ONKO AVARUUDESSA ELÄMÄÄ?

 

Mielenkiinnolla olen seurannut uutisointia jo parin vuoden ajan uuden elämän löytymisestä avaruudesta – siis melkein – siis melkein – siis melkein.

Lähes kerran kuukaudessa on nettiuutisoitu melko näyttävästi, ei ihan ykkösaiheena, että avaruudesta on löytynyt jo lähes elämää – siis ainakin sen edellytyksiä – siis teoriassa – siis ainakin niin luultiin. Sitten tuo samainen uutinen on hyvin pienellä palstatilalla kumottu asiantuntijan lausuntona: ei nyt kuitenkaan ole löydetty mitään.

Tämä valtava into uutisoida lupaavia tuloksia kertoo monestakin asiasta:

• Ensinnäkin se kertoo median tasosta. Kun on tiettyjä intohimoja, ei malteta pitäytyä faktoihin vaan omia toiveita uutisoidaan ilman kriittisyyttä. Tämä pätee monenlaiseen vaikuttamishaluun.
• Toiseksi se kertoo siitä, että jostain syystä halutaan luoda yleinen tunnelma, että aivan kohta avaruudesta löytyy elämää ja sitten kaikki muuttuu. Odotetaan ikään kuin ulkopuolista pelastajaa, joka on joku muu kuin Jumala. Tai sitten odotetaan edes pientä toivonkipinää.
• Kolmanneksi se kertoo ihmisen sokeasta luottamuksesta omaan hyvyyteen. Ajatellaan, että jos avaruudessa on elämää, niin totta kai sen edustajat haluavat heti solmia suhteen kanssamme. Entäpä jos maapallolla käytävät sodat ja suunnaton itsekkyys karkottavat ulkopuoliset? Eikö se ole todennäköistä? Haluaisitko sinä lähteä lasten kanssa viettämään mukavaa perhelomaa Syyriaan vai kiertäisitkö sen mahdollisimman kaukaa? Entä jos ulkopuolinen taho katsoisi ihmiskunnan olevan vaaraksi tuolle muulle elämälle, mikäli ihminen kykenisi pitempään avaruusmatkailuun?

 

Toiveet ovat siis korkealla, mutta tulokset ovat kovin laihoja. Vaikka ihminen kykenee uusimmalla Hubble-avaruusteleskoopilla näkemään uskomattoman kauas, elämää ei ole löytynyt. Jostain syystä maapallomme on kummallinen, hyvin ainutlaatuinen elämän saareke keskellä avaruuden äärettömyyden merta.

Entä minkälaisia mielikuvia mahdolliset avaruuden olennot ovat herättäneet ihmisessä? Vaikuttaa siltä, että 99 % näistä olennoista on jotenkin pelottavia, isopäisiä, isosilmäisiä, honteloita, mutta äärimmäisen vaarallisia käsittämättömän korkean huipputeknologian myötä. Ainakaan itse en muista nähneeni missään kuvausta äärimmäisen lempeistä ja hyvistä olennoista. Jos tämä on ihmiskunnan syvä, alitajuinen kuva avaruuden olennoista, miksi sitten toivotaan kontaktia niiden kanssa niin kiivaasti? Miksi ylipäätään pahuus kiehtoo ihmistä ja vetää puoleensa? Mikä onkaan tällaisen avaruusolento-intoilun takana?

 

Entä onko sitä muuta elämää avaruudessa? Inhimillisesti katsoen voimme vain sanoa, että emme tiedä. Vaikuttaa vähän huonolta. Entä mitä ajattelemme asiasta kristittyinä? Onko Raamatussa jotain viitteitä asiasta?

Itse ainakaan en ole löytänyt Raamatusta avaruusolentoja tai ennustuksia sellaisten tulosta. Eikä kristillisyyden piirissä sellaista ole väitettykään. Ajattelen, että jos vaikka olisi, se ei kuulu meille. Ihmiskunnan elämänkaari saattaa olla jo loppusuoralla eikä siinä enää ennätä avaruutta valloittamaan. Onneksi niin, sillä ihmisen tulokset maapallolla ovat kovin huonot. Avaruusromuakin alkaa olla tuhansittain lähiavaruudessa.

 

Entä kelpaisiko Jumala tähän etsintään? Aika monelle ei kelpaa. Mieluummin niitä avaruusolentoja kiitos! Ihmiskunnan valikoiduista toiveista huolimatta maapallon ulkopuolella on elämää – itse elämän lähde, Luojamme!

Näin kristittynä ainakin itse iloitsen siitä, kovastikin. Mikään avaruusolento tuskin kykenisi parantamaan ihmistä itsekkyydestä, puhdistamaan maapalloa ja vapauttamaan kuolemasta. Mutta Jumala kykenee! Tämä on aika loogistakin. Elämä on niin ihmeellinen juttu, että sellaista ei synny itsestään. Siihen tarvitaan persoonallinen Luoja, joka on suunnattoman viisas ja voimakas. Hänellä lienee myös kyky korjata se, mikä on mennyt rikki.

 

Entä miten tällaiseen maapallon ulkopuoliseen elämään saisi yhteyden? Harvalla lienee omaa Hubble-teleskooppia vaikka satelliittilautanen olisikin pihalla. Sieltä tulee lähinnä Hollywood-tähtiunelmia…

Mutta miten olisi rukous? Kännyt ristiin ja viesti liikkeelle: Täällä olisi yksi, joka kaipaisi parempaa ja pitempää elämää!

Raamatussa on lupaus siitä, että Jumala vastaa, kun sydämestämme rukoilemme. Eikä Jumala pelkästään vastaa vaan hän tulee luoksemme, rinnallemme. Näin hän on jo tehnyt Jeesuksessa Kristuksessa. Jumala tuli ihmiseksi, sovitti syntimme ja nousi kolmantena päivänä kuolleista voittajana! Niinpä tämä Jeesus Kristus on mittaamattomasti parempi, luotettavampi ja tehokkaampi kuin mikään avaruusteleskooppi. Hän on tie ja totuus ja elämä – tie Isän luokse, kotiin.

 

Avaruudessa on elämää, jos vain suostumme sen näkemään ja kohtaamaan.