PROFEETTA JEREMIAN KIRJA: Itkevän profeetan tuska ja uuden liiton toivo

 

Aika, paikka ja kuninkaat

Vuodet 621-580 eKr. eteläisessä Juudassa, jonka kuninkaina olivat Josia (640-609 eKr.), Joahas (609 eKr.), Jojakim (609-597 eKr.), Jojakin (597 eKr.) ja Sidkia (597-588 eKr.)

 

Yhteiskunta

Yhteiskunnallisesti Juuda oli kokenut viimeisen 70-80 vuoden aikana kaksi hyvin erilaista jaksoa: 1) Manassen pitkä hallintoaika, jolloin Juuda eli ennennäkemättömässä pimeydessä ja pahuudessa, 2) Josian tuoma uudistuksen aika. Manassen tuoman luopumuksen tähden Jumala oli luvannut tuomita Juudan sen synneistä, mutta Josian tähden rangaistuksen täytäntöönpano siirtyi.

Jeremian toiminnan alkuvuosina Egyptin faarao Neko hyökkäsi Juudaan, surmasi hyvän Josian, määräsi Joojakimin vasallikuninkaaksi ja verotti kansaa (2 Kun 23:29-37). Ilmeisesti faarao pyrki käyttämään hyväkseen suurvalta Assyrian heikkoutta, joka romahti ja jäi Babylonian jalkoihin vuonna 612 eKr. Hyvin nopeasti Babylonian valta vahvistui ja ulottui Juudaan ja jopa Egyptin yli. Näin kuningas Jojakimista tuli Egyptin jälkeen Babylonian vasallikuningas Juudassa. Babylonian kuninkaan joukkoihin liittyivät myös muutamia lähikansoja (2 Kun 24:1-7).

Jeremiaan palvelutehtävän loppupuolella Juuda kohtasi Babylonian kolme hyökkäystä:

• 597 eKr: Juudan ylhäiset vietiin pakkosiirtolaisuuteen, mm. Daniel (2 Kun 24:11-17) ja Sidkiasta tehtiin uusi vasallikuningas
• 587/586 eKr: Jerusalemin muurit tuhottiin, temppeli, kuninkaan linna ja talot poltettiin sekä lähes koko kansa vietiin pakkosiirtolaisuuteen, mm. Hesekiel (2 Kun 25:1-21)
• 582 eKr. – – – Toisen teorian mukaan ensimmäinen hyökkäys ja pakkosiirtolaisuuteen vienti oli v. 605 eKr., toinen vuonna 597 ja kolmas vuonna 587 eKr.

Näin Jumalan ennalta ilmoittama tuomio kansan syntien ja luopumuksen tähden toteutui. Jo Mooseksesta alkaen yhä uudelleen Jumala varoitti kansaansa ja nyt tuomio toteutui tuhoisalla tavalla. Kansan jäännös sai kuitenkin jäädä toivon varaan: kansa(n jälkeläiset) palaisivat vielä 70 vuoden pakkosiirtolaisuuden jälkeen takaisin Luvattuun maahan ja Jerusalemiin.

 

Moraali

Jeremian alkuvuosina kuninkaana oli Josia, jota luonnehdittiin parhaaksi Juudan kuninkaaksi. Hän toteutti suuria uudistuksia, lopetti epäjumalanpalveluksen ja palautti oikean jumalanpalveluselämän. Ilmeisesti uudistus jäi liian yleiselle tasolle eivätkä sydämet uudistuneet riittävästi. Ensin Egypti iski ja sitten Babylonia. Tuomioiden syynä oli kansan synnit aina pahan kuninkaan Manassen ajoista asti (2 Kun 24:3-4). Jeremian aikana kansan syntejä olivat luopumus, hengellinen sokeus, tekopyhyys, Josian jälkeisten kuninkaiden jumalattomuus, väärät profeetat, jne. (2-21 luvut).

Kun profeetta Jesaja julisti, että vielä on mahdollista tehdä parannus ja pelastua, profeetta Jeremia julisti tuomion tulevan peruuttamattomasti. Armon aika oli ohi. Mikään ei taivuttanut kansaa parannukseen. Tulevan Babylonian hyökkäyksen edessä Jeremia kehotti kansaa taipumaan Babylonian vallan alle. Ei ihme, että häntä vihattiin ja pidettiin petturina. Jeremia joutui kärsimään paljon vainoa ja koki suurta tuskaa kansan ja oman kärsimyksensä tähden.

 

Profeetta Jeremia

Jeremiasta kerrotaan Raamatun sivuilla enemmän kuin kenestäkään toisesta profeetasta. Hän syntyi pappisperheeseen Anatotin kaupungissa lähellä Jerusalemia. Hän kasvoi Jumalaa kunnioittavassa kodissa ja oppi tuntemaan Tooran (viisi Mooseksen kirjaa) ja muita pyhiä Kirjoituksia. Erityisesti profeetta Hoosean kirja näyttää olleen Jeremialle läheinen.

Jeremia koki vahvan kutsun tehtäväänsä (1 luku). Profeetan tehtävä tulisi olemaan erityisen vaikea. Hänen tuli toimia Juudan kriittisinä vuosina tavalla, joka nosti suuren vihan häntä kohtaan. Toiseksi hänen piti pysyä naimattomana, vaikka hän koki sen vaikeaksi (16:1-4). Jeremia ei saanut osallistua edes hautajaisiin eikä hääjuhliin, jotka olivat keskeisiä sosiaalisia tapahtumia (16:5-9). Ei ihme, että Jeremia koki itsensä yksinäiseksi. Jopa hänen kotiväkensä juonitteli häntä vastaan (11-12 luvut).

Jeremia tunnetaan ns. ”itkevänä profeettana”. Hän julisti särkyneellä ja herkällä sydämellä kovaa tuomionsanomaa. Kirja sisältää paljon hyvin avointa kuvausta Jeremian syvästä tuskasta ja jopa kapinasta Herraa vastaan. Tehtävä oli äärimmäisen raskas ja kivulias. Kärsivänä profeettana Jeremia oli voimakas esikuva kärsivästä Messiaasta.

 

Profeetta Jeremian palvelutehtävä

Jeremian toiminta jakautuu kahteen päävaiheeseen:

Nuoruusvuodet

Juudan kansa eli Manassen tuoman syvän luopumuksen jälkimainingeissa eikä Josian tuoma uudistus ollut vielä alkanut. Josia astui valtaistuimelle seitsemänvuotiaana ja vasta noin 25-vuotiaana hän oli kypsä aloittamaan mittavan hengellisen uudistuksen. Tuona aikana Jeremia saarnasi voimakkaita herätyssaarnoja kansan keskuudessa ja varoitti tuomioiden olevan jo ovella (osia luvuista 2-29).

Josian tuoman uudistuksen keskeisenä voimalähteenä oli temppelin korjauksen yhteydessä löytynyt Lainkirja (5 Mooseksen kirja eli ns. Toinen Laki / katso 2 Kun 22 luku). Jumalan laki paljasti, että Juuda rikkoi räikeästi Herran tahtoa ja siitä oli tuleva vääjäämätön tuomio. Kuningas Josia luki Lainkirjan sanat kansalle, rukoili armoa ja aloitti mittavan uudistusprosessin, jossa palattiin juurille, Raamattuun.

Ilmeisesti tässä vaiheessa Jeremia sai Herralta ”Lohdutuksen kirjana” tunnetun sanoman, jossa julistettiin tulevaa pelastuksen aikaa, uutta liittoa, sydämen uskoa ja puhdasta vaellusta, sekä Messiaan, Daavidin vesan tulemusta (Jer 30-33 luvut). Tuomio toteutuisi ajallaan, mutta se ei merkinnyt lopullista hylkäämistä vaan uuden, paremman alkua.

Tässä vaiheessa Jeremia vetäytyi sivuun useiksi vuosiksi. Uudistus alkoi ja Jeremian tehtävä täyttyi tämän vaiheen osalta.

Vaikeat vuodet

Jeremia palasi tehtäväänsä, kun Josian aika oli ohi ja uudistuksen vaikutus hiipui. Kansaa hallitsivat pahat kuninkaat suurvaltojen vasalleina. Jeremia julisti suoran sanomansa kuninkaille, ylhäisille, papeille, väärille profeetoille ja koko kansalle (osia luvuista 2-29). Jeremia joutui kaikkien vihan kohteeksi, vainotuksi ja lähes surmatuksi.

Kuitenkin Jeremian profetiat toteutuivat, Jerusalem ja temppeli tuhoutuivat ja kansa joutui pakkosiirtolaisuuteen. Jeremia sai jäädä Juudaan, mutta hänet vietiin väkisin Egyptiin kansan rippeiden paetessa Babyloniaa. Tämä ei ollut Herran tahto. Jeremia varoitti kansaa pakenemasta Egyptiin, koska Babylonia hyökkäisi sinnekin. Jeremian viimeiset vuodet kuluivat Egyptissä, jossa hän myös kuoli (34-45 luvut)

 

Profeetta Jeremian kirja

Jeremian kirja on yksi Raamatun pisimmistä kirjoista. Se on enimmäkseen kovaa tuomionsanomaa ja kuvausta profeetan kärsimyksistä ja Juudan tuhosta. Samalla kirja sisältää yhden Raamatun helmistä, joka kuvaa uutta liittoa, pelastuksen aikaa ja Messiasta (30-33 luvut / Lohdutuksen kirja).

Jeremian kirjan lukemista vaikeuttaa se, että jotkut osiot ja ennustukset eivät ole aikajärjestyksessä vaan osittain toistensa lomassa. On hyvä muodostaa kuva Jeremian kirjan pääjaksoista, sanomasta ja tunnelmista aikansa historiaa vasten. Ajan myötä sen yksityiskohdatkin voivat avautua. Jeremian kirjan saattoi kirjalliseen asuunsa kirjuri Baruk.

Jeremian kirjan kolmas pääosa sisältää tuomiot naapurikansoille (46-51 luvut). Se päättyy vielä uuteen otokseen Jerusalemin dramaattisesta tuhosta (52 luku). Jeremia kirjoitti myös teoksen nimeltä ”Valitusvirret”, joka kuvaa Jerusalemin tuhon kaikessa katkeruudessaan. Jeremia koki omakohtaisesti babylonialaisten piirityksen kauheudet. Kaiken lisäksi hän oli vainottu, lähellä kuolemaa. Jeremia viritti monia valitusvirsiä kansansa ja itsensä puolesta Jerusalemin raunioilla. Viisi näistä on koottu em. kirjaksi Valitusvirret. Tämä kirja on Vanhassa testamentissa heti Jeremian kirjan jälkeen.

 

Yhteys Uuteen testamenttiin

Jeremian kirja liittyy läheisesti Uuteen testamenttiin. Se puhuu suoraan uudesta liitosta (31:31-34), joka toteutui ja täyttyi Kristuksen kuolemassa ja ylösnousemuksessa. Kristus oli Jeremiaan ennustama Messias, Daavidin vanhurskas vesa ja hyvä paimen (23:1-8, 33 luku). Jeremia piti järisyttäviä temppelisaarnoja sen puhdistamiseksi kuten Jeesus (7 luku). Jeremia itse on kärsivän ja hylätyn Messiaan esikuva. Jeremian toiminta, sanoma, kokemukset, persoona ja tuntemukset viittasivat monella tavalla Jeesukseen.

 

Ihminen kärsimyksen ja tuhon keskellä

Miltä ihmisestä tuntuu, kun kaikki on tuhottu? Jumala on hylännyt ja kaikki on pelkkää pimeyttä. Jeremian kirja ja Valitusvirret kertovat tästä. Silti syvimmänkin pimeyden keskellä pilkahtelee pienen pieni toivon kipinä: Jumala armossaan ei hylkää ikuisesti, uusi liitto ja uusi aika ovat edessäpäin. Kun kohtaamme kuoleman, joudumme jättämään kaiken ajallisen. Edessä tuntuu olevan vain pimeys. Mutta kun senkin keskellä jätämme itsemme Herran käsiin, koittaa uusi aamu, ikuinen elämä siellä, missä ei ole enää kipua, tuskaa, sairautta, kuolemaa eikä syntiä vaan pelkkää armoa, rakkautta, iloa ja Jumalan läsnäoloa.

Jeremiaan kirja sisältää hyvin tunnetun vertauksen savenvalajan huoneesta (18 luku). Paavali käytti tätä kielikuvaa ja puhui ihmisistä saviastioina Jumalan kädessä. Jumalalla on valta ja oikeus särkeä pilalle mennyt astia ja tehdä siitä uusi ja käyttökelpoinen. Sellaisia mekin olemme yksilöinä ja kansoina Jumalan käsissä. Vain särkyneistä, uudelleen muovatuista ja poltetuista syntyy laadukkainta ainesta – sellaisia, jotka suostuvat elämään Jumalan rakkaudessa eikä itsekkyydessä.

 

Jeremian kutsu   1 luku	ennustukset Juudalle 2-33 luvut	Jeremian vaino ja Jerusalemin tuho 34-45 luvut	ennustukset kansoille 46-51 luvut	Jerusalemin tuho   52 luku
kutsu   näky   lupaus	synnit ja tuomiot   Lohdutuksen kirja 1) ennallistaminen (30-33 luvut) 2) Daavidin van-hurskas vesa (33)	sanoma Sidkialle   Jeremian vaino   Jerusalemin tuho ja Jeremian tehtävä sen jälkeen	Egypti, Filistea ja MooabAmmon, Edom ja Damaskos  Arabia, Elam ja Babylonia	Jerusalemin valloitus   temppelin hävitys   pakkosiirtolaisuus