonut monella järisyttävälläkin tavalla, että hän tahtoo meidät armahtaa ja rakastaa meitä iankaikkisella rakkaudella. Mutta siihen hän ei pakota ketään, koska se ei olisi rakkautta.

Toki ihminen helposti yrittää luovia näiden kahden välillä. Minäpä teen oman jumalan. Mutta pitäisihän meidän ymmärtää, että mikään itse keksitty jumala ei ole todellinen!

Sitä paitsi Jumala kieltää sen ensimmäisessä käskyssään: Minä olen Herra, sinun Jumalasi. Älä tee muita jumalia äläkä kumarra niitä.

Jumala ja kristillinen usko ei taivu aikamme ihmisten toiveisiin. Ihmistä ei koroteta Jumalan herraksi ja käskijäksi. Sen sijaan meidän tulee nöyrtyä ikiaikojen Herran ja Jumalan edessä. Ja kun me näin nöyrrymme ja turvaudumme häneen, meidät otetaan maailman parhaimpaan ja turvallisimpaan syliin, jossa meidät korotetaan Jumalan lapsiksi ja meille annetaan suurin mahdollinen arvo ja iankaikkinen elämä.

Ja kaiken sen saamme lahjaksi, kun turvaudumme Jumalan lähettämään Vapahtajaan Jeesukseen Kristukseen.

Liikehdintää

Tällaista liikehdintää on joskus koettu Suomen siionissa, kun Jumala on antanut herätyksen aikoja. Niiden myötä on syntynyt 1800- ja 1900-luvun suuria herätysliikkeitä kuten herännäisyys, rukoilevaisuus, lestadiolaisuus, evankelinen liike ja ns. viidesläisyys, 1960-luvulla syntynyt herätysliike. Ja vieläpä on koettu karismaattisia herätyksiä kuten Niilo Ylivainion aikana.

Mutta niistä on jo aikaa vuosikymmeniä ja Suomen kansan on vallannut syvä kuolemanhiljaisuus.

Jumala, katsomme sinuun ja pyydämme sinua lähettämään uuden, tuoreen, eläväksitekevän herätyksen ajan!

Sellainen ei synny ihmisvoimin vaan yksin Jumalan Hengen voimalla.

Ja kun Jumalan Henki saa koskettaa sydämiämme, silloin syntyy jälleen kuhinaa, jopa väittelyitäkin, kuka tuo Jeesus on ja mitä hän merkitsee?

Ja kun sydämemme avautuu hänelle, ajan myötä saamme täyttyä apostolisesta uskosta ja varmuudesta, että Jumala totisesti on Kristuksessa ja antaa meille hänen armonsa ja elämän. Juuri sen koki opetuslapsi Pietari, josta tuli apostolien johtaja.

Juuri tämä henkilökohtainen syvä kohtaaminen on uskoon tulemisen ytimessä. Sen koki myös Paavo Ruotsalainen, kun hänelle sanottiin viisaasti: vain yksi sinulta puuttuu ja sen myötä kaikki muukin – Jeesuksen Kristuksen sisäinen tunteminen.

Sen Jumala mielellään lahjoittaa ja tapahtuu suurin mahdollinen ihme. Syntinen ihminen syntyy uudesti Jumalan lapseksi ja hänet otetaan taivasten valtakunnan kansalaiseksi. Jumala itse antaa uskon lahjan ja vakuuttaa kaikesta, mitä Raamattu kertoo ja julistaa.

Ja siksi minäkin puhun – apostolien tavoin – koska olen sen itse kokenut ja siinä todellisuudessa elän ja olen, hyvin levollisesti ja turvallisin mielin, matkalla kohti sitä perimmäistä kotia, taivaan valtakuntaa.

Juuri tämä kristillinen, apostolinen usko on se kallio, joka voittaa synnin, kuoleman ja pimeyden vallat. Niillä ei koskaan ole viimeistä, ratkaisevaa sanaa, vaan se on Jumalalla ja hän puhuu elämän sanoja. Saamme aina olla elämän puolella – äidin kohdusta taivaan kirkkauteen saakka.

Kysymys

Niin, kuka Jeesus on sinulle ja mitä päätät tai olet jo päättänyt tehdä hänen suhteensa?

Meitä ei pelasta tiede, ei Suomen hallitus eikä edes YK. Sen tekee vain yksin kaikkivaltias Luojamme Vapahtajan Jeesuksen Kristuksen ristinkuoleman ja ylösnousemuksen kautta!

Kutsu

Juuri tämä ristinnaulittu, ylösnoussut Jeesus kutsuu:
Tule ja seuraa minua! Koe minun todellisuuteni ja voimani.
Kulje apostolien askeleissa. Täyty Hengelläni ja läsnäolollani. Lue Sanaani.
Kerro minusta rakkauden sanoin ja teoin kaikille ihmisille!

 

 

APOSTOLINEN USKONTUNNUSTUS

Saamme sydämestämme lausua apostolisen uskontunnustuksen, joka kuvaa Jumalan todellisia, pelastavia askeleita sinun luoksesi. Uskontunnustus on kuin kultainen elämänlanka sinun ja Jumalan välillä. Älä anna kenenkään katkaista sitä. Jokainen askel on luovuttamaton ja välttämätön. Näin Jumala on tehnyt ja tekee sinun hyväksesi!

 

Minä uskon Jumalaan,

Isään, Kaikkivaltiaaseen,

taivaan ja maan Luojaan,

ja Jeesukseen Kristukseen,

Jumalan ainoaan Poikaan, meidän Herraamme,

joka sikisi Pyhästä Hengestä,

syntyi neitsyt Mariasta,

kärsi Pontius Pilatuksen aikana,

ristiinnaulittiin, kuoli ja haudattiin,

astui alas tuonelaan,

nousi kolmantena päivänä kuolleista,

astui ylös taivaisiin,

istuu Jumalan, Isän, Kaikkivaltiaan, oikealla puolella

ja on sieltä tuleva tuomitsemaan eläviä ja kuolleita,

ja Pyhään Henkeen,

pyhän yhteisen seurakunnan,

pyhäin yhteyden,

syntien anteeksiantamisen,

ruumiin ylösnousemisen

ja iankaikkisen elämän.