Yksi evankeliumi – neljä evankelistaa

EVANKELIUMI JEESUKSESTA KRISTUKSESTA

Evankeliumi on hyvä sanoma Vapahtajasta Jeesuksesta Kristuksesta, joka sovittaa syntimme ristinkuolemallaan ja antaa uuden elämän ylösnousemuksensa kautta. Hänet Jumala on lähettänyt maailmaan juuri sinua ja minua varten. Evankeliumi on ilouutinen siitä, että Jumala rakastaa sinua, että Hän haluaa armahtaa sinut, pitää sinusta huolta, jakaa kanssasi ajallisen elämän ilot ja surut, sekä kerran tuoda sinut kotiin, kirkkauteen, ikuiseen ja täydelliseen elämään.

Vanhan testamentin valossa evankeliumi tarkoittaa Jumalan voiton julistamista, pelastuksen ajan alkamista ja Jumalan hallintavaltaa ylitse kaiken. Tämä näkyy erityisesti profeetta Jesajan julistuksessa.

Evankeliumi syvimmiltään ei ole vain uutinen tai tieto jostakin hyvästä asiasta vaan persoona, itse Jumala, jonka saamme kohdata Jeesuksessa Kristuksessa. Kysymyksessä on henkilökohtainen suhde ja liitto Jumalan kanssa, josta seuraa elämäämme lukuisia mittaamattoman hyviä asioita.

Näin on siis yksi evankeliumi, yksi Vapahtaja, josta meille kertovat Raamatun neljä evankeliumikirjaa – evankeliumi Matteuksen, Markuksen, Luukkaan ja Johanneksen mukaan. Ne ovat neljä toinen toistaan täydentävää näkökulmaa yhteen ja samaan asiaan – ei siis neljää eri evankeliumia, vaan yksi evankeliumi ja neljä evankelistaa. Viides evankelista olet sinä, joka omalla elämälläsi todistat Kristuksesta.

 

Neljä evankeliumikirjaa

  1. Matteus painottaa Jeesuksen kuninkuutta Vanhan testamentin valossa. Hän on luvattu ja odotettu Messias-kuningas. Matteus käyttää monia Vanhan testamentin kohtia ja niillä todistaa, että Jeesus on Messias. Tämä evankeliumikirja on suunnattu erityisesti juutalaisille ja juutalaistaustaisille kristityille. Evankeliumikirjan luonne on hyvin opetuksellinen, sillä siihen on kerätty paljon Jeesuksen opetuksia. Siksi kirja on hyvä myös kasteopetuksessa. Matteuksen evankeliumi sopii hyvin kaikille, jotka tuntevat Vanhaa testamenttia tai haluavat siihen tutustua. Matteus oli Jeesuksen opetuslapsi ja tapahtumien läheinen silminnäkijä.
  1. Markus kohdentaa evankeliumikirjansa roomalaisille, jotka eivät tunne juutalaisia kirjoituksia. Siksi kirjassa on varsin vähän viittauksia Vanhaan testamenttiin. Lisäksi siinä selitetään juutalaisia tapoja. Roomalaisia on pidetty tehokkaina ja käytännönläheisinä. Vain sillä on merkitystä, mikä toimii. Niinpä Markuksen kerronta on täynnä toimintaa. Sana ”heti” on lähes 50 kertaa. Jeesus Kristus on uuttera palvelija, joka on valmis uhraamaan henkensä. Ydinjakeena on: ”Sillä Ihmisen Poika ei tullut palveltavaksi vaan palvelemaan ja antamaan henkensä lunnaiksi monien edestä” (Mark 10:45). Jeesuksen uhrautuva toiminta on ihailtavaa roomalaistenkin silmissä. Kuitenkin ajatus palvelemisesta ja ristinkuolemasta on häpeällistä. Risti onkin pahennus. Se on haaste itsekkäille, syntisille ihmisille, ja samalla suunnaton mahdollisuus itse kokea Jeesuksen palvelevaa ja uhrautuvaa rakkautta. Markus kulki lähellä Jeesusta, vaikka ei ollut opetuslapsi. Markus sai lähimmät tiedot Pietarilta, jonka ystävä hän oli.
  1. Luukas esittelee Jeesuksen täydellisenä ihmisenä, Ihmisen Poikana. Kohteena ovat kreikkalaistaustaiset ihmiset. Kreikkalainen kulttuuri oli levittäytynyt lähes kaikkialle Rooman valtakuntaan. Latina oli hallinnon kieli. Luukkaan kerronnallinen tyyli on historiallinen ja kielellisesti rikas ja laadukas. Luukas on historioitsija, joka kuvaa tapahtumia hyvin tarkoin. Kielellinen rikkaus näkyy alkukielessä, kreikassa, mutta suomenkielisessä käännöksessä sitä ei enää huomaa. Luukkaan evankeliumikirjan mukaan Jeesus on Vapahtaja, joka on tullut etsimään sitä mikä on kadonnut: ”Sillä Ihmisen Poika tuli etsimään ja pelastamaan sen, mikä on kadonnut” (19:10). Luukas on tallettanut koskettavat Tuhlaajapoika-kertomuksen ja muita samankaltaisia esimerkkejä kadottamisesta ja löytämisestä. Luukkaan evankeliumi sopii lukijoille, jotka arvostavat korkeaa ihmisyyttä, mutta ovat kuitenkin kadottaneet elämänsä tarkoituksen. Lääkäri Luukas oli apostoli Paavalin matkakumppani.
  1. Johannes kuvaa Jeesuksen Jumalana, Jumalan Sanana ja Jumalan Karitsana. Jeesuksen syvin olemus on siinä, että hän on ihmiseksi tullut Jumala. Sellaisena hän on myös kärsivä jumal-ihminen, uhrikaritsa. Jo evankeliumikirjan alussa nämä ydinteemat tulevat esille hienona hymninä. Jeesuksen jumalallinen alkuperä oli myös kaikkein vaikein piirre juutalaisten hyväksyttäväksi. Siksi evankeliumikirjassa on paljon voimakasta vastakkain asettelua Jeesuksen ja juutalaisten välillä. Johanneksen käyttämä kerronnan tyyli ja kieli on samanaikaisesti yksinkertaista, mutta hyvin syvällistä. Evankeliumikirja on tarkoitettu pohdiskelijoille, mutta myös kaikille. Sen yksinkertaiset kuvat leivästä, vedestä, hyvästä paimenesta, valosta jne. nousevat kaikille tutuista elämän perustarpeista. Kuitenkin niihin kätkeytyy valtavan syvällinen sisältö. Johannes oli Jeesuksen läheisimpiä opetuslapsia.

 

Evankeliumikirjojen yhteinen juoni

Neljä evankeliumikirjaa noudattaa samanlaista rakennetta. Jeesus toimii pääosin Israelin pohjoisosissa, Galileassa. Hän kulkee kylästä kylään ja opettaa suuria kansanjoukkoja. Jeesuksen suosio kasvaa ja Jerusalemissa hänestä aletaan huolestua. Vuosittaiset matkat Jerusalemin temppeliin kärjistävät tilannetta. Jeesukseen liitetään hyvin maallisia messiaanisia odotuksia. Toivotaan, että hän olisi kuningas, joka ajaisi roomalaiset hallitsijat pois Israelista ja antaisi kansalle leipää ja sirkushuveja. Jeesuksen tehtävä ja sanoma on kuitenkin aivan toisenlainen. Hurskaat juutalaiset joutuvat huomaamaan syntisyytensä ja julkisyntiset saavat armon mahdollisuuden. Jeesus julistaa syntejä anteeksi ja tekee jumalallisia ihmetekoja. Kaikki tämä kääntää Jeesuksen suosion laskuun. Jerusalemin uskonnollinen johto, saddukeukset ja fariseukset saavat mahdollisuuden surmata Jeesuksen roomalaisten avulla.

Jeesus tietää, mikä on hänen varsinainen tehtävänsä. Hän keskittyy yhä enemmän opetuslapsiin ja suuntaa askeleensa kohti Jerusalemia kuollakseen ristillä ihmiskunnan syntien tähden. Vakuudeksi tästä Jeesus nousee kuolleista, antaa Pyhän Hengen ja perustaa kristillisen seurakunnan Jumalan pyhäksi pappiskansaksi Israelin tilalle, toistaiseksi. Pääsiäisviikon tapahtumat kuvataan laajasti evankeliumikirjoissa. Kaikki aiempi on vain tämän johdantoa ja valmistelua.  Ristillä Jeesus sanoo: Se on täytetty! Jumalan iankaikkinen pelastussuunnitelma on täyttynyt ja ovi on avattu kaikille ihmisille Taivaallisen Isän syliin. Moni astuu tuosta ovesta sisälle, mutta liian moni sen hylkää.

 

Evankeliumi on ainutlaatuinen

Kirjallisuudessa evankeliumikirjat ovat ainutlaatuisia. Ne eivät ole tyypillisiä elämänkertoja. Niiden painopiste on pääsiäisviikon tapahtumissa. Jeesus Kristus on samalla täydellisen ainutlaatuinen henkilö. Hän on Luojamme, joka on tullut ihmiseksi Pojan persoonassa. Eikä vain tullut ihmiseksi vaan myös sovittanut syntimme ristillä ja noussut ylös kuolleista. Hän on muuttanut maailmanhistoriaa enemmän kuin kukaan toinen. Hänen mukaansa on ajanlaskumme ja hänellä on yli 2 300 000 000 seuraajaa. Kristillinen sanoma ja kirkko on uudistanut yksittäisiä ihmisiä ja yhteiskuntia herättäen lähimmäisen rakkauteen. Raamattu, Jumalan Sana on käännetty kaikille pääkielille ja usein sen myötä on syntynyt kirjakieli, kuten suomi. Kristillinen kirkko on aloittanut luku- ja kirjoitustaidon opettamisen, koululaitoksen, terveyden- ja sairaanhoidon, sosiaalisen työn ja kansainvälisen diakonian. Kristus on Jumalan avaama elämänlähde kuolemassa olevan maailman keskellä.