PROFEETTA NAHUMIN KIRJA: Jumalaton Assyrian kansa kohtaa viimein tuomionsa

 

Aika, paikka ja kuninkaat

Vuonna 620 eKr. (660-612 eKr.) eteläinen Juuda ja sen kuningas Josia (640-609 eKr.) sekä Assyrian kuningas Assurbanibal 612 eKr. asti.

 

Yhteiskunta

Assyria oli noussut yli 100 vuotta sitten suurvallaksi, jonka merkittävin kausi ajoittui vuosiin 744-612 eKr. Se valtasi koko Lähi-idän ja Egyptin. Assyria toi Herran tuomion myös pohjoiselle Israelille v. 722 eKr. Assyria oli sotilaallisesti, taloudellisesti ja kulttuurisesti vahva valtakunta, mutta se rapautui sisäisesti, heikentyi ja jäi lopulta Babylonian jalkoihin.

 

Moraali

Assyrialaiset olivat tunnettuja julmuudesta. He tuhosivat valloitettuja alueita ja veivät kansoja pakkosiirtolaisuuteen. He eivät tunteneet Jumalaa ja harjoittivat noituutta. Herra tahtoi armahtaa ja uudistaa tämän kansan. Siksi hän lähetti profeetta Joonan vuonna 760 eKr. julistamaan tuomiota. Niiniveläiset kääntyivät ja tuomio siirtyi hamaan tulevaisuuteen. Herra käytti Assyria Israelin kukistamiseen 30 vuotta Joonan parannussaarnan jälkeen. Ajan myötä assyrialaiset uudelleen unohtivat Jumalan ja palasivat noituuteen ja äärimmäiseen julmuuteen. Kansa oli melko varakasta mutta synnillinen elämä heikensi kansan niin, että sillä ei enää ollut kunnollisia sotilaita. Kun tuomion aika oli käsillä, Assyria oli kypsä kaatumaan Babylonian jalkoihin.

 

Profeetta Nahum

Nahum (”lohdutus, lohdutuksen tuoja”) toimi profeettana eteläisen Juudan alueella todennäköisesti kuningas Josian aikana 620-luvulla eKr.  Pohjoinen Israel oli tuhoutunut 100 vuotta aiemmin Assyrian käsissä ja saman pelon alla Juudakin jatkuvasti. Eräät tutkijat ovat arvelleet, että Nahum vaikutti jo 660-luvulta alkaen. Kuitenkin Nahumin kirja sopinee paremmin Juudan kokemaan uudistuksen aikaan Josian johdolla, koska se ei sisällä moitteita Juudan kansalle vaan ilosanoman siitä, että pelottava uhka väistyy.

 

Profeetta Nahumin kirja

Nahumin kirja opettaa Jumalan pyhyydestä ja hyvyydestä. Herra on pitkämielinen, mutta lopulta tuomitsee synnin ja luopumuksen ankaralla tavalla. Kansoja piinanneen suurvallan romahtaminen on aikansa ihme. Se osoitti, että suurinkaan ei ole mitään Herran käsissä. Toiseksi, Jumala on oikeudenmukainen ja tuomitsee tehdyt vääryydet. Jumalan hyvyys näkyi uskollisuutena omaa, häneen turvautuvaa kansaansa kohtaan. Hän varjelee suurenkin vihollisen edessä ja pitää huolta kansastaan.

Profeetta Naahumin tehtävänä oli julistaa tuomio Niinivelle ja Assyrialle: niiden aika olisi lopussa hyvin pian. Joonan parannussaarnasta oli kulunut jo 140 vuotta ja Niinive oli jälleen samassa syvässä paatumuksessa.

Naahumin kirja keskittyy kokonaan Niiniven tuomioon ja sen syihin. Niiniven tappio ennustetaan tarkasti: tulvavesi tuhoaa osan sen porteista ja vihollinen käy niistä sisälle (1:8, 2:6). Juuri näin tapahtui noin 10 vuoden kuluttua vuonna 612 eKr., kun Tigris-virta tulvi ja babylonialaiset tuhosivat Niiniven maan tasalle. Kansoja piinannut pelottava suurvalta Assyria romahti rytinällä. Tämä oli aikansa ihme kuten Neuvostoliiton hajoaminen. Tämä osoittaa, että suurinkaan ei ole mitään Herran käsissä. Assyrian ja Niiniven tuho kuvaavat myös maailman tuhoa aikojen lopulla: pitkämielinen Jumala joutuu pyhyydessään tuomitsemaan maailman, mutta pelastaa oman kansansa.

Juudalle Assyrian romahtaminen oli suuri ilosanoma. Juudan kansallinen olemassaolo oli vaakalaudalla, mutta nyt kuolemanvarjo väistyi sen yltä: ”jo ovat vuorilla ilosanoman tuojan jalat, hänen, joka julistaa rauhaa; hävitetty on Niinive!”. Näin Naahum (”lohdutus”) toi lohdutuksen Juudalle ja lähikansoille. Tämä voitonsanoma oli samalla vertauskuva siitä todellisesta ilosanomasta, joka kertoo Vapahtajasta Jeesuksesta Kristuksesta, joka on voittanut synnin, perkeleen ja kuoleman vallat lopullisesti.

Nahumin kirja julistaa, että maailman mahtaville ja sortajille on tulossa tuomio. Toki heillekin on aina oma armonaikansa, jolloin niitä kutsutaan nöyrtymään Jumalan edessä. Sama koskee meitä yksittäisiä ihmisiä. On hyvä pysähtyä pohtimaan, miten me elämme ja toimimme perheissämme, työyhteisössä ja lähimmäistemme suhteen. Olemmeko me kovia, ylpeitä ja vahvoja? Jos taas meitä on sorrettu ja painettu alas, saamme lohduttautua sillä, että sortajamme valta on vain väliaikaista. Kerran me saamme täyden lohdutuksen, mutta sortajamme oikeudenmukaisen tuomion.

 

1:2-3: Jumala on pitkämielinen, mutta kiivas ja kostaja (= oikeudenmukainen tuomari) ja suuri voimassaan

1:7: Herra on hyvä ja turva ahdistuksen päivänä

1:15: jo ovat vuorilla ilosanoman tuojan jalat, hänen, joka julistaa rauhaa

2:1: hajottaja hyökkää sinua vastaan!

2:13: Katso, minä käyn sinun kimppuusi, sanoo Herra Sebaot

3:1: voi verivelkojen kaupunkia, joka on täpötäynnä valhetta ja raastosaalista

3:4: kaikki tämä porton suuren haureuden tähden, velhottaren

3:7: Hävitetty on Niinive!

3:18-19: sinun paimenesi, Assurin kuningas, ovat nukkuneet; auttamaton on perikatosi, parantumaton sinun haavasi

 

Tuomio Assyrialle Lohdutus Juudalle	Niiniven tuhon kuvaus	Kansan synnit tuomion perusteena
Jumala on pyhä Niinive on noussut Herraa vastaan ja tuhoutuu ilosanoma Juudalle     1 luku	taistelu hävitys Herran käsi       2 luku	julmuus ja väkivalta riisto ja sorto noituus heikkous Jumalan oikeudenmukaisuus   3 luku