Kallio, Kyösti (1873–1940)
Presidenttinä 1937–1940
.
Elämästä
- isä johtavia kunnallismiehiä, kasvoi Ylivieskassa ja Nivalassa
- puoliso Kaisa ja kuusi lasta; piti maatilaa ja teki paljon ruumiillista työtä; perusti Pohjois-Suomen suurimman maatilan, raivasi suosta 250 ha
- nuorsuomalainen, Santeri Alkion ystävä, maalaisliiton johtaja
- mukana keskeisissä senaateissa ja ajoi Suomen itsenäisyyttä
- ensimmäisenä ajoi yhteistä kansaa ilman valkoisia ja punaisia värejä kuuluisassa Nivalan kirkon puheessa toukokuussa 1918
- ajoi maaseudun asiaa, sosiaalista tasapuolisuutta ja kansan eheyttä
- kannatti tasavaltaa ja vastusti saksalaista monarkismia
- neljästi pääministerinä ja pitkäaikaisin eduskunnan pj.
- Lex Kallio, Suomen asutuslaki 1922
- vastusti kommunismia, lapuanliikkeen vihaamaksi, tuki Kekkosen nousua
.
Presidenttinä
- sovitteleva ja kansakuntaa eheyttävä presidentti – toteutti pitkänlinjan visiotaan: maaseutu, sosiaalinen tasapuolisuus ja kansan eheys
- ei juurikaan matkustanut; vakavia terveyshuolia, infarkti
- talvisodan hengen luoja ja vaalija, sivussa varsinaisesta päätöksenteosta
- erosi sairauden vuoksi ja kuoli lähtöjuhlassa Porilaisten marssin soidessa
.
Hengellistä
- vahva ja selkeä usko, pietisti, pidetty pariskunta
- vakaumuksellinen raittiusmies ja kieltolakiliikkeen puheenjohtaja
- kielsi alkoholin tarjoilun tilaisuuksissa ja tanssit itsenäisyyspäivän juhlissa
- kehotti ja johti kansaa rukoukseen ja parannukseen sodan alettu