Hedelmätön viikunapuu

JEESUKSEN VERTAUS: Hedelmätön viikunapuu

Aikamme on Jumalan kädessä
Kalenterivuoden vaihteessa saamme pohtia ajan kulumista. Meitä muistutetaan siitä, että elämämme ei riipu ainoastaan maailmassa vallitsevista valloista ja laeista. Elämämme on Jumalan kädessä. Meillä on paljon aihetta kiitokseen ja katumukseen. Uusi vuosi merkitsee myös sitä, että Jumala antaa meille mahdollisuuden aloittaa uudestaan.

.

EVANKELIUMI: Luuk 13:6-9

Jeesus esitti vielä vertauksen:
    ”Eräällä miehellä oli viinitarhassaan kasvamassa viikunapuu. Hän meni etsimään siitä hedelmiä, mutta ei löytänyt. Silloin hän sanoi puutarhurille:

’Jo kolmena vuotena olen käynyt etsimässä hedelmiä tästä viikunapuusta, mutta en ole löytänyt. Kaada se, sehän vain vie voiman maasta.’

    Mutta puutarhuri vastasi:
’Herra, anna sen olla vielä yksi vuosi. Minä muokkaan ja lannoitan maan sen ympäriltä. Jospa se ensi vuonna tekee hedelmää. Jollei niin käy, käske sitten kaataa se.’”

.

OPETUS

Murrosajan puhuttelussa

Elämme parhaillaan merkittävää murrosaikaa. Vuosikymmenten vakaa kasvu ja hyvinvointi on murtunut. Koemme kriisejä, jollaisia ei ole koettu sitten toisen maailmansodan. Niitä ei jaksa edes luetella, sillä niin monta niitä on.

Kuitenkin aikamme länsimainen ihminen vielä nytkin uskoo sokeasti, että kaikki on ihmisen käsissä. Voimme ratkaista kaikki ongelmat ja elää lähes ikuisesti.

Kriisit ovat vasta alussa. Vapahtajamme puhui viimeisten aikojen synnytystuskista, jotka tulevat olemaan ankaran vaikeita. Ne tulevat voimalla, sykähdyksittäin, tihentyen ja entistä raskaammin.

Mistä kaikki tämä johtuu? Elämän laki on tämä: mitä kauemmaksi ihminen ajautuu Luojastaan, sitä pahemmaksi kaikki muuttuu. Hengellistä luopumusta seuraa aina moraalinen rappio, itsekkyyden ja pahuuden valta, epävarmuus ja kaaos, lopulta sodat.

Tätä kaikkea näemme ja koemme aikamme maailmassa. Se on vakavaa. Tämän todellisuuden keskellä me elämme. Joudumme kysymään, missä on turvamme? Mitä tulee tapahtumaan? Voimmeko vielä rakentaa mielekästä elämää? Milloin saapuu Jumalan valtakunta?

Entä miltä kaikki näyttää ja tuntuu Jumalan silmissä? Mitä hän tekee?

Rakkaudessaan Jumala ei hellitä eikä anna periksi. Hän rakastaa, mutta ei pakota ketään yhteyteensä. Rakkaus ei ole pakkovaltaa.

Jumala on osoittanut armonsa ja rakkautensa lukemattomin tavoin. Emme voi mitenkään puolustautua. Jumala on antanut mittaamattomasti ajallista hyvää. Hän on ilmestynyt koko ihmiskunnan ja jokaisen ihmisen elämässä moneen kertaan.

Jumala on antanut elämän ja kaiken tarvittavan. Hän haluaa ohjata, siunata ja varjella meitä pyhän Sanan kautta. Hän on tullut Vapahtajaksi, sovittanut meidät ristillä ja uhrannut itsensä puolestamme. Hän on antanut Pyhän Henkensä ja synnyttänyt kristillisen seurakunnan, jolla on ollut todella merkittävä rooli ja tehtävä yhteiskuntien rakentamisessa.

Rakkaudessaan Jumala sallii vaikeuksiakin, jotta ihminen pysähtyisi ja kääntyisi. Tuleva vuosi näyttää maailmanlaajuisesti ainakin yhtä vaikealta kuin mennyt vuotemme. Todennäköisesti kriisit pahenevat. Edessämme on vakavia etsikkoaikoja – halusimmepa tai emme.

Mutta Jumalalla on iankaikkinen pelastussuunnitelma. Hän tahtoo hyvää. Hän kutsuu yhteyteensä, syvimpään turvaan ja merkityksellisyyteen. Hänellä on suunnitelma ensi vuodellekin, sinunkin kohdallesi. Haluatko kulkea siinä ja elää sen todeksi?

Mitä pimeämpää aikaa elämme, sitä kirkkaammin näkyy valo – ne sanat ja teot, joita Jumala haluaa vaikuttaa meissä ja meidän kauttamme omassa elämänpiirissämme. Evankeliumille ja Kristuksen rakkaudelle on suurempi tarve kuin koskaan ennen.

Jumalalla on kaikki valta. Hän vie suunnitelmansa täyttymykseen. Kukaan ei voi sitä estää. Saamme olla voittajan puolella. Ajassa kuljemme kuitenkin ristintietä kohti kirkkautta. Ensin risti, sitten kirkkaus. Ristintiehen kuuluu myös perimmäinen suoja pahimmalta ja monia hoitavia ja vahvistavia keidashetkiä. Olkoon tämäkin hetki sellainen.

Mistä siis haaveilemme? Mikä rooli ja asema on Jumalan tahdolla ja valtakunnalla sydämissämme? Onko edessä kärsimystä ja vainoja? Entä uskallammeko odottaa vielä ajallista hyvää? Eikö Jumala antaisi meille sopivasti kaikkea – elämän kaikkia värejä, makuja ja kokemuksia?

Näitä voimme pohtia Jeesuksen vertauksen valossa.

.

Vertauksen viikunapuu

Evankeliumitekstissä Jeesus kertoi vertauksen, jonka maisema ja tilanne olivat juutalaisille hyvin tuttuja. Jeesus opetti Jumalan valtakunnan todellisuudesta aina arkisen elämän tuttujen esimerkkien kautta. Viinitarha ja sen hoitaminen oli juuri sitä.

Lisäksi vertauksella oli selkeä Pyhien Kirjoitusten tausta, jonka juutalaiset tiesivät. Nimittäin profeetta Jesaja oli kuvannut Jumalaa viinitarhan omistajana ja viinitarhaa, Israelia Jumalan kansana. Juuri tässä viinitarhassa Jumala teki kärsivällistä työtään. Sitä samaa hän tekee meidänkin, uuden liiton seurakunnan ihmisten sydämissä.

Viinitarhassa kasvoi pääasiassa viiniköynnöksiä, mutta niiden lisäksi yksittäisiä viikunapuita, jotka kantoivat hedelmää läpi koko vuoden, noin 10 kuukauden ajan. Viikunapuusta olisi pitänyt löytyä hyviä hedelmiä. Tästä viikunapuusta sellaisia ei löytynyt.

Viinitarhan omistaja oli etsinyt hedelmää kolmen vuoden ajan. Tämä vuosimäärä paljastaa, että tuo puu oli tosiasiassa jo yhdeksän vuoden ikäinen. Sen olisi pitänyt tuottaa hedelmää jo pitkään.

Kun puu istutettiin, se kasvoi ensin kolme vuotta, yleensä vailla hedelmiä. Sitten, Jumalan säätämyksen mukaisesti, seuraavien kolmen vuoden aikana saadut hedelmät piti jättää poimimatta ja vasta seitsemännen vuoden hedelmät sai kerätä. Ne oli pyhitetty Herralle.

Tämän jälkeen puu oli kypsynyt ja vahvistunut niin, että siitä saattoi kerätä säännöllisesti hedelmää niin, että puu ei siitä kärsinyt. Nyt tuota hedelmää ei näkynyt tuona 7., 8. eikä 9. vuotena, jolloin satoa olisi pitänyt jo voida kerätä ja saada runsain mitoin.

Kaikki nämä vuodet omistaja ja viinitarhan hoitaja olivat hoitaneet tuota puuta ja antaneet sille aikaa vahvistua. Tämä on syvä kuva Jumalan armollisesta kasvatustyöstä meitäkin kohtaan. Saamme rauhassa kasvaa elämää ja palvelua varten.

Kun aika oli kypsä, viikunapuun olisi pitänyt tuottaa hedelmää, olihan Jumala tehnyt hyvää työtään jo pitkään ja antanut kaiken, mitä puu tarvitsi.

Elämämme viikunapuu

Kun me mietimme menneitä vuosia, voimme ajoittain pohtia, minkälaista hedelmää elämämme on kantanut? Puuhan ei kanna hedelmää itseään vaan toisia varten. Niinpä omaa menestystämme ei mitata sillä, paljonko olemme keränneet omaisuutta itsellemme. Monihan pröystäilee sillä, kuinka hän on onnistunut keräämään itselleen kaikenlaista mukavaa ja näyttävää.

Tiedätkö, että taivaan portilla ei koskaan kysytä, mitä keräsit itsellesi, vaan paljonko annoit toisille? Annoitko ystävällisyyttä, aikaasi, tukeasi, kykyjäsi, varojasi?

Taivaallisen arvioinnin edessä joudumme aina pienelle paikalle. Sitä paitsi vain Jumala kykenee mittaamaan sen, minkälaista hedelmää me todellisuudessa kannamme ja mitä meiltä olisi kohtuullisesti odotettavissa.

Kun elämämme hedelmä on olematon tai heikkolaatuinen, Jumala joutuu käymään sydämessään vertauksen kuvaamaa keskustelua ja punnintaa: onko tullut aika repiä huono puu juuriaan myöten pois vai voisiko armollinen, hoitava ja vahvistavaa rakkautta oleva vuosi muuttaa vielä tilanteen?

Näin Jumala katsoo itse kutakin meitä, Suomen kansaa, Ukrainaa, Venäjää, Eurooppaa, kaikkia kansoja ja ihmisiä. Jumala punnitsee kunkin puun ja samalla koko viinitarhan yhteistä parasta.

Mitä vertaus opettaa meille?

Sinut ja minut on istutettu Jumalan viinitarhaan. Hän on antanut meille elämän ja kaiken, mitä tarvitsemme. Jumala on rakastava Taivaallinen Isä, joka hyvin pitkämielisesti ja kärsivällisesti kasvattaa meitä. Hän huolehtii siitä, että meillä on hyvät edellytykset kasvuun ja oikeaan aikaan, hyvän hedelmän kantamiseen – toisiamme varten.

Ajoittain Herramme tarkastelee sydämemme tilaa, punnitsee, arvioi ja päättää, millaisin välinein ja menetelmin hän muokkaa meitä.

Tähän me itsekin voimme vaikuttaa. Olemme aina Jumalan hyvän työn varassa, mutta silti voimme päättää sen, otammeko tuon hyvän työn vastaan vaiko emme. Kysymys on yhteistyöstä Luojamme kanssa, vaikkakin häneltä saamme kaiken tarvittavan. Kaikki alkaa Jumalan rakkaudesta ja hyvyydestä meitä kohtaan.

  • Kun annamme Jumalan rakkauden hoitaa meitä, elämämme puu alkaa kukoistaa ja tuottaa hedelmää. Silloin ympärillemme leviää näkymätön ja näkyväkin siunaus.

  • Mikäli torjumme Jumalan vaikuttaman hyvän, puu alkaa kuihtua, näivettyä ja kuolla. Sellainen puu ei anna mitään vaan pelkästään ottaa voimaa muilta, myrkyttäen kaiken. Sellaisen puun kohtalo on huono.

Takana on mennyt ja edessämme on uusi vuosi. Elämämme on Jumalan kädessä. Hän punnitsee, pohtii, arvioi. Jumala tahtoo hoitaa, vahvistaa ja siunata meitä. Hän tahtoo antaa sydämiimme rakkautensa, jotta kantaisimme hänen rakkautensa hedelmää.

Tässä hetkessä, tulevan edessä saamme pyytää Jumalan armopäätöstä ja siunausta.

Viikunapuu rukoilee

Kun ajattelemme tulevaa vuotta, paras rukouksemme on tämä: Tapahtukoon Herra sinun hyvä tahtosi, tänäkin armon vuotena 2023 meidänkin kohdallamme!

Koska tämä rukous on myös kaikkein vaikein rukous, tarvitsemme sen rinnalle toisen yhtä tärkeän rukouksen: Jumala, ole minulle syntiselle armollinen. Herra, sovita minut, tänäkin armon vuotena!

Näiden kahden perusrukouksen varassa on koko elämämme. Niiden lisäksi saamme tuoda Herramme kasvojen eteen kaiken muunkin – kuten hän meitä rohkaisee:

Älkää mistään murehtiko, vaan kaikessa saattakaa pyyntönne rukouksella ja anomisella kiitoksen kanssa Jumalalle tiettäväksi, ja Jumalan rauha, joka on kaikkea ymmärrystä ylempi, on varjeleva teidän sydämenne ja ajatuksenne Kristuksessa Jeesuksessa. (Fil 4:6-7)

Heittäkää kaikki murheenne Hänen päällensä, sillä Hän pitää teistä huolen. (1 Piet 5:7)

Jumala hoitaa meitä ja me saamme hoidettuina, mutta silti vajavaisina hoitaa ja palvella muita. Olkoon alkava vuosi täynnä Jumalan armohoitoa ja rakkauden ihmeitä yhteiseksi parhaaksi!

.

RUKOUS

Isämme, joka olet taivaissa.
Kiitämme sinua siitä, että päättyvän vuoden aikana
ohjasit elämäämme ja halusit rakkaudessasi pysäyttää jokaisen ihmisen.

Kiitämme hyvistä hetkistä ja ilosta, jota saimme kokea kaiken keskellä.
Kiitos pyhästä Sanastasi, joka pitää yllä uskoamme ja toivoamme.
Kiitos, että autoit selviytymään, kun elämän vaikeudet tuntuivat ylivoimaisilta.

Pidä meistä huolta alkavanakin vuonna.
Auta elämään Pyhän Henkesi johdatuksessa.
Näytä paikkamme ja tehtävämme.

Anna hellittämätöntä uskoa, rohkeutta ja rakkautta.

Anna voimaa kestää kaikkea vainoa, kärsimystä ja ajallisia pettymyksiä.
Anna viisautta toimia tahtosi mukaan vaikeissakin tilanteissa.
Tulkoon sinun valtakuntasi ihmisten sydämiin ja pian näkyvästi täydessä kirkkaudessa ja voimassa!

Tätä pyydämme Poikasi Jeesuksen Kristuksen nimessä.
Aamen.