RAUHAN ASIALLA?
Maailmalla on seurattu tiiviisti Usan presidentin Donald Trumpin ja Pohjois-Korean Kim Jong-unin tapaamista. Käänteitä ja yllätyksiä ei ole tästäkään ”rakkaussuhteesta” puuttunut. Tuntuu siltä, että parhaimmatkin tarinankirjoittajat ovat jo kauan sitten jääneet lähtötelineisiin elävän todellisuuden kirmatessa kohti kaukaista horisonttia.
Toivomme tietysti rauhaa – ainakin me tavalliset ihmiset. Onhan niitäkin tahoja, jotka tienaavat tähtitieteellisiä summia aseteollisuudella ja sen rinnakkaistuotteilla.
Tosiasiassa kovin harva uskoo todelliseen läpimurtoon Korean niemimaan tilanteessa. On uumoiltu, että Kim tarvitsee kipeästi valuuttaa köyhälle maalle, etenkin sen eliitille. Näppärä välirauha avaisi nämä valuuttahanat. Kun massit ovat täynnä, sitten on helppo keksiä verukkeita sille, että nokittelu ja ydinaseilla uhittelu voi alkaa uudelleen.
Vastaavasti Trump tarvitsee kipeästi poliittisia voittoja. Varmastikin hänkin nukkuisi yönsä paremmin, jos maailmassa olisi vähemmän ydinaseita. Tosin todellinen ydinaseriisunta käydään supervaltojen Usan, Venäjän ja Kiinan välillä.
Mitä saavutettu sopu tuo tullessaan? Mitä toteutuu käytännössä ja kuinka pitkäksi aikaa? Sen näemme vasta vuosien saatossa. Voi olla, että peli kulkee kuten pingispallo, jota lyödään hanakasti vastustajan pöytään. Siinä on katsojille tiedossa monta pään kääntöä, jos meinaa mukana pysyä.
Kaiken lisäksi todellinen superpeluri Kiina vasta verryttelee taustalla. Kiina onkin todellinen ping-pong-mestarien luvattu maa. Kultamitali saattaakin kilahtaa sen kassaan.
Hyvällä asialla kuitenkin ollaan. Mutta kun pelissä ovat mukana absoluuttisen arvaamattomat hopohessut, lopputulos on sankan sumuverhon takana.
Jumalan edessä asiat ovat paljon kirkkaampia ja selkeämpiä. Jumala ei pelaile eikä kikkaile. Hän on laittanut iankaikkisen rauhan ehdot pöydälle kaikkien nähtäville. Rauhansopimukseen tarvitaan jokaisen ikioma puumerkki. Emme jää arvaamattomien johtajien ja itsekkäiden intressien armoille.
Kaikki alkaa realistisella tilanneanalyysillä. Ihmiskunnalla menee melkoisen huonosti. Ristiriitoja, ahneutta, väkivaltaa, sotia, sairauksia ja kuolemaa. Jumala kutsuu sitä kaikkea synniksi. Synti on rikos elämää, ihmisyyttä ja Luojaa vastaan. Se aiheuttaa kärsimystä. Lisäksi synnistä seuraa rangaistus.
Vaikka tämä on ilmeistä ja kiistämätöntä, silti ihmiskunta haluaa torjua totuuden. Pyristelystä huolimatta jäämme kiinni. Jumalaa ei voi paeta. Hänen pyhä elämänlakinsa paljastaa totuuden meistä jokaisesta.
Todellisen rauhan ja elämän tarve on ilmeinen ja kipeä. Niitä Jumala tarjoaa meille armossaan ja rakkaudessaan, Jeesuksessa Kristuksessa. Jumala itse tulee ihmiseksi. Hän kulkee ihmisen tien, kantaa viattomana meidän rikkomuksemme ja syntimme. Hän kärsii iankaikkisen rangaistuksen. Hän avaa ylösnousemuksen portin elämään ja antaa Pyhän Henkensä.
Tämä jumalallinen rauhantarjous on iäti voimassa ja ehdoton. Jumala ei veivaa, venkoile eikä tee yllätyskäännöksiä. Rauhansopimuksessa on jo Jumalan puumerkki – Jeesuksen risti ja veren sinetti. Kun sinä laitat siihen oman puumerkkisi, sopimus on syntynyt ja sinä olet otettu ikuisen rauhanvaltakunnan kansalaiseksi. Sen takaajana ei ole Trump eikä Kim Jong-un, vaan iankaikkinen Luojamme ja Herramme.
Hän tarjoaa tänäänkin rauhaa – sinulle ja minulle!