Jumala – Isämme

ISÄ JUMALA

Isä kolmiykseydessä

Jumala on yksi ja kolminainen. Hän on Isä ja Poika ja Pyhä Henki. Isä mainitaan jo kolmiyhteisen Jumalan ”ensimmäisenä persoonana”. Hän on Isä suhteessa Poikaan ja Pyhään Henkeen. Tähän pohjautuu Isä Jumalan suhde luomakuntaankin. Se on myös inhimillisen isyyden perusta ja lähde.

Isä on täysimittaisesti Jumala. Hänellä on kaikki jumaluuden ominaisuudet. Juuri Isän kohdalla tämän ymmärrämme luontevimmin. Isän jumaluudesta ei ole ollut koskaan epävarmuutta. Sen sijaan Pojan ja Pyhän Hengen kohdalla sellaista keskustelua on käyty, vaikka Raamatun pohjalta tässäkään ei ole epäselvyyttä. Pojan ja Pyhän Hengen jumaluuden torjuvat näkemykset on osoitettu harhaopeiksi.

Kolme kirkon keskeistä uskontunnustusta julistavat Jumalan ykseyttä ja kolmiyhteisyyttä. Apostolisessa uskontunnustuksessa sanotaan:

Minä uskon Jumalaan, Isään Kaikkivaltiaaseen, taivaan ja maan Luojaan. Ja Jeesukseen Kristukseen, Jumalan ainoaan Poikaan… ja Pyhään Henkeen…

Isän nimet

Jumalaa kutsutaan Raamatussa monilla eri nimillä. Kukin niistä kuvaa ja korostaa Jumalan tiettyä ominaisuutta tai piirrettä. Tämä pätee yhtä lailla Isään, Poikaan ja Pyhään Henkeen. Seuraavassa joitakin Isän nimiä.

Isä on hepreaksi Ab ja kreikaksi Pater. Nimi merkitsee ravinnon antajaa, suojelijaa ja puolustajaa.
Isä Jumala (theos pater)
Taivaallinen Isä / Matt 5:48, 6:32
Elävä Isä / Joh 6:57
Pyhä Isä / Joh 17:11
Vanhurskas Isä / Joh 17:25
Laupeuden Isä / 2 Kor 1:3
Meidän Isämme / Ef 1:2
Jeesuksen Kristuksen Isä / Ef 1:3
Kirkkauden Isä / Ef 1:17
Kaikkien Isä / Ef 4:6
Henkien Isä / Hepr 12:9
Valkeuksien Isä / Jaak 1:17

Toisinaan Isästä käytetään lyhyesti nimeä Jumala (Isä Jumalan sijasta):

Herran Jeesuksen Kristuksen armo ja Jumalan rakkaus ja Pyhän Hengen osallisuus olkoon kaikkien teidän kanssanne (2 Kor 13:13).

Isä Vanhassa testamentissa

Jumalaa puhutellaan Isäksi jo Vanhassa testamentissa. Jumala on isä luomisen sekä liittosuhteen perusteella. Hän on luomisen tähden kaikkien isä ja erityisen liittosuhteen tähden Israelin kansan pyhä Isä.

Vanhassa testamentissa ihmisen suhde Isä Jumalaan on lähinnä kollektiivista, koko kansan suhdetta Jumalaan. Tässä kollektiivisessa suhteessa Isä Jumala osoittaa loppumatonta huolenpitoa, johdatusta, kasvatusta, kuria ja varjelusta kansaansa kohtaan.

Jumala on Isä myös teokraattisessa mielessä. Hän omistaa kaiken ja hallitsee kaikkea omistamaansa. Tässä hän käyttää edustajanaan kuningasta. Tämä kuninkuus huipentuu Messiaassa, Jeesuksessa Kristuksessa.

Isä Uudessa testamentissa

Uudessa testamentissa kollektiivisen suhteen rinnalle tulee läheinen, henkilökohtainen suhde Isä Jumalaan. Tässä läheisessä suhteessa korostuu Isän lempeys, armollisuus ja rakkaus. Silti Jumalasta ei tule kenenkään yksityisomaisuutta vaan yhteinen suhteemme Isään säilyy vahvana. Jeesushan opetti opetuslapsia rukoilemaan: Isä meidän, joka olet taivaissa…

Jeesus itse kutsui Jumalaa minun Isäkseni, mutta samalla hän ihmisten kohdalla puhui teidän Isästänne. Toisaalta Isä Jumala on Jeesuksen ja meidän sama Isä, mutta samalla tämä suhteemme on erilainen, koska kyse on kolminaisuuden sisäisestä suhteesta (Isä – Poika) sekä Luojan ja luodun (jopa syntisen) ihmisen välisestä suhteesta. Matt 5:16,48.

Isän lapsina

Jumalan lapsen asema ja Henki

Erityisesti Uudessa testamentin mukaan uskovan ihmisen suhde Isään on erityisen läheinen. Apostoli Paavali puhuu usein ihmisen lapseksi ottamisesta eli adoptiosta.

Mutta kun aika oli täytetty, lähetti Jumala Poikansa, vaimosta syntyneen, lain alaiseksi syntyneen, lunastamaan lain alaiset, että me pääsisimme lapsen asemaan. Ja koska te olette lapsia, on Jumala lähettänyt meidän sydämeemme Poikansa Hengen, joka huutaa: ”Abba! Isä!” Niinpä sinä et siis enää ole orja, vaan lapsi; mutta jos olet lapsi, olet myös perillinen Jumalan kautta. (Gal 4:4-7)

Paavali korostaa ulkoisen aseman ohella sisäistä lapseutta Pyhässä Hengessä kuten edellä olevasta ja seuraavasta tekstistä käy ilmi.

Kaikki, joita Jumalan Henki johtaa, ovat Jumalan lapsia. Te ette ole saaneet orjuuden henkeä, joka saattaisi teidät jälleen pelon valtaan. Olette saaneet Hengen, joka antaa meille lapsen oikeuden, ja niin me huudamme: ”Abba! Isä!” Henki itse todistaa yhdessä meidän henkemme kanssa, että olemme Jumalan lapsia. (Room 8:14-16)

Sisäinen lapseus

Apostoli Johannes puolestaan korostaa uskovan kokemaa sisäistä uudestisyntymistä Jumalan lapseksi. Ihminen ei ainoastaan saa lapsen asemaa ja sitä tukevaa Pyhää Henkeä, vaan ihminen itsekin muuttuu sisäisesti Jumalan lapsen kaltaisuuteen. Ajallisessa elämässä tämä muutos on vajavainen meissä olevan synnin tähden, mutta kerran kirkkaudessa se muuttuu täydelliseksi.

Johannes kuvasi Jeesuksen ja Nikodeemuksen välistä keskustelua uudestisyntymisestä (Joh 3 luku). Tämän lisäksi Johannes kirjeissään viittaa samaan asiaan etenkin Jumalan lapsen uuden sisäisen luonnon kannalta:

Jokainen, joka uskoo, että Jeesus on Kristus, on syntynyt Jumalasta, ja jokainen, joka rakastaa isää, rakastaa myös hänen lastaan. Siitä me tiedämme rakastavamme Jumalan lapsia, että rakastamme Jumalaa ja noudatamme hänen käskyjään. Sitähän Jumalan rakastaminen on, että pidämme hänen käskynsä, eivätkä ne ole raskaita noudattaa. (Joh 5:1-3)

Aito Jumalan lapsi sisäisesti, sydämestään uskoo Jeesukseen Kristukseen (Raamatun ilmoituksen mukaisesti). Lisäksi hän kunnioittaa Jumalan käskyjä eli pyrkii pitämään kiinni kristillisestä rakkaudesta ja moraalista. Hän tunnustaa ne oikeiksi ja hyviksi, vaikka ei niitä kykenekään täyttämään syntisyydestä johtuen. Hän ymmärtää, että Jumalan käskyt ovat aitoa rakkautta ja elämän suojelemista.

Sen sijaan näennäisessä kristillisyydessä ollaan kovin innokkaita kieltämään Jeesuksen jumaluus, inkarnaatio, neitseestä syntyminen, sovittava ristinkuolema, ylösnousemus ja takaisin tulo. Siinä vääristellään Jumalan rakkaus synnin hyväksymiseksi ja kauhistellaan sitä, jos joku vetoaa Raamatun käskyihin ja moraaliin.

Lapseuden siunaukset ja kuva Isästä

Suhde Isään ja lapseus antaa ihmiselle kaikki pelastuksen lahjat, joista voit lukea tarkemmin sivuston kohdasta Ihminen – yhteys Jumalaan ja pelastus. Erityisesti tässä suhteessa korostuu ihmisen syvä turva, huolenpito, koko elämän jakaminen Isän kanssa ja pääsy kotiin.

Jumalan lapsina s…

Raamatuntekstejä Isän lapsena olemisesta

Mutta kaikille, jotka ottivat hänet vastaan, hän antoi oikeuden tulla Jumalan lapsiksi, kaikille, jotka uskovat häneen (Joh 1:12).

”Totisesti minä sanon teille: ellette käänny ja tule lasten kaltaisiksi, ette pääse taivasten valtakuntaan. Sen tähden, joka nöyrtyy tämän lapsen kaltaiseksi, se on suurin taivasten valtakunnassa. (Matt 18:3-4)

Niinpä, veljet, minun ei käynyt puhuminen teille niin kuin hengellisille, vaan niin kuin lihallisille, niin kuin pienille lapsille Kristuksessa. Maitoa minä juotin teille, en antanut ruokaa, sillä sitä ette silloin sietäneet, ettekä vielä nytkään siedä; olettehan vielä lihallisia. Sillä kun keskuudessanne on kateutta ja riitaa, ettekö silloin ole lihallisia ja vaella ihmisten tavoin? (1 Kor 3:1-3)

Sillä jokainen, joka vielä nauttii maitoa, on kokematon vanhurskauden sanassa, sillä hän on lapsi; mutta vahva ruoka on täysi-ikäisiä varten, niitä varten, joiden aistit tottumuksesta ovat harjaantuneet erottamaan hyvän pahasta. (Hepr 5:13-14)

Tehkää kaikki nurisematta ja epäröimättä, että olisitte moitteettomat ja puhtaat, olisitte tahrattomat Jumalan lapset kieron ja nurjan sukukunnan keskellä, joiden joukossa te loistatte niin kuin tähdet maailmassa, tarjolla pitäessänne elämän sanaa. (Fil 2:14)

Sillä jota Herra rakastaa, sitä hän kurittaa; ja hän ruoskii jokaista lasta, jonka hän ottaa huomaansa”. Kuritukseksenne te kärsitte; Jumala kohtelee teitä niin kuin lapsia. Sillä mikä on se lapsi, jota isä ei kurita? (Hepr 12:6-7)

Isän tunteminen

Jumalan lapsen suhde Isään voi kasvaa, syventyä ja tervehtyä elämän matkan varrella. Ihmisen kuva Jumalasta voi monesti olla hyvinkin vääristynyt. Omat kokemuksemme maallisista isistämme ovat voineet jättää syviä traumoja kuten muutkin vaikeat elämänkohtalot. Olemme voineet kasvaa ympäristössä, jossa ei ole piitattu Jumalasta tai sitten hänestä on puhuttu hyvin negatiivisesti ja vääristellen. Kaikki tällainen piirtyy syvästi sydämiimme ja muovaa meitä. Näistä huolimatta Jumalan armo ja rakkaus voivat kohdata meidät niin, että uskallamme jättäytyä hänen varaansa. Tällöin me saamme kokea sydämemme parantumista ja eheytymistä sen myötä, mitä enemmän aidosti tunnemme Jumalaa, joka todella on hyvä, rakastava ja pyhä.

Kun kerran pääsemme ikuiseen kirkkauteen, saamme kohdata ja tuntea Jumalan täydellisesti. Silloin haavamme ja syntisyytemme eivät enää vääristä kuvaamme Isästä.

Raamatuntekstejä Isän tuntemisesta

Sillä nyt me näemme kuin kuvastimessa, arvoituksen tavoin, mutta silloin kasvoista kasvoihin; nyt minä tunnen vajavaisesti, mutta silloin minä olen tunteva täydellisesti, niin kuin minut itsenikin täydellisesti tunnetaan. (1 Kor 13:12)

Katsokaa, minkä kaltaisen rakkauden Isä on meille antanut, että meitä kutsutaan Jumalan lapsiksi, joita me olemmekin. Sen tähden ei maailma tunne meitä, sillä se ei tunne häntä. Rakkaani, nyt me olemme Jumalan lapsia, eikä ole vielä käynyt ilmi, mitä meistä tulee. Me tiedämme tulevamme hänen kaltaisikseen, kun hän ilmestyy, sillä me saamme nähdä hänet sellaisena, kuin hän on. (1 Joh 3:1-2)

Mikään ei enää ole kirouksen kahleissa. Kaupungissa on Jumalan ja Karitsan valtaistuin, ja kaikki palvelevat Jumalaa. He saavat nähdä hänen kasvonsa, ja heidän otsassaan on hänen nimensä. (Ilm 22:3-4)

Vain Kristuksen kautta

Jokainen ihminen on Jumalan luotu lapsi nimenomaan luomisen perusteella. Jumala on kaikkien ihmisten isä. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että Isä-lapsi suhde olisi voimassa pelastavassa mielessä. Koko ihmiskunta on syntiinlangennut ja sen myötä kapinassa Isää vastaan. Tuhlaajapojat ja -tytöt ovat lähteneet Isän kodista ovet paukkuen. Me emme tarvitse Jumalaa – ainakaan elämän oikean ja väärän määrittäjäksi. Me teemme, mitä itse haluamme. Jumala kelpaa korkeintaan hätävaraksi ja monien syytösten kohteeksi.

Vaikka ihmiskunta ja jokainen ihminen kapinoi Luojaansa vastaan, hän silti isällisellä rakkaudella antaa perushuolenpidon ja vetää Kristuksen armosyliin. Kristuksessa Luoja on jopa tullut ihmiseksi ja sovittanut syntimme ristillä. Mitä suurempaa rakkautta Isältä voisi vielä toivoa? Hän varmasti rakastaa meitä.

Ainoa tie Isän iankaikkisen rakkauden syleilyyn ja lapseuteen kulkee Vapahtajan Jeesuksen Kristuksen kautta. Jeesus sanoo tänäänkin:

Minä olen tie ja totuus ja elämä; ei kukaan tule Isän tykö muutoin kuin minun kauttani. (Joh 14:6)

Todellinen suhde Isä Jumalaan perustuu yksinomaan Jeesukseen Kristukseen. Siksi kaikki muut tiet Jumalan yhteyteen ovat pois suljettuja – ihmisen syntisyyden tähden. Vain Kristuksessa äärimmäisen vakava ja kuolettava syntiongelma on ratkaistu kaikessa laajuudessaan ja syvyydessään. Tämä pelastava yhteys tulee ottaa vastaan henkilökohtaisesti uskon ja kasteen kautta.

Jeesus Kristus, Jumalan Poika on samalla täydellinen kuva Isästä: Poika on Jumalan sädehtivä kirkkaus, hänen olemuksensa kuva (Hepr 1:3).

Joka on nähnyt minut, on nähnyt Isän; kuinka sinä sitten sanot: ’Näytä meille Isä’? Etkö usko, että minä olen Isässä, ja että Isä on minussa? Niitä sanoja, jotka minä teille puhun, minä en puhu itsestäni; ja Isä, joka minussa asuu, tekee teot, jotka ovat hänen. Uskokaa minua, että minä olen Isässä, ja että Isä on minussa. (Joh 14:9-11)

Kun katsomme Kristusta, näemme Isän. Kun kuulemme Jeesuksen sanan, kuulemme Isää. Kun tunnemme Jeesuksen, tunnemme Isän.

Isän tehtävät

Koska Jumala on yksi, hän on luonnollisesti aktiivinen kaikissa toimissaan. Samalla Jumala on Isä ja Poika ja Pyhä Henki. Raamatun valossa näyttää siltä, että jumaluudessa on sisäistä toiminnallista erikoistumista ja painotusalueita. Yleistäen voidaan sanoa, että Isä on luoja, Poika on lunastaja ja Pyhä Henki on pyhittäjä. Silti kaikki on mukana kaikessa. Jos Jumalalla olisi kolme kättä, yhdellä hän luo, toisella lunastaa ja kolmannella pyhittää. Silti kädet eivät olisi irrallisia vaan erottamaton osa Jumalaa.

Isä on Luoja. Jumala on kaiken elämän perusta ja lähde. Hän loi kaiken Sanansa voimalla Pyhässä Hengessä. Luomisesta voit lukea sivuston seuraavasta opetuksesta.

Luojana hän on kaiken elämän ja kaikkien ihmisen isä. Juuri Isänä hän ylläpitää, kaitsee ja hallitsee luomistyötään. Hän on erityisesti kaikkien uskovien Isä ja sellaisena hän jakaa heidän elämänsä ilot ja surut.

Isänä hän valmistaa meille myös kodin, ikuisen sellaisen: Älköön sydämenne olko levoton. Uskokaa Jumalaan ja uskokaa minuun. Minun Isäni kodissa on monta huonetta. (Joh 14:1-2)

Isä meidän rukous

Isä meidän, joka olet taivaissa.
Pyhitetty olkoon sinun nimesi.
Tulkoon sinun valtakuntasi.
Tapahtukoon sinun tahtosi, myös maan päällä niin kuin taivaassa.

Anna meille tänä päivänä meidän jokapäiväinen leipämme.
Ja anna meille meidän syntimme anteeksi,
niin kuin mekin anteeksi annamme niille,
jotka ovat meitä vastaan rikkoneet.

Äläkä saata meitä kiusaukseen,
vaan päästä meidät pahasta.

Sillä sinun on valtakunta ja voima ja kunnia iankaikkisesti.

Aamen.