Entä mikä on meidän osamme ja tehtävämme edessä olevien sotien, vainojen ja diktatuurien keskellä? Mitä Jumala puhuu siitä?

Raamatussa on monia perustotuuksia ja ohjeita

Ensinnäkin, saamme aina olla syvimmässä turvassa, kun olemme Jumalan lapsia, Kristuksen omia. Hänessä meillä on kaikki loppujen lopuksi hyvin. Perimme iankaikkisen elämän. Kipumme otetaan pois ja kyyneleemme pyyhitään. Meidät puetaan täydelliseen kirkkauteen ja onnellisuuteen.

Mutta toiseksi, maailmassa meillä on ahdistus. Olemme yhteisen ja saman ajallisen todellisuuden keskellä. Koemme sotien tuskan ja uskovina kohtaamme lisäksi yhä pahenevaa vainoa. Tätä emme voi välttää, jos pidämme kiinni Herrasta ja hänen Sanastaan.

Kolmanneksi, Jumala on kanssamme kaiken tämän keskellä. Hän asuu meissä Pyhän Henkensä kautta. Hän kantaa syvimmät kipumme ja pahimmat pelkomme. Hän antaa sisäistä rauhaa ja voimaa, vaikka ruumiimme tuhoutuisi, mielemme järkkyisi ja sielumme pirstaloituisi. Kyseessä on sanomaton mysteeri. Hetkellisen kivun jälkeen tulee iäinen ilo. Risti on tie kirkkauteen ja kuolema on portti elämään.

Neljänneksi, kaikki Jumalan sanan lupaukset, käskyt ja ohjeet ovat aina voimassa. Meidän tulee elää kristillisen moraalin ja hyveiden mukaan niin pitkälle kuin mahdollista. Ei ole luvassa mitään uutta ilmoitusta tai salatietoa, joka kumoisi Raamatun selvät totuudet. Ei ole oikotietä taivaaseen.

Viidenneksi, meidän tulee rukoilla tosissamme ja hartaammin kuin koskaan ennen. Sellaista rukousta ei voi synnyttää omin ponnisteluin. Pyhä Henki antaa siihen voiman, kun olosuhteet pakottavat meidät polvillemme. Rukous on aina tärkeää. Rukous on kristityn hengitystä, jota ilman ei voi elää. Se on jatkuvaa vuoropuhelua taivaallisen Isämme kanssa ja koko elämämme jakamista.

Kansamme nöyrtyi rukoukseen viime sodissa. Moni koki ihmeellisen varjeltumisen. Enkeleitä ilmestyi. Moni haavoittui ja kuoli. Jumalan johdatus ja varjelus on mysteeri, mutta silti rukous vaikuttaa parhaaksemme. Kaikkein parasta on päästä kerran perille kotiin.

Kuudenneksi, Jumala puhuu ihmiselle Henkensä kautta. Saatamme oivaltaa ja ymmärtää asioita selkeästi ja syvästi, nähdä näyn tai unen, saada profetian, tiedon tai viisauden sanan. Jumala voi avata ja sulkea ovia, tehdä ihmeitä tai antaa voimaa mahdottomaan.

Voit tutustua (kriittisesti) joihinkin ajankohtaisiin profetioihin, näkyihin yms. tämän sivuston sivuvalikon kohdasta ”Ilmestyskirja ja profetiat” / ”Ajankohtaisia profetioita”.

Seitsemänneksi, uskovien tulee palata alkuseurakunnan ykseyteen hengellisesti. Vaikeina aikoina ei ole aikaa eikä mieltä jatkaa vanhojen ristiriitojen ylläpitämistä. Tarvitsemme toisiamme.

Kahdeksanneksi, tässä elämässä kohtaamme kaikki sen ajalliset ulottuvuudet. Raamattu alkaa elää aivan uudella tavalla. Vanhan testamentin sodat tulevatkin läheisiksi ja ymmärrettäväksi. Uuden testamentin opetukset vainoista saavat omakohtaisen todellisuuden tunnun.

Vaikeita kysymyksiä vainon ja pahan vallan keskellä

Miten voimme kestää pilkkaa, syrjintää, mustamaalaamista, henkistä ja fyysistä vainoa, jopa kuolemanuhkaa? Mitä voimme tehdä vihan tunteelle, kun kohtaamme pahuutta ja vääryyttä?

Miten oppia taistelemaan, kun tähän asti on eletty materialistista syöttöpossun lihavaa ja laiskaa elämää loppumattomia siunauksia vaatien? Miten luopua ajallisesta hyvästä ja olla tyytyväinen karuissakin olosuhteissa? Miten auttaa hädässä olevia ja vainottuja, jopa henkemme uhalla?

Entä miten voimme elää aikana, jolloin kaikilta vaaditaan pedonmerkkiä, jota ilman ei voi ostaa eikä myydä mitään? Miten voimme maksaa verot ja maksut ja asua missään tulevina pimeyden aikoina? Mitä syömme? Mistä saada lääkkeitä? Selviääkö, jos asuu syrjäisellä maaseudulla?

Pedon merkkiin sisältyy ihmisen luku (666). Yksinkertaisesti se tarkoittaa henkilötunnusta. Kyse on henkilöllisyystodistuksesta, pankkikortista ja muistista, johon voi ladata kaikki keskeiset tiedot. Tämä teknologia on jo olemassa: mikrosirut, pankkijärjestelmät, tietotekniikka, satelliitit jne.

Pedon merkki on lopullinen sinetti ihmisen päätökselle hylätä Jumala. Kukaan ei ota sitä vahingossa. Kaikki tietävät, mistä on kyse. Toiset uskovat, toiset eivät. Se liittyy voimakkaasti Antikristuksen valtakuntaan. Väärä profeetta (paavi) tulee sitä suosittelemaan kaikille.

Pedon valtakunta on ennennäkemättömän kontrollin ja pakkovallan aikaa. Kenen osana on miekka, kuolee miekkaan. Kenen osana on vankeus, joutuu vankeuteen. Kenen osana on nälkä tai muu, on hänen osansa. Näin Ilmestyskirjassa luvataan. Oma tuntuma on, että Antikristuksen valtakunnan aikana on lähes mahdotonta selviytyä.

Seurakunnan ylöstempaus

Ajallista toivoa tuo Kristuksen seurakunnan ylöstempaus. Siitä Jeesus ja Paavali opettavat selkeästi. Seurakunta-aika päättyy äkisti ja yllättäen keskellä vielä kohtuullisen vakaita aikoja, ennen aivan viimeisiä tapahtumia. Toinen otetaan ja toinen jätetään – keskellä arkityön tai yön.

Lue Matt 24:37-42; 1 Kor 15:51-52; 1 Tess 4:13-18; 2 Tess 2 luku; Room 11:25-26.

Tämän ylöstempauksen voiman olen kokenut, kun täytyin Pyhällä Hengellä vuonna 1993 joulun alla. Aiemmin keväällä olin tullut uskoon. Jumala täytti Hengellään niin, että olin pakahtua rakkauteen ja samalla koin, että nyt lähdetään taivaisiin. Ikään kuin avaruusaluksen raketit jo pauhaisivat täydellä voimalla hetkeä ennen lähtöä. Käsitin, että Jumalalle tämä oli äärettömän helppoa – kuin nostaisin pikkulusikan pöydältä. Jumalan voima on mittaamaton.

Lopunajallisessa puheessaan Jeesus kehotti seuraajiaan rukoilemaan, että heidän pakonsa Jerusalemista tapahtuisi hyvänä vuodenaikana. Mikäli he näin rukoilisivat, Jumala kuulisi ja antaisi armonsa. Sama periaate uskoakseni kuuluu meille. Saamme rukoilla, että seurakunnan kotiinkutsu tapahtuisi mahdollisimman varhain.

Lopunaikoja koskevissa teorioissa ylöstempaukselle on kolme eri vaihtoehtoa:

1. Ylöstempaus voi tapahtua vaivan ajan alussa, jolloin Antikristus vasta esiintyy suosittuna, karismaattisena johtajana ja pelastajana. Vielä pedonmerkki ei ole pakollinen, mutta varmaankin jo vapaaehtoisesti otettavissa.
2. Ylöstempauksen hetki on vaivan ajan puolivälissä, jolloin Antikristus paljastaa todellisen pedon luonteensa ja vaatii ehdotonta kuuliaisuutta ja palvontaa häntä kohtaan. Tässä vaiheessa pedonmerkki tulee pakolliseksi ja ilman sitä elämästä tulee lähes mahdotonta. Kieltäytyjät tapetaan tai vangitaan. Tämä on tuttua diktaattoreiden toimintaa ihmiskunnan historiassa.
3. Ylöstempaus on vasta aivan Kristuksen näkyvän tulemuksen hetkellä, jolloin uskovat temmataan häntä vastaan.

Itse ajattelen, että ylöstempaus on joko vaivan ajan alussa tai puolivälissä. Jeesus nimittäin antoi ymmärtää kuten edellä sanoin, että silloin eletään rauhallisempaa aikaa, kuten Nooan aikana ennen kuin vedenpaisumus alkoi. Vasta seurakunnan ylösottaminen antaa tilaa Antikristuksen ja pahan valtakunnan täydelle tulemukselle.

Vaivan aika = vihan aika = suuri ahdistus = Jaakobin ahdistus kestänee kaikkiaan seitsemän vuoden ajan. Pahan aika on rajattu.

Lisäksi Ilmestyskirja antaa viitteitä ylöstempaukseen. Seurakunnasta puhutaan vain kolmessa ensimmäisessä luvussa. Neljäs luku kuvaa mahdollisesti seurakunnan ylösottoa ja palvelutehtävää taivaassa. Tämän jälkeen seurakunnasta ei puhuta mitään – paitsi lopussa, jossa kuvataan Karitsan häitä taivaassa, jossa seurakunta on morsiamena. Ajattelen, että häitä vietetään heti, kun seurakunta on temmattu ylös aina siihen asti, kunnes Herra palaa maan päälle pyhiensä kanssa.

Ilmestyskirjassa on kaiken lisäksi selvä Jumalan lupaus seurakunnalle: ”Sinä olet tarkoin seurannut minun sanaani ja kestänyt, ja siksi minä puolestani tarkoin varjelen sinua ja pelastan sinut siitä koetuksen hetkestä, joka kohtaa koko maailman ja panee koetteelle maan asukkaat. Minä tulen pian. Pidä kiinni siitä mitä sinulla on, ettei kukaan vie voitonseppelettäsi.” (3:10-11)

Kun seurakunta temmataan taivaisiin, Jumala palauttaa Israelin sen alkuperäiseen tehtäväänsä. Danielin vuosiviikkoprofetiaa on tulkittu niin, että Jerusalemin temppelille ja uhritoimituksille säädetystä 490 vuodesta (70 vuosiviikosta = 70 x 7) puuttuisi vielä kolme ja puoli vuotta tai kokonaiset seitsemän vuotta (Dan 9:24-27).

Ilmestyskirjankin valossa Jerusalemiin rakennetaan vielä kolmas temppeli, jossa suoritetaan vanhan liiton mukaisia uhreja 42 kuukauden ajan (Ilm 11:1-3). Lieneekö temppeli houkutin siihen, että Israel suostuu epäedulliseen rauhaan, jota sitten Goog ja Antikristus käyttävät hyväkseen?

Tänä aikana Israelin kansa kääntyy Sakarjan kirjan kuvauksen mukaan Herransa puoleen. Kolmasosa kansasta pelastuu ja siitä tulee tuhatvuotisen valtakunnan kuningaskunta.

Sota vakavana kutsuna parannukseen

Kansa saattaa joutua melko syyttömänä vihollisen hyökkäyksen kohteeksi, kuten uskovakin vainon uhriksi. Silti kukaan ei ole täydellinen eikä synnitön. Aina on aihetta parannuksen teolle.

Vakava kuoleman- tai väkivallanuhka pysäyttää ihmisen ja kansan. Parannuksen voisi tehdä hyvinäkin päivinä ilman tällaista uhkaa.

Monesti sota on välitön seuraus kansan luopumuksesta. Jumalasta vieraantuminen johtaa aina itsekkyyden ja sen myötä ristiriitojen lisääntymiseen. Niiden äärimmäisenä muotona on sota. Mutta sekin on aina luopumisen tien päässä vastassa.

Kun Jumalaa ei mukamas tarvita ja Jumala kohteliaasti antaa tämän tilan ihmiselle, pian ihmiset ovat jo tappamassa toisiaan. Sellainen on syntinen ihminen, joka seuraa mieluummin paholaista, kuten syntiinlankeemuksessa tapahtui ja yhä tapahtuu.

Harvoin sota alkaa täydellisenä yllätyksenä. Sota on suuri murros ja projekti, joka vaatii laajoja valmisteluja. Niitä tehtiin vuosien ajan Saksassa ennen suursodan syttymistä. Merkit olivat selvät, mutta ihmisten toiveajattelu esti ottamasta niitä vakavasti muualla Euroopassa.

Parhaillaan Venäjällä on käynnissä samanlainen prosessi. Putin on suoraan ilmoittanut doktriininsa, sotavarustelu on viety uudelle tasolle, kansa on tiukassa kontrollissa, uhkavaatimukset esitetty ja joukot keskitetty.

Pitkähkö, selvä prosessi antaa kansoille aikaa miettiä, tätäkö todella tahdomme. Aikaa on parannukselle ja kääntymiselle Herran puoleen. Vain hänessä on rauha, elämä ja tarkoitus.

Tuntuu, että tänäänkin eletään toiveunissa. Pahinta ei tapahdu. Jos jotain tapahtuu, turvaudutaan inhimilliseen voimaan kuten sotakoneisiin ja Natoon. Mutta mitään kansallista parannusta emme tee! Kirkkokin on hiljaa kuin kuollut. Ehkä se onkin sitä. Melko tyhjinä kirkot ovatkin, eikä vain koronan tähden.

Mikäli kansat eivät tee parannusta, edessä on varmasti sota. Mutta sotakin on vielä vakava kutsu parannukseen ja herätykseen.

Aikanaan profeetat varoittivat Israelin kansaa useasti ja vakavasti suurvallan tulevasta hyökkäyksestä ja pakkosiirtolaisuudesta kymmeniäkin vuosia etukäteen. Varoitukset kaikuivat tyhjille sydämille. Vasta tuhon edessä alkoi kauhu. Vasta pakkosiirtolaisuudessa itkettiin syntejä, kaivattiin armoa ja pyydettiin uutta elämää Herrassa.

Samaa on koettu Suomessakin. Onneksi Neuvostoliiton hyökkäyksen edessä Suomella oli erinomainen, uskova presidentti Kyösti Kallio, joka johti vaimonsa kanssa koko kansan rukoukseen ja parannukseen. Rukouksessa tulee ilmi kansamme oma syntisyys, paholaisen viha ja turvamme yksinomaan Jumalassa. Kallio tiesi, mistä on kysymys ja kenessä on turvamme.

Suomen tasavallan presidentin Kyösti Kallion kehotus Suomen armeijalle jouluna 1939:

Kehotan kaikkia, jotka tänä vakavana aikana palvelevat isänmaata, lukemaan Raamattua.
Esi-isämme ovat vuosisatojen kuluessa, sekä ahdingoissa ja vainoissa että rauhan päivinä, ammentaneet siitä elämää, voimaa ja lohtua. Nykyhetkenä kansamme tarvitsee Jumalan Sanan uudesti luovaa voimaa. Omaksukaamme nöyrällä sydämen uskolla sen siunaukset. ”Vanhurskaus kansan korottaa, mutta synti on kansakuntien häpeä.” (Sananl. 14:34)
 
Presidentin rukous itsenäisyyspäivänä 6.12.1939 viikko talvisodan alkamisen jälkeen:

”Taivaallinen Isämme, katso armossasi kansamme puoleen. Sinä olet luonut sen ja rakastat sitä. Sinä näet, että se on mitä suurimmassa vaarassa. Siksi rukoilemme sinua, Herra, auta meitä hädässämme äläkä anna meidän hukkua.

Lahjoita kääntymys synnin ja laittomuuden teiltä, jotka johtavat kansamme tuhoon. Herra, armahda meitä.

Herra Jeesus Kristus, ilman sinua olemme voimattomia hävittäviä voimia vastaan, jotka tulvivat kansamme yli ja myrkyttävät sen. Siksi me kerskaamme Sinun voitostasi pahuuden henkivaltoja vastaan, joiden vaikutukset ovat joka päivä sanoin ja kuvin julkisuudessa nähtävissä.

Herra, Sinä olet Golgatan ristillä voittanut pimeyden vallat. Niiden täytyy väistyä myös tänään, koska ylistämme Sinun nimeäsi niiden ylitse. Tähän me uskomme, sillä Sinä voit myös meidän aikanamme varjella ihmiset saatanalliselta eksytykseltä. Herra, armahda meitä.

Auta meitä Pyhän Henkesi kautta ryhtymään omassa elämässämme taisteluun syntiä vastaan ja olemaan kestäviä loppuun asti. Tee meidät kansamme keskellä merkiksi Sinun vapauttavasta armostasi.

Täytä meidät niin Sinun rakkaudellasi, että tulemme kuuliaisiksi Sinun käskyillesi. Rakkautesi olkoon meissä se voima, joka voittaa pimeyden vallat kansassamme.

Herra Jeesus Kristus, kaiken voimme Sinun kauttasi. Siihen me uskomme. Armahda meitä.
Aamen.”

Tämänkaltaisia rukouksia mekin tarvitsemme tulevina päivinä. Jumala kutsuu kansaamme parannukseen ja herätykseen – maksoi mitä maksoi, tuntui miltä tuntui – ikuiseksi parhaaksemme.

Kristuksen toinen tulemus

Jumalan lopullinen sinetti ihmiskunnan ja paholaisen kapinaan, on Herran Jeesuksen Kristuksen toinen tulemus kunniassa ja kirkkaudessa. Siinä Herra itse sotii vihollisiaan vastaan, voittaa ja tuomitsee heidät (Ilm 19:11-21)

Minä näin taivaan avoinna. Ja katso: valkoinen hevonen, ja sen selässä istuvan nimi on Uskollinen ja Tosi, ja hän tuomitsee ja sotii vanhurskaudessa.

Hänen silmänsä olivat kuin tulen liekit, ja hänen päässään oli monta kruunua. Hänellä oli kirjoitettuna nimi, jota ei tiedä kukaan muu kuin hän itse, ja hänellä oli yllään vereen kastettu viitta, ja nimi, jolla häntä kutsutaan, on Jumalan Sana. Häntä seurasivat ratsastaen valkoisilla hevosilla taivaassa olevat sotajoukot puettuina valkoiseen ja puhtaaseen pellavaan.

Hänen suustaan lähtee terävä miekka hänen sillä lyödäkseen pakanakansoja. Hän on kaitseva heitä rautaisella valtikalla, ja hän polkee kaikkivaltiaan Jumalan vihan kiivauden viinikuurnan. Hänellä on viitassa lanteillaan kirjoitettuna nimi: ”Kuningasten Kuningas ja herrojen Herra.”

Näin enkelin seisovan auringossa, ja hän huusi suurella äänellä sanoen kaikille keskitaivaalla lentäville linnuille: ”Tulkaa, kokoontukaa suuren Jumalan aterialle syömään kuningasten lihaa, sotapäälliköiden lihaa, mahtavien lihaa ja hevosten sekä niiden selässä istuvien lihaa ja kaikkien vapaitten ja orjien lihaa, sekä pienten että suurten.”

Näin pedon, maan kuninkaat ja heidän sotajoukkonsa kokoontuneina sotiakseen hevosen selässä istuvaa vastaan ja hänen sotajoukkoaan vastaan. Peto otettiin kiinni, ja sen kanssa väärä profeetta. Hän oli sen nähden tehnyt ihmetekonsa, joilla hän oli eksyttänyt ne, jotka olivat ottaneet pedon merkin, ja ne, jotka olivat kumartaneet sen kuvaa. Ne molemmat heitettiin tuliseen järveen, joka palaa rikkiä. Muut saivat surmansa hevosen selässä istuvan miekasta, joka lähti hänen suustaan, ja kaikki linnut tulivat ravituiksi heidän lihastaan.

Jumala on Pyhä Herra. Hän käy sotaa pahaa vastaan, jotta hyvä ja oikeus voittaisi. Jumalan tavoitteena on täydellinen rauha ja hyvinvointi. Sitä ihminen ei kykene saavuttamaan. Sen voi tuoda ja rakentaa yksin kaiken Luoja, lähettämänsä Messiaan kautta.

Ihmisen pitää kunnioittaa Luojaansa, elämän antajaansa. Hän on hyvä ja luotettava. Hän toimii parhaaksemme. Hän tuo elämän ja yltäkylläisyyden kuten Jeesus lupasi (Joh 10:10).

Tuhatvuotinen rauhanvaltakunta

Vanhassa testamentissa on useita kohtia, joissa puhutaan erityisestä Messiaan ajasta sekä Israelin loistosta ja hallinnasta maan päällä. Näitä kohtia ovat mm. Psalmi 46:9-12; Miika 4:1-8; Jes 11:6-10, 32:15-18, 61:2-9, 65:18-25; Sak 8:20-23, 9:9-10, 14:10-11,16-21.

Ajanjakso alkaa Kristuksen toisen tulemuksen myötä. Maanpäällisessä valtakunnassa asuvat ne, jotka selviävät hengissä lopunajan tapahtumista ja saavat periä luvatun Isän valtakunnan (kansojen tuomio, Matt 25 luku).

Tämä erityinen ajanjakso on Messiaan rauhanvaltakunta, jonka aikana ei ole enää sotia, aseita eikä armeijoita. Hän, Herra, ratkaisee kansakuntien riidat, hän jakaa oikeutta kansoille lähellä ja kaukana. Niin taotaan miekat auran teriksi ja keihäät vesureiksi. Yksikään kansa ei enää kohota miekkaa toista vastaan eikä harjoittele sotataitoja. Silloin jokainen saa istua mitään pelkäämättä oman viiniköynnöksensä ja viikunapuunsa alla. Näin on Herra Sebaot sanonut. (Miika 4)

”Herraus on oleva suuri ja rauha loppumaton Daavidin valtaistuimella ja hänen valtakunnallansa” (Jes 9:6).

Eläimetkin elävät keskenään rauhassa. Ihmiset ovat vielä syntisiä, mutta nuorin kuolee vasta satavuotiaana. Ilmestyskirjakin mainitsee tämän ajanjakson ja kertoo, että saatana on sidottuna tämän ajan (20 luku).

Tuhatvuotinen valtakunta on osa juutalaista ajanlaskutapaa. Sen mukaan ajatellaan, että Jumala loi maailman 6 päivässä ja lepäsi 7. päivän, jota 1000-vuotinen valtakunta kuvastaa – levon ja rauhan aikaa. Kahdeksas päivä on iankaikkisuus.

Olen varma, että tältäkin osin Jumalan sana toteutuu tarkasti ja kirjaimellisesti. Kuitenkaan meitä seurakunta-ajan uskovia tämä ei kosketa sen enempää. Meidän osamme on taivaallisessa Jerusalemissa kuten Ilmestyskirjan luvussa 21 kerrotaan. Olemme kuninkaallista, taivaallista papistoa. Eri ihmisillä ja ihmisryhmillä on erilaisia tehtäviä kuten tässäkin elämässä.

Samaan aikaan Kristus hallitsee tuhatvuotista maanpäällistä valtakuntaansa Israelin välityksellä. Silloin toteutuu Hesekielin kuvaaman temppelin ja muistouhrien aika (Hes 40 – 48 luvut). Koko maa elpyy ja menestyy. Tämä kaikki on esimakua tulevasta täydellisyydestä.

Tuhatvuotinen valtakunta päättyy viimeiseen sotaan, koska saatana päästetään vielä hetkeksi vapaaksi ihmisten synnin tähden. Valtakunnassa elävät ja sen aikana syntyneet saavat ja joutuvat valitsemaan hyvän Jumalan ja paholaisen välillä. Paha on Jumalan kahlekoira, joka ajaa ihmisiä Jumalan syliin ja tuo samalla ajallisen tuomion niille, jotka hylkäävät Luojansa.

Paholainen heitetään tuliseen järveen, kaikki kokevat ruumiillisen ylösnousemuksen viimeiselle tuomiolle, ihmiset tuomitaan tekojen mukaan ja Kristuksen omat saavat armon, sillä heidän tekonsa on jo käsitelty ja tuomittu ristillä. Tämän jälkeen Jumala luo uuden taivaan ja uuden maan.

Uusi taivas ja maa

Kaikki alkoi Jumalan rakastavasta, hyvästä, pyhästä sydämestä ja luomisteosta. Kaikkialla vallitsi täydellinen rauha ja sopusointu – heijastaen sitä, minkälainen on luomakunnan Luoja.

Tämä hyvä särkyi ja turmeltui enkelien ja ihmiskunnan kapinan myötä. Kirkkaan auringon eteen tuli musta myrskypilvi. Alkoi hyvän ja pahan välinen sota, joka monella tasolla ja tavalla leimaa koko ihmiskunnan historiaa ja tilaa.

Jumala toteutti ihmeellisen pelastussuunnitelmansa, jonka myötä synti ja paha tuomittiin, mutta ihminen sai armollisen mahdollisuuden uuteen elämään. Se vaati Jumalan ihmiseksi tuloa. Jumalan Poika tuli Ihmisen Pojaksi, Messiaaksi ja pelastajaksemme.

Jeesuksen ristinkuoleman, sovituksen ja ylösnousemuksen kautta Jumala tarjoaa rauhaa. Hän antaa kaiken anteeksi ja luo kaiken uudeksi. Tätä rauhan evankeliumia julistaa kristillinen seurakunta, kunnes Herra tulee takaisin.

Uuden luomakunnan perustana on Kristuksen sovitustyö ja viimeinen tuomio. Synti ja paha saa palkkansa. Jumalan rakkauteen suostuneet saavat armon ja kirkkauden.

Jumalan alkuperäinen tarkoitus, iankaikkinen ja täydellinen rakkaus, hyvyys, pyhyys ja rauha toteutuvat. Ei ole enää syntiä, eikä sen myötä ristiriitoja ja sotia.

Musta myrskypilvi on kadonnut ja Jumalan kirkkaus paistaa kirkkaasti sydämiimme. Näemme hänet sellaisena kuin hän on aina ollut ja aina tulee olemaan.

Jumala on kanssamme ja täyttää meidät rakkaudellaan ja kirkkaudellaan. Tämä on ollut Jumalan olemus, tahto ja päämäärä kaiken aikaa.

Rohkaisua

Näky tulevasta, loppumattomasta täydellisyydestä antakoon meille voimaa jaksaa vielä pieni hetki tämän nykyisen ajan ja maailman kärsimyksiä, vainoa ja marttyyriuttakin.

Me emme lannistu. Vaikka ulkonainen ihmisemme murtuukin, niin sisäinen ihmisemme uudistuu päivä päivältä. Tämä hetkellinen ja vähäinen ahdinkomme tuottaa määrättömän suuren, ikuisen kirkkauden. Emmekä me kiinnitä katsettamme näkyvään vaan näkymättö-mään, sillä näkyvä kestää vain aikansa mutta näkymätön ikuisesti. (2 Kor 4:16-18)

.

Hän pyyhkii heidän silmistään joka ainoan kyyneleen. Kuolemaa ei enää ole, ei murhetta, valitusta eikä vaivaa, sillä kaikki entinen on kadonnut. (Ilm 21:4)

.

Mikään kadotustuomio ei siis kohtaa niitä, jotka ovat Kristuksessa Jeesuksessa.

– – – Me tiedämme, että kaikki koituu niiden parhaaksi, jotka rakastavat Jumalaa ja jotka hän on suunnitelmansa mukaisesti kutsunut omikseen.

– – – Ne, jotka hän edeltäkäsin on valinnut, hän on myös edeltä määrännyt oman Poikansa kaltaisiksi. Ne, jotka Jumala on edeltä määrännyt, hän on myös kutsunut; ne, jotka hän on kutsunut, hän on myös tehnyt vanhurskaiksi; niille, jotka hän on tehnyt vanhurskaiksi, hän on myös lahjoittanut kirkkautensa.

– – – Mitä voimme tästä päätellä? Jos Jumala on meidän puolellamme, kuka voi olla meitä vastaan? Kun hän ei säästänyt omaa Poikaansakaan vaan antoi hänet kuolemaan kaikkien meidän puolestamme, kuinka hän ei lahjoittaisi Poikansa mukana meille kaikkea muutakin?

 – – Kuka voi syyttää Jumalan valittuja? Jumala — mutta hän julistaa vanhurskaaksi! Kuka voi tuomita kadotukseen? Kristus — mutta hän on kuollut meidän tähtemme, ja enemmänkin: hän istuu Jumalan oikealla puolella ja rukoilee meidän puolestamme!

– – – Mikä voi erottaa meidät Kristuksen rakkaudesta? Olen varma siitä, ettei kuolema eikä elämä, eivät enkelit, eivät henkivallat, ei mikään nykyinen eikä mikään tuleva eivätkä mitkään voimat, ei korkeus eikä syvyys, ei mikään luotu voi erottaa meitä Jumalan rakkaudesta, joka on tullut ilmi Kristuksessa Jeesuksessa, meidän Herrassamme.

(Room 8:1,28-39)

.

Herran siunaus

Herra siunatkoon teitä ja varjelkoon teitä.
Herra kirkastakoon kasvonsa teille ja olkoon teille armollinen.

Herra kääntäköön kasvonsa teidän puoleenne
ja antakoon teille RAUHAN.

Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen!