ELÄMÄ KYLLÄ! – EUTANASIA EI!

Ajatuksia ”Mistä on kysymys? Eutanasia” -kirjan pohjalta (Uusi tie 2017)

.

Johdantoa ja taustaa

Elämme aikaa, jolloin ihmiset ja yhteisöt ovat jo syvästi vieraantuneet Jumalasta. Sen myötä kaikki on vakavalla tavalla murenemassa. Kun ihminen hylkää elämän, kuolema valtaa alaa.

Koko elämän, moraalin, rakkauden ja kaiken hyvän ainoa perusta on Jumala. Ilman Jumalaa ei ole mitään lopullista ja todellista kriteeriä millekään. Kuitenkin Jumala kaiken luojana on asettanut luonnonlait ja samalla hyvän elämän lain, moraalin.

Ihminen ei voi niitä muuttaa. Hän voi vain joko noudattaa niitä tai rikkoa niitä vastaan. Toki ihminen kuvittelee, että hän muuttaa niitä säätämällä lakeja, kirjoittamalla pohdintoja tai muuten vain elämällä miten haluaa miettimättä mitään sen syvällisemmin.

Kristillinen usko muistuttaa elämän todellisuudesta ja ennen kaikkea Jumalasta kaiken perimmäisenä perustana ja ikiaikaisena turvana niin elämässä, kuolemassa kuin iäisyydessä.

Ainoastaan Jumalassa ihmisellä ja elämällä on todellinen, luovuttamaton arvo. Ilman Jumalaa kaikki on katoavaa ja lopulta täysin merkityksetöntä. Ihminen hukkuu ikuiseen pimeyteen ilman Jumalaa, mutta hänessä elämme ikuisesti, ainutlaatuisina Jumalan kuvina.

Juuri se, että ihminen on luotu Jumalan kuvaksi, tekee meistä erityisiä. Vaikka kaikki luotu on arvokasta, ihminen on Jumalan kuvana sen kaiken yläpuolella. Koska meissä on paljon samaa kuin Jumalassa, arvomme on mittaamaton. Se merkitsee myös, että kuulumme Jumalalle. Hän antaa meille elämän – ajallisen ja iäisen. Hän kädessään on ajallinen kuolemammekin.

Mutta nyt ihminen on hylännyt Luojansa ja sen myötä kaikki on tuhoutumassa täällä Suomessakin. Olemme valtavan katastrofin partaalla:

• Lapsia syntyy vähemmän kuin 200 vuoteen. Suomalaisten määrä puolittuu ajan myötä.
• Silti abortointi jatkuu. Vuodesta 1970 alkaen on abortoitu yli 660 000 lastamme.
  He olisivat perustaneet perheitä. Asiantuntijoiden mukaan meitä puuttuu miljoona ja abortit ovat juuri se traaginen taustasyy väestörakenteemme vääristymiselle.
• Koska veronmaksajia on aivan liian vähän suhteessa eläköityviin ja sairastuviin, terveydenhoidon kantokyky on nyt romahtamassa. Sama pätee muuhunkin sosiaaliturvaan. Olemme nauttineet elintasosta, jota ei voi enää ylläpitää.
• Jotkut tarjoavat ratkaisuksi loppumatonta velkaantumista. Se on petollista.
• Nuoret ovat ahdistuneita, koska eivät enää tiedä, keitä ovat, mikä on elämän tarkoitus, missä on turvamme, mitä on olla poika/tyttö ja mies/nainen. Sama pätee muihinkin.
• Elämän motoksi tarjotaan ”mielihyvää”, jolla kaikki mitataan ja määritellään. Kuitenkin tosielämä on paljon muutakin.
• Ihmiset jakautuvat voimakkaasti ja vastakkainasettelu lisääntyy. Eduskunnassa käytävä keskustelu on sen järkyttävä huipentuma. Kansanedustajat haukkuvat toisiaan ja esittävät samalla viatonta. Sitä ei voi edes katsoa.
• Talous sakkaa ja varallisuus jakautuu yhä epätasaisemmin.
• Luonto saastuu ja ns. ilmastotalkoot ovat pitkälti rahojen ja varallisuuden uudelleen ohjaamista parempiin taskuihin. Ratkaisevat ilmastoteot pitäisi tehdä Intiassa ja Kiinassa. Ilmastonmuutosta ei voi enää pysäyttää.
• Maailma on jakautunut kuten 1. ja 2. maailmansodan alla ns. hyviin ja pahoihin maihin
  – riippuen näkökulmasta: Venäjä, Kiina, Iran, islamistiset terrorijärjestöt ja maat.
• Venäjä käy brutaalia sotaa Ukrainaa ja osin länsimaailmaa vastaan. Islamistit haluavat tuhota Israelin ja liberaali länsi tukee. Maailma on varustautumassa ja ajautumassa laajaan sotaan.

Entä mikä on ihmisen suuri grande finale -ratkaisu? Se on kuvaavasti EUTANASIA. Kun ihminen ei arvosta elämää, hän haluaa kuolemaa itselleen ja toisille.

• Kun elämä ei enää tunnu omalla kohdalla mielekkäältä, on parempi tehdä itsemurha. Ja kun ihminen ei sitä pysty itse tekemään, pakotetaan lääkärikunta tekemään se ja samalla vieritetään moraalinen vastuu heille.
• Ja kun joudumme maksamaan liikaa veroja ja emme voi enää nauttia mukavasta elämästä, koska on niin paljon ”elinkelvottomia ja turhia” ihmisiä kuten pieniä vauvoja äitiensä kohduissa, vammaisia, psyykkisesti ahdistuneita ja sairaita, sairaita, vanhuksia ja dementoituneita, heidät on parempi ”armomurhata”.

.

Eutanasiasta

Eutanasiasta on erilaisia termejä, joilla pääosin hämärretään sitä, että kyse on ihmisen surmaamisesta. Eutanasian päämääränä on surmata ihminen. Koska se on suunniteltu ja harkittu teko, kyse on rikosoikeudellisesti murhasta.

Elämme lääketieteen huippuaikaa ihmiskunnan historiassa. Kipuja ja ahdistuksia osataan hoitaa tehokkaasti lääkityksellä. Jokaiselle voidaan antaa inhimillinen ja laadukas saattohoito. Siihen tulisi liittyä läheisten ja hoitohenkilökunnan välittävä läsnäolo ja tuki.

On absurdia väittää, että eutanasia voisi korvata edellä mainitun. Kyse on arvokkaasta elämästä ja arvokkaasta luonnollisesta kuolemasta. Eutanasia on rikos kumpaakin vastaan. Se on ihmisen väkivaltaista, pakotettua kuolemaa. Se riistää ihmiseltä kaikki ihmisoikeudet.

Kaikki kansainväliset ihmisoikeussopimukset ja -julistukset vaativat elämän ja jokaisen ihmisen kunnioittamista. Ihmisellä on oikeus elää. Sen sijaan oikeutta kuolla ei ole mainittu missään sopimuksessa eikä julistuksessa. Ihmisellä on oikeus elää, mutta ei omaehtoista oikeutta kuolla. Ihmisyyttä määrittää syvä taju elämän pyhyydestä ja arvosta.

Maailman ja Suomen lääkäriliitot yksiselitteisesti puolustavat elämää ja lääkärinvalassa kieltäydytään surmaamasta ihmistä tai auttamassa siinä.

Mikäli lääkärikunta velvoitetaan surmaamaan ihminen, se muuttaa olennaisesti lääkärietiikkaa, ammatti-identiteettiä ja heitä yksilöinä. Lääkäri ei ole teurastaja. Se muuttaisi lääkärin ja potilaan välisen suhteen kliiniseksi ja kylmäksi. Tarjoaako lääkäri potilaalle hoidon vaihtoehdoksi: Eikö sinun olisi parempi kuolla?

Yhteiskunta, joka harjoittaa eutanasiaa, on vakavasti sairas, koska se ei halua taata arvokasta elämää. Eutanasian mahdollistaminen ja tarjoaminen julistaa, että ”epäterveen” ihmisen elämä ei ole arvokas ja hän on parempi kuolla. Manipulointi muuttaa nopeasti käsityksiä.

Kaikella tällä tulemme hyvin lähelle natsi-ideologiaa, jossa ideologian vastaiset yksilöt ja ryhmät hävitettiin jalon rodun tieltä heidän paremman elämän ja tulevaisuuden turvaamiseksi. Nykyään tuolla ideologialla on toinen otsikko, mutta sisältö on sama.

Kristittyinä olemme aina elämän puolella – sen ensihetkestä taivaaseen saakka. Jumalasta luopunut yhteiskunta särkee elämän ja sen loppuratkaisu on kuolema. Elämä on Jumalan valtakuntaa, mutta kuolemaan pakottaminen on pimeyden ja paholaisen valtakuntaa.

.

Eutanasian kestämättömät perusväitteet

Eutanasiaa perustellaan, että sillä

1. lyhennetään kärsimystä
2. kunnioitetaan ihmisen itsemääräämisoikeutta

Kumpikin väite on kestämätön.

Nykylääketiede mahdollistaa hyvän kipujen hallinnan. Sen lisäksi meidän tulee kyetä osoittamaan rakkautta ja lämpöä kärsiviä kohtaan. Juuri se tekisi meistä aidosti täysiä ihmisiä ja merkittäviä yhteisöjä, jotka ovat moraalisesti korkealla tasolla.

Nykyäänkin potilaalla on (rajattu) itsemääräämisoikeus. Hän voi päättää kieltäytyä hoidosta. Mutta hän ei kuitenkaan voi käskeä ja pakottaa lääkäriä antamaan jotain tiettyä hoitoa.

Edes Hollannissa potilas ei voi käskeä tai vaatia lääkäriä surmaamaan häntä, vaikka eutanasia on sallittua. Hän voi pyytää ja tiettyjen edellytysten täyttyessä lääkäri ei joudu rikosoikeudelliseen vastuuseen murhasta, jos hän surmaa potilaan.

Eutanasia olisi ihmisen itsemääräämisoikeuden totaalinen loppu. Se olisi samalla astumista lääkärin ja hoitohenkilökunnan itsemääräämisoikeuden ylitse. Heilläkin on yhtäläinen oikeus päättää omasta elämästään ja tekemisistään vastuullisesti.

Päätös eutanasiasta on mitä syvimmin koko yhteisöä koskettava päätös. Pitäisikö siis yhteisön pakottaa lääkärikunta tekemään murhia? Miksi lääkärien? Ainoastaan Suomessa ja Ruotsissa hoitohenkilökunta ja lääkärit ovat pakotettuja tekemään abortteja, jos ovat sellaisessa virassa. Se on kuitenkin kansainvälisten sopimusten vastaista.

.

Eutanasian vakavat ongelmat

Eutanasia on

• aina ihmisen väkivaltaista ja ennenaikaista surmaamista; se on rikos
• ihmisarvon ja elämän äärimmäisen vakavaa ja täysimittaista tuhoamista
• vastoin arvokkaan elämän ja arvokkaan kuoleman ehdotonta periaatetta
• joidenkin ihmisryhmien julistamista arvottomiksi ja elinkelvottomiksi
• ihmisen itsemääräämisoikeuden lopullista riistämistä
• vastoin kansainvälisiä ihmisoikeussopimuksia ja -julistuksia
• vastoin lääkärikunnan perustehtävää, ammattietiikkaa ja oikeuksia
• juridisesti mahdoton, sillä on äärimmäisen vaikeaa määritellä, milloin tietyt ”edellytykset” sen toteuttamiselle täyttyvät
• johtaa juridisesti epätasa-arvoon ja lopulta siihen, että kuka tahansa saa vaatia ilman mitään perusteita eutanasiaa itselleen, jopa toiselle ihmiselle (joka ei enää kenties pysty päättämään omasta elämästään vammaisuuden, sairauden tai dementia vuoksi)
• juridisesti mahdoton, koska on vaikeaa luotettavasti päätellä, kuka on riittävän oikeustoimikelpoinen ja kyvykäs tekemään päätöksen kuolemastaan
• ahdistuneiden ihmisten väärä ratkaisu ongelmiin
• välinpitämätön ja kylmä yhteiskunnan reaktio ahdistukseen; se on este ahdistusten ja sairauksien hoitamiseen ja ongelmien ratkaisemiseen (esim. Kanadassa voi vaatia eutanasiaa psyykkisen ahdistuksen ja sairauden perusteella)
• lisännyt arvottomuuden kokemusta ja itsemurhien määrää tutkimusten valossa
• valheellinen helpotus ahdistuneille omaisille, jotka eivät kestä läheisensä kärsimystä ja pelkäävät sen myötä omaakin kuolemaa
• vaarallinen, koska se tarjoaa diktatuurille mahdollisuuden eliminoida ”laillisesti” pois ei-toivottavia ihmisiä, kuten natsisaksa teki vammaisille ja juutalaisille ”laillisesti”
• punainen hälytysmerkki koko yhteiskunnan vakavasta vääristymisestä, ihmisyyden kadottamisesta ja kuolemankulttuurin voittokulusta
• Jumalan pakenemista – hänen, joka voisi armahtaa ja antaa ikuisen elämän.
  

.

Eutanasian kannatus Suomessa ja sen syitä

Tästä kaikesta edellä sanotusta huolimatta suomalaisista jopa 75 % ”kannattaa” eutanasiaa, mikä on yllättävää ja huolestuttavaa. Mistä se johtuu?

Todennäköisesti kyse on väärinymmärtämisestä ja tietämättömyydestä. Kun esimerkiksi lääkärikunta perehtyi eutanasiaan, sen toteuttamiseen ja seurauksiin, myönteiset kannat vaihtuivat pitkälti kielteiseksi. Vain hyvin pieni osa lääkäreistä kannattaa eutanasiaa.

Tavallinen ihminen sekoittaa termit eutanasia, saattohoito ja oikeus kieltäytyä pitkittävästä hoidosta. Tähän liittyy se, että kyselytutkimusten kysymykset voidaan asettaa niin, että
nämä käsitteet pysyvät hämärinä ja saadaan haluttu vastaus.

Jokainen varmasti haluaa kivutonta elämää. Lähestulkoon kivuton ja laadukas saattohoito voidaan taata, jos vain halutaan ja siihen panostetaan mm. koulutuksessa. Tähän kuuluu aina läheisten ja hoitohenkilökunnan inhimillinen ja välittävä tuki kuolevalle.

Tutkimusten mukaan syy, miksi pyydetään eutanasiaa, ei juurikaan ole kipu, vaan pelko yksinäisyydestä ja avuttomuudesta. Kipua voidaan hallita ja lääkitä. Yksinäisyyteen ja turvattomuuteen on tarkoitettu rakastava ihminen ja lähimmäinen.

Eutanasiaa pyytävä ihminen kysyy: Välittääkö minusta kukaan? Onko vastauksena ”Ei välitä, sinun on parasta kuolla!” vai ”Me rakastamme sinua ja olemme sinun tukenasi!”?

Nykyihminen on vieraantunut kuolemasta, joka on siirretty laitoksiin. Tutkimus osoittaa, mitä kauempana ihminen on kuoleman näkemisestä ja kohtaamisesta, sitä enemmän hän kannattaa eutanasiaa. Kuolemasta vieraantuminen on vieraantumista elämästäkin.

.

Laadukkaan saattohoidon ja arvokkaan kuoleman edut

Arvostettu sielunhoitoterapeutti Erik Ewalds piti kuolemista elämän kruununa ja ihmisyyden jalona piirteenä ja tehtävänä. Kuolemaa rajaa ajallisen elämän ja antaa sille merkitystä.

Arvokkaassa saattohoidossa ihmistä hoidetaan rakkaudella ja kunnioittavasti. Hän saa huomiota, lämpöä ja tukea. Potilas saa tarvittavan kivunlievityksen ja hoidon. Koko yhteisön sitoutuminen laadukkaaseen saattohoitoon johtaa sen kehittämiseen ja siihen panostamiseen, eli elämän laadun ja arvon kohoamiseen.

Parantumattoman sairauden ja kuoleman edessä moni käy läpi elämäänsä, kohtaa läheisiään, puhuu asiat selviksi ja kuntoon, järjestelee jäämistöään. Moni kokee tämän vaiheen ja päivät erityisen arvokkaiksi. Tämä on yleinen ilmiö.

Kuolevan saattaminen on arvokas ja ihmisyyteen kuuluva tehtävä läheisille ja omaisille. Se on rakkauden ja välittämisen osoittamista. Se merkitsee usein pinnallisuuden, kiireiden ja kovuuden väistymistä. Se on ajallisen elämän arvon syvempää ymmärtämistä.

Kuoleman edessä ihminen joutuu pysähtymään Jumalan edessä. Kun kaikki ajallinen riisutaan pois, jää lopulta jäljelle alaston ihminen ja Luoja. Siinä kohtaamisessa rakastava Jumala haluaa armahtaa pienen, hauraan, kuolevan ihmisen, ottaa hänet syliinsä ja kantaa perille kotiin. Tämä on tärkein asia ihmisen koko olemassaolon kannalta.

Siinä samassa jokainen läheinen ja saattojoukko kohtaa elämän rajallisuuden ja omankin kuolevaisuuden. Todellisuuden kohtaaminen ja Jumalaan turvaaminen on elämän löytämistä. Ilman näitä ihminen pintaliitää elämänsä ohitse ja kulkee kohti ikuista kuolemaa, kadotukseen elämästä, rakkaudesta ja Jumalasta.

Elämän ehdoton ja syvä kunnioittaminen johtaa aina turvallisempaan ja laadukkaampaan elämään. Tämä on yhteiskunta, johon kannattaa myös synnyttää lapsia.

.

Elämä, kuolema ja ikuisuus Jumalan kasvojen edessä

Elämä ja ihmisyys on Jumalan lahja. Ihminen on arvokas Jumalan kuva ja hänen omansa. Jumalan tehtävä on päättää elämästä, kuolemasta ja iäisyydestä – ei ihmisen.

Kuolema on synnin väistämätön seuraus. Kun ihminen leikkaa itsensä irti Luojasta, elämän lähteestä, hänessä alkaa kuolemanprosessi. Syntiin ja kuolemaan kuuluu rakkaudettomuus, arvottomuus, merkityksettömyys ja identiteetin hämärtyminen.

Itsekkyytemme, syntisyytemme, maailma, kärsimys ja kuolema julistavat, että näin ei voi olla. Tämä ei ole oikein eikä tarkoitus! Ilman Jumalaa olisimme ikuisesti kadotettuja ja tuhottuja.

Mutta Jumala voi tehdä kuolleet eläviksi. Meidät on luotu ja synnytetty Jumalan sydämeltä. Samasta sydämestä nousee rakkaus ja voima antaa ikuinen elämä hänen yhteydessään.

Rakkaudessaan Jumala haluaa pelastaa meidät. Siksi hän tuli ihmiseksi rinnallemme, otti kantaakseen hirvittävän syntikuormamme ja kaikki sen seuraukset. Hän kantoi tämän kaiken ristille, kuoli ja sovitti meidät itsensä kanssa. Synti sai rangaistuksensa, jotta elämä voisi puhjeta esiin. Sen merkkinä Vapahtaja Jeesus Kristus nousi kaiken voittajana kuolleista.

Jumalaan uskovina ja turvautuvina meidät on kätketty ikuiseen elämään ja tarkoitukseen. Kristuksessa kuolema, joka on yhä edelleen todellisuutta ja vihollisemme, on voitettu kanta. Raskaankin kuolemanprosessin kautta, Kristuksessa, kuljemme taivaaseen, elämään.

Jumala on rakkauden, elämän ja kaiken hyvän lähde. Häntä me julistamme tämän pimeän kuolemanvarjon laakson keskellä. Meillä on sittenkin toivo ja tarkoitus!

Siellä, missä herätään ja turvaudutaan Jumalaan, alkaa aina elävöittävä, rakkautta ja merkitystä luova prosessi. Siellä syntyy lapsia, jotka otetaan rakkaudella vastaan. Siellä avioliitot ja perheet voivat paremmin. Siellä kasvetaan täyteen miehuuteen, naiseuteen ja seksuaalisuuteen. Siellä kasvetaan vastuuseen, elämän ja toistemme kunnioittamiseen. Siellä tehdään työtä, hoidetaan luomakuntaa ja kannetaan vastuuta heikoimmista. Siellä pidetään huolta sairaista ja kuolevista. Siellä on aina Jumalan läsnäolo, siunaus ja varjelus.

Mutta siellä, missä tämä puuttuu, kaikki kuolee ja kuoletetaan. Mutta tätä vastaan me taistelemme. Se on ajallinen tehtävämme, kunkin omassa elämänpiirissä.

ELÄMÄ Kyllä!  – Eutanasia Ei!