JUMALAN HUOLENPITO

Mitä Raamattu opettaa meille Jumalan huolenpidosta? Mitä sanoja Maria sai kuulla Jeesuksen jalkojen juuressa?

 

EVANKELIUMI: Luuk 10:38-42

Jeesus vaelsi eteenpäin opetuslastensa kanssa ja tuli erääseen kylään. Siellä muuan nainen, jonka nimi oli Martta, otti hänet vieraakseen. Martalla oli sisar, Maria. Tämä asettui istumaan Herran jalkojen juureen ja kuunteli hänen puhettaan. Martalla oli kädet täynnä työtä vieraita palvellessaan, ja siksi hän tuli sanomaan: ”Herra, etkö lainkaan välitä siitä, että sisareni jättää kaikki työt minun tehtäväkseni? Sano hänelle, että hän auttaisi minua.” Mutta Herra vastasi: ”Martta, Martta, sinä huolehdit ja hätäilet niin monista asioista. Vain yksi on tarpeen. Maria on valinnut hyvän osan, eikä sitä oteta häneltä pois.”

 

Aika kuunnella Jumalan sanoja

Martta oli vanhempi sisar ja huolehti koko taloudesta, mm. sisarestaan Mariasta. Vastavuoroisesti nuorempien luonnollinen tehtävä oli osallistua kodin askareisiin ja palvella vieraita. Näin tapahtui myös Etiopiassa, jossa olimme lähetystyössä. Mutta nyt Maria rikkoi tämän syvän perinteen istumalla vieraan jalkojen juuressa. Tästä Martta huomautti terävästi ja pyysi Jeesusta laittamaan Marian takaisin ruotuun.

Mutta nyt oli Marian hetki. Hän sai kuulla eläviä Jumalan sanoja koko tulevaa elämäänsä varten. Niiden voimalla hän varmasti palveli ja kesti tulevia vaikeuksiakin. Varmasti hänellä oli monia kysymyksiäkin mielessä, kuten meillä kaikilla. Monet niistä liittyvät elämän arkeen ja selviytymiseen, varsinkin vaikeina hetkinä. Silloin ihminen miettii Jumalaa ja sitä, välittääkö hän.

Raamatussa sanotaan toki, että Jumala pitää meistä huolen! Vai pitääkö sittenkään…? Maailmassa tapahtuu paljon pahaa ja mekin kärsimme monella tavalla. Lopulta kaikki kuolevat.

Millaista Jumalan huolenpito on Raamatun mukaan ja millaista se ei ole? Miltä elämä näyttää, jos katsomme sitä vain ajallisesti ja inhimillisesti? Entä millaiselta elämä näyttää, kun pohdimme sitä ikuisen elämän näkökulmasta? Mitä Jumalan huolenpito silloin voisi tarkoittaa?

Jumala Luojana ja Isänä PITÄÄ HUOLEN

Jumala on luonut maailman ja ihmisen. Hän on Luojamme ja me olemme luotuja. Jumala on kiinnostunut luomistyöstään, jota hän rakastaa. Hän on läsnä maailmassamme ja toimii sen ylläpitäjänä. Jumala johdattaa maailman ja yksittäisten ihmisten elämänkulkua, jos se hänelle sallitaan. Lopulta hän asettaa perimmäiset rajat ja raamit ihmisen elämälle.

Voimme vain ihmetellä Jumalan luomistekoa ja ihmistä sen keskellä. Koko maailmankaikkeus on käsittämättömän valtava. Jumala on vielä jotain paljon suurempaa ja mahtavampaa. Silti hän kumartuu pienen ihmisen puoleen ja sanoo: rakastan sinua!

Psalmi 8:4-10 : Kun minä katselen taivasta, sinun kättesi työtä, kuuta ja tähtiä, jotka olet asettanut paikoilleen – mikä on ihminen! Kuitenkin sinä häntä muistat. Mikä on ihmislapsi! Kuitenkin pidät hänestä huolen. Sinä teit hänestä lähes kaltaisesi olennon, seppelöit hänet kunnialla ja kirkkaudella. Sinä panit hänet hallitsemaan luotujasi, asetit kaiken hänen valtaansa.

Luojana Jumala on kaikkien ihmisten Isä. Hän loi ihmisen kuvakseen ja siunasi heidät. Jokainen meistä on luotu Jumalan kuvaksi ja tämän luomistyön kautta olemme hänen lapsiaan. Tiedämme myös, että Jumalan kuva meissä on turmeltunut ja vääristynyt syntiinlankeemuksen myötä. Jumala on kuitenkin rakastava Isä, joka etsii ja kutsuu meitä tuhlaajapoikia ja -tyttöjä takaisin kotiin.

Jumala osoittaa yleistä rakkautta kaikkia kohtaan. Hän on antanut maapallolle elinolosuhteet ja varannot, joista riittäisi kaikille, jos ne jaettaisiin tasan ja käytettäisiin kohtuutta noudattaen. Matt 5:45: Jumala antaa aurinkonsa koittaa niin pahoille kuin hyvillekin, ja antaa sataa niin väärille kuin vanhurskaillekin.

Jumala Vapahtajana PITÄÄ HUOLEN

Jumalan huolenpito tulee vahvasti esille ennen kaikkea lunastuksessa. Vaikka ihminen hylkäsi Jumalan, Jumala ei hylännyt ihmistä, joka kapinoi häntä vastaan. Niinpä Jumala tarjoaa mahdollisuutta armahdukseen ja uuteen elämään. Kun synti tuhoaa ihmisyyden ja elämän, Jumalan armo ja rakkaus korjaa kaiken. Tätä Jumala haluaa, mutta ei pakota ihmistä siihen. Jumala on rakkaus – ei rakkauteen pakottava tyranni.

Jumala lunastaa meidät ihmeellisellä tavalla. Hän tulee ihmiseksi Jeesuksessa Kristuksessa. Hän kärsii ja kuolee ristillä sovittaakseen meidät. Hän nousee ylös kuolleista, jotta mekin voisimme armahdettuina elää uutta ylösnousemuselämää.

Joh 3:16-17: Sillä niin on Jumala maailmaa rakastanut, että hän antoi ainokaisen Poikansa, ettei yksikään, joka häneen uskoo, hukkuisi, vaan hänellä olisi iankaikkinen elämä. Sillä ei Jumala lähettänyt Poikaansa maailmaan tuomitsemaan maailmaa, vaan sitä varten, että maailma hänen kauttansa pelastuisi.

Lunastajasta meille piirtyy vahva kuva Hyvästä paimenesta, joka johdattaa laumaansa, vie sen vihreille niityille vesilähteiden luokse, varjelee, on valmis kuolemaan laumansa puolesta ja vie lauman yöksi kotiin.

Lunastuksessa on Jumalan huolenpidon ja rakkauden ydin ja valtavuus. Vaikka Jumala ei edes katsoisi ihmisen puoleen tämän ajallisen elämän aikana, mutta antaisi kuitenkin Kristuksen armon ja iankaikkisen elämän lahjaksi, mitään olennaista emme olisi menettäneet. Vaikka elämämme olisi miten kurjaa ja täynnä kärsimystä, lopulta saisimme iankaikkisen ilon.

Niinpä – kun olet syvällä ahdistuksissa, pimeydessä, kärsimyksessä ja vaikka kuoleman edessä, ja kun et koe Jumalan läsnäoloa, vaikka olet häntä huutanut avuksi – katso ristille! Jumalan ikuinen rakkaus ja huolenpito sinua kohtaan on aina ehdotonta ja lopulta täydellistä Jeesuksessa Kristuksessa. Silloin voit yhtyä kaiken menettäneen, paljon kärsineen Jobin huudahdukseen:

Job 19:25-27: Minä tiedän, että lunastajani elää. Hän sanoo viimeisen sanan maan päällä. Ja sitten, kun minun nahkani on riekaleina ja lihani on riistetty irti, minä saan nähdä Jumalan. saan katsella häntä omin silmin, ja silmäni näkevät: hän ei ole minulle outo! Tätä minun sydämeni kaipaa.

Tässä on myös vastaus maailman kärsivään huutoon: Jumala, missä olet? Etkö sinä välitä! Hän välittää ja antaa elämän, ikuisen sellaisen.

Jumala pyhittäjänä ja kirkastajana PITÄÄ HUOLEN

Jumala antaa lunastustyönsä kautta Pyhän Henkensä läsnäolon ihmisen sisimpään. Jumala on aina lähellä. Hän aina tietää, mitä meille kuuluu ja miltä meistä tuntuu. Hän tietää syvimmätkin alitajuntamme huokaukset, joita me itse emme tiedosta.

Jumalan huolenpito toteutuu sisimmässämme juuri Pyhässä Hengessä, joka vahvistaa, hoitaa, tukee, johdattaa, varjelee, varustaa ja käyttää meitä. Tämä huolenpito on hyvin hienovaraista ja herkkää. Pyhä Henki toimii meitä kunnioittaen, yhteistyössä kanssamme. Emme ole koskaan yksin, koska väkevä Jumala on kanssamme.

Jumalan huolenpitoon kuuluu Pyhässä Hengessä se, että hän haluaa varjella meidät synnin hallintavallalta ja täyttää elämämme hänen hyvällä tahdollaan. Jumala nuhtelee meitä synnistä ja rohkaisee hyvään. Ajallisessa elämässä kamppailemme koko ajan synnin, rakkauden ja pyhyyden jännitteessä. Kun lankeamme, Pyhä Henki muistuttaa Kristuksen armosta, joka uudistaa meitä.

Lopulta tämä kamppailu päättyy, kun pääsemme taivaaseen ja meistä tulee täydellisiä, kirkastuneita Jumalan lapsia. Vasta silloin ymmärrämme Jumalan huolenpidon koko ihmeellisen runsauden ja mittaamattomuuden.

Jumala elämän Sanan antajana PITÄÄ HUOLEN

Jumalan huolenpitoon kuuluu kaiken olennaisen kattava Elämän käsikirja eli Raamattu. Meidän ei tarvitse elää epätietoisuudesta siitä

• kuka Jumala, meidän Luojamme on
• kuka ja millainen on ihminen
• kuinka Jumala on vapahtanut meidät
• mikä on hyvää elämää ja mikä on syntiä ja mitkä ovat niiden seuraukset
• mitä nykyiselle maailmalle tapahtuu ja millainen on lopullinen tulevaisuutemme

Sanansa kautta Jumala on asettanut monia tärkeitä liikennemerkkejä elämämme matkan varrelle. Kun niitä noudatamme, vältymme monilta onnettomuuksilta, kolareilta, jopa ennenaikaisilta kuolemantapauksilta.

Jumala on luonut elämän ja siksi hän tietää, miten elämää tuli elää. Tällä tavoin Jumala tahtoo huolehtia meistä. Jos me itse rikomme Jumalan antamia hyviä elämänohjeita, vika ei ole Jumalan. Eikä Jumala välttämättä aina heti riennä korjaamaan syntiemme seurauksia, koska silloinhan me tekisimme määrättömästi syntiä emmekä joutuisi siitä mitenkään vastuuseen.

Jumalan Sanassa on monia suuria elämän periaatteita ja arvoja, joita meidän tulee soveltaa elämän moninaisissa tilanteissa. Lisäksi Sanassa on useita yksittäisiä, tarkkoja, konkreettisia ohjeita: tee näin / älä tee niin. Tärkein Sana on evankeliumi: turvaudu Vapahtajaan Jeesukseen Kristukseen, joka on sovittanut kaikki sinun syntisi; hän kulkee kanssasi ja vie perille.

Jumala PITÄÄ HUOLEN KARUSSA MAAILMASSA

Jumala on valmistanut meille iankaikkisen elämän taivaissa. Vielä nyt olemme matkalla sitä kohden maailmamme halki. Millainen on maailmamme ja millainen on elämänosamme siinä? Miten Jumalan huolenpito näyttäytyy vaelluksessamme ja mitä tuo huolenpito ei ole?

Maailma muuttui dramaattisesti syntiinlankeemuksesta alkaen. Siitä lähtien synti, kuolema ja sielunvihollinen on turmellut maailmaamme. Kuolema on tullut jokaisen osaksi. Tässä maailmassa me elämme ja tässä maailmassa toimii Jumala.

Jumalan huolenpito kuten edellä kuvattiin luomisen, kaitsennan, lunastuksen ja pyhityksen kautta ei tarkoita nykyisen maailman muuttumista takaisin paratiisiksi eikä ihmisen muuttumista synnittömäksi. Sielunvihollisellakin on oma rajattu valtansa.

Tämän maailman keskellä Jumalan huolenpito tarkoittaa mm. seuraavia asioita:

• Jumalan ensisijainen päämäärä on pelastaa ihminen niin, että hän pääsee lopulta taivaaseen. Tämän veroista päämäärää ei ole toista. Kaikki muu Jumalan toiminta viime kädessä palvelee tätä tavoitetta.
• Jumala on läsnä ihmisten ja erityisesti uskovien elämässä. Hän tekee kaikkea sitä ajallista hyvää, mitä edellä on kerrottu. Hän ylläpitää ja kaitsee elämää ja ihmiskuntaa. Hän johdattaa ja varjelee. Hän ohjaa Sanansa kautta. Hän antaa auringon paistaa ja sateen tulla niin uskoville kuin ei-uskoville.
• Jumala kuulee rukouksemme ja vastaa sen mukaan, mikä on ihmiselle lopulta parasta.
• Jumala vie meidät perille taivaaseen, ikuiseen elämään uuteen luomakuntaan.

Jumalan huolenpito tässä maailmassa EI tarkoita:

• Ihmisen muuttamista täydelliseksi ja synnittömäksi. Se on vasta tulevaisuudessa. Tämä tuottaa paljon kipua, ahdistusta ja kärsimystä ajalliseen elämäämme.
• Maailman muuttamista uudelleen paratiisiksi. Tämä maailma katoaa ja Jumala luo uuden taivaan ja uuden maan. Maailma muuttuu olosuhteiltaan yhä huonommaksi. Valtava väestönkasvu, kulutuskulttuuri, saastuminen, sodat ja luonnonmullistukset tekevät vääjäämättömästi työtään. Kristillisten arvojen ja normien noudattaminen ja Jumalan antamaan viisauteen turvautuminen hillitsevät maailman turmeltumista.
• Köyhyyden, sorron, väkivallan ja epäoikeudenmukaisuuden poistamista. Jumala rohkaisee ihmisiä elämään oikeudenmukaisesti, tasapuolisesti ja rakastaen, mutta hän ei pakota siihen. Ihmiset saavat elää lähes niin kuin tahtovat. Samalla he ovat vastuussa valinnoistaan ja teoistaan. Jumala ei väkisin pakota ihmisiä noudattamaan hänen tahtoaan.
• Sairauksien ja kuoleman poistamista. Monista sairauksista Jumala varjelee, monista hän parantaa eri tavoin, mutta lopulta sairaudet ja kuolema voittavat fyysisen ruumiimme. Kaiken keskellä hän on kanssamme.
• Sielunvihollisen täydellistä eliminoimista. Se saa toimia tietyissä rajoissa. Oman luontonsa mukaisesti se haluaa tuhota kaiken, mutta Jumalan käytössä se toisaalta ajaa ihmiset etsimään turvaa Jumalasta ja toisaalta se paljastaa karulla tavalla, mihin synti ja pimeyden seuraaminen johtaa.

Jumalan ja ihmisen ongelma

Rakkaudessaan Jumala ei pakota ihmistä yhteyteensä ja hyvään tahtoonsa. Ihminen saa valita. Valinnastaan ihminen kantaa siihen kuuluvan vastuun ja seuraukset. Tämän maailman todellisuuden keskellä ja kautta Jumala suostuttelee ihmistä turvautumaan hyvään Jumalaan. Oikeastaan on hyvin ihmeellistä, että niin moni ihminen ei koskaan halua elää Jumalan yhteydessä eivätkä suostu hänen rakkauteensa.

Tästä rakkauden ongelmasta johtuu moni ikävä asia maailmassamme. Jos me elämme vaikeassa ihmissuhteessa tai meitä kohdellaan hyvin väärin, Jumala ei väkisin muuta tuon toisen ihmisen asennetta ja tapoja hyväksi. Vaikka kuinka rukoilisimme, se ei auta, ellei tuo ihminen suostu muutokseen. Rukoustemme kautta Jumala toki suostuttelee ja puhuttelee tuota ihmistä. Rukoustemme kautta Jumala hoitaa meitä, parantaa, vahvistaa ja kenties etsii jonkin muun tavan selviytyä tilanteessa. Usein on myös niin, että meissäkin on oma vikamme.

Tätä kuvausta voimme soveltaa lähes kaikkeen inhimilliseen toimintaan maan päällä. Jumala kyllä tahtoo hyvää mutta ei pakota siihen.

Suhteessa sairauksiin ja kuolemaan tilanne on osittain toinen

Tässä maailmassa me sairastumme ja kuolemme. Jumala ei ole voimaton tämän edessä, koska sairaudet ja kuolema ovat Jumalan työkaluja. Niillä on oma salattukin tarkoituksensa.

Sairaudet ja kuolema

• Pysäyttävät ja puhuttelevat etsimään kaikkein tärkeintä: iankaikkista elämää Jumalan yhteydessä.
• Kasvattavat meitä ihmisinä ja syventävät suhdettamme Jumalaan. Ne opettavat meitä nöyremmiksi ja antavat eväitä toisten ihmisten kärsimyksen ymmärtämiseen ja heidän auttamiseen.
• Hiljalleen irrottavat meidät tästä kurjasta maailmasta, johon kuitenkin olemme niin takertuneet, ja valmistavat meitä taivasta varten.

Niinpä Jumalan ei ole viisasta heti parantaa kaikkia sairauksia ja tehdä meistä kuolemattomia tähän kurjaan maailmaan! Hän parantaa silloin kun näkee sen hyväksi. Jos hän ei paranna, hän on silti kanssamme ja rakastaa meitä yhtä paljon kuin ihmistä, jonka hän parantaa.

Suhteessa käsittämättömään kärsimykseen

Maailmassa me näemme ja kohtaamme paljon kärsimystä, jota on vaikea tai mahdotonta selittää ja ymmärtää. Miksi miljoonat lapset kuolevat Afrikassa? Miksi tsunami tappoi 200 000 ihmistä? Miksi sodissa on kuollut miljoonia ihmisiä? Miksi maailmaa uhkaa ydinsota? Jne.

Yksittäisten ihmisten kohdalla sanoin kuvaamaton kärsimys toisaalta pysähdyttää, mutta toisaalta me useimmiten vain paadutamme itsemme sellaisen edessä. Mitä me voisimme tehdä? Emme varmaan mitään. Miksi Jumala ei tee mitään? Eihän hän voi olla rakastava! Missä on hänen huolenpitonsa?

Kärsimyksen ja kuoleman juuri on syntiinlankeemuksessa. Jumala ei koskaan luonut pahaa, kärsivää maailmaa. Kaikki, mitä hän teki, oli hyvää. Ihminen kuitenkin valitsi hyvän ja pahan tiedon puun hedelmän, joka toi kuoleman. Ihminen ei voi hallita tietoa ilman kestävää moraalia.

Afrikassa valtaosa lapsista kuolee aliravitsemukseen ja sairauksiin, jotka olisivat helposti hoidettavissa. Miksi? Koska maailman varakkaat ihmiset eivät anna mitään vaan mieluummin pöhöttyvät elintasosairauksissaan kuoliaiksi. Maailmassa olisi ravintoa ja lääkkeitä heille kaikille, mutta rakkautta ei näytä olevan.

Jumala ei riennä yliluonnollisesti pelastamaan näitä lapsia. Siinä hän käyttäisi sinua ja minua. Tässä maailmassa elämme sen lainalaisuuksien mukaan. Tarvitsemme puhdasta vettä, ravitsevaa ruokaa, lämpöä ja rakkautta. Ilman niitä me kuolemme.

Jumala on antanut kaikki edellytykset, että nämä lapset eivät kuolisi. Mutta nyt he kuolevat. Heidän elämänsä kestää muutamia kuukausia tai vuosia kurjuudessa. Kun he kuolevat, he tulevat taivaaseen kuten köyhä Lasarus, joka virui rikkaan miehen portilla saamatta apua.

Onneksi Jumala on antanut meidän ihmisten vastuulle vain muutaman hassun vuoden, mutta hän pitää huolen iankaikkisuudesta. Jumala ei salli, että Afrikan lapset kärsisivät kurjuudessa iankaikkisesti. Jumala on hyvä ja hän antaa ikuisen elämän.

Sama ihmisen vastuu pätee kaikkeen riistoon, väkivaltaa ja sotiin. Onneksi ihmisen aika on maan päällä lopulta hyvin lyhyt. Samalla ihminen joutuu vastuuseen teoistaan ja laiminlyönneistään kuten esimerkiksi Jeesuksen kuvaus viimeisestä tuomiosta osoittaa (Matt 25 luku).

Luonnonkatastrofeissakin voimme nähdä ajallisen ja iankaikkisuuden valtavan eron. Jokainen katastrofi on suuri herätyshuuto maailmalle: Herätkää! Ajallinen elämä on lyhyt! Vain Jumala antaa iankaikkisen elämän! Turvautukaa häneen!

Samalla kun kärsimyksen taustasyyt voivat olla ilmeiset, kunkin yksilön kohdalla emme voi emmekä saa tehdä johtopäätöksiä. Yksilöt tarvitsevat myötätuntoa, tukea, apua ja rohkaisua. Tuomiovalta kuuluu yksin Jumalalle.

Käsittämättömän kärsimyksen keskellä voimme luottavaisesti sanoa, että Jumala pitää huolta. Hän on lähellä ja läsnä. Hän voi pitää kuolevaa lasta sylissään ja antaa hänelle rauhansa ja iankaikkisen elämän. Jumala ei estä ajallisen elämän kärsimystä, mutta hän leikkaa sen kipeimmän terän pois, kun ihminen turvautuu häneen.

Jumalan huolenpito loistaa kirkkaana Kristuksen kärsimyksessä ja ristinkuolemassa, jossa hän kärsii ikuisen helvetin tuomion puolestamme. Niinpä Jumala on kantanut sellaisen kärsimyksen, josta emme tiedä oikeastaan mitään.

JUMALA PITÄÄ HUOLEN VIEMÄLLÄ TAIVAASEEN

Jumalan huolenpito tulee näkyväksi, kun ihminen otetaan taivaan ihanuuteen Lasaruksen tavoin. Siellä kaikki kyyneleemme pyyhitään pois kuten Ilmestyskirja meille lupaa.

Ilm 7:13-17: Yksi vanhimmista kysyi minulta: ”Keitä nämä valkeavaatteiset ovat? Mistä he ovat tulleet?” Minä vastasin: ”Herra, sinä sen tiedät.” Hän sanoi minulle: – Nämä ovat päässeet suuresta ahdingosta. He ovat pesseet vaatteensa ja valkaisseet ne Karitsan veressä. Sen tähden he ovat Jumalan valtaistuimen edessä ja palvelevat häntä hänen pyhäkössään päivin ja öin, ja hän, joka istuu valtaistuimella, on levittänyt telttansa heidän ylleen. Nälkä ei heitä enää vaivaa, ei jano, enää ei heitä polta aurinko eikä paahtava helle. Karitsa, joka on valtaistuimen edessä, kaitsee heitä ja vie heidät elämän veden lähteille, ja Jumala pyyhkii heidän silmistään kaikki kyyneleet.

Lue myös Ilm 21:1-6.

Jumalan huolenpidon ESTEITÄ

Jumala haluaa pitää huolta sen suuntaisesti kuin edellä on kuvattu. Jumalan huolenpidon toteutumista voivat estää seuraavat seikat:

• Emme turvaudu Jumalaan. Emme välitä tai Jumala kelpaa vain syytöstemme kohteeksi.
• Emme lue Raamattua emmekä seuraa hänen antamia elämänohjeita, jotka osaltaan merkitsevät Jumalan huolenpidon toteutumista.
• Emme rukoile emmekä anna yksittäisiä elämme asioita Jumalan haltuun ja hallintaan.
• Emme anna ihmisten auttaa meitä. Jumala käyttää pääasiassa juuri ihmisiä pitäessään meistä huolta. Emme esimerkiksi mene lääkäriin, sosiaalitoimeen tai seurakunnan työntekijän pakeille. Emme luota ihmisiin. Jäämme yksin.
• Elämme vain itsekkäästi emmekä piittaa toisista.

Jumalan huolenpidon esteeksi voi muotoutua omat tunteemme ja tulkintamme asioista. Meillä voi olla väärä kuva

• Jumalasta – pidämme Jumalaa ankarana ja pelottavana Tuomarina, joka ei ole kiinnostunut meistä. Tällaiselta jumalalta olisi vaikea pyytää mitään ja ottaa vastaan huolenpitoa.
• Rakkaudesta ja elämästä – toivomme itsellemme ihastumisen tunteisiin perustavaa rakkautta ja tavoittelemme itsellemme nautintoja. Kun todellisuus onkin toinen, petymme mm. Jumalaan, vaikka hän ei ole koskaan edes tarkoittanut antaa sellaisia asioita elämän syvimmäksi sisällöksi.

ROHKAISUA Jumalan huolenpitoon turvautumiseksi

Psalmi 23

Herra on minun paimeneni, ei minulta mitään puutu. Hän vie minut vihreille niityille, hän johtaa minut vetten ääreen, siellä saan levätä. Hän virvoittaa minun sieluni, hän ohjaa minua oikeaa tietä nimensä kunnian tähden. Vaikka minä kulkisin pimeässä laaksossa, en pelkäisi mitään pahaa, sillä sinä olet minun kanssani. Sinä suojelet minua kädelläsi, johdatat paimensauvallasi. Sinä katat minulle pöydän vihollisteni silmien eteen. Sinä voitelet pääni tuoksuvalla öljyllä, ja minun maljani on ylitsevuotavainen. Sinun hyvyytesi ja rakkautesi ympäröi minut kaikkina elämäni päivinä, ja minä saan asua Herran huoneessa päivieni loppuun asti.

Tämä tuttu rakas psalmi on täynnä luottamusta Jumalan huolenpitoon. Samalla se on hyvin realistinen. Elämään kuuluu raskaita ja kuivia vaiheita, joista Herra johtaa runsauteen ja lepoon.

Matka kulkee pimeiden laaksojen läpi. Minkälaisia pimeitä laaksoja sinun elämässäsi on ollut ja kenties on nyt? Siellä lohdutuksena ja turvana on Jumalan läsnäolo. Matkan varrella on vihollisiakin. Ne pelottavat ja tuovat uhkaa. Silti ne eivät voita meitä.

Kaiken keskellä Jumala täyttää sisäisellä ilolla. Jumalan hyvyys ja rakkaus ympäröivät karun ja pimeän maailman keskellä. Lopulta ajallisen elämän matka käy kohti kuolemaa, mutta siinäkin saa olla turvassa, Herran huoneessa. Elämä ei kuitenkaan pääty kuolemaan vaan se on portti siihen ihanuuteen, josta tämän maailman kauneimmat paratiisit ovat vain kalpeaa esikuvaa.

Jeesus vuorisaarnassa

Matt 6:25-34:

”Sen tähden minä sanon teille: älkää huolehtiko hengestänne, siitä mitä söisitte tai joisitte, älkää ruumiistanne, siitä millä sen vaatettaisitte. Eikö henki ole enemmän kuin ruoka ja ruumis enemmän kuin vaatteet? Katsokaa taivaan lintuja: eivät ne kylvä, eivät ne leikkaa eivätkä kokoa varastoon, ja silti teidän taivaallinen Isänne ruokkii ne. Ja olettehan te paljon enemmän arvoisia kuin linnut! Kuka teistä voi murehtimalla lisätä elämänsä pituutta kyynäränkään vertaa?

”Mitä te vaatetuksesta huolehditte! Katsokaa kedon kukkia, kuinka ne nousevat maasta: eivät ne näe vaivaa eivätkä kehrää. Minä sanon teille: edes Salomo kaikessa loistossaan ei ollut niin vaatetettu kuin mikä tahansa niistä. Kun Jumala näin pukee kedon ruohon, joka tänään kasvaa ja huomenna joutuu uuniin, niin tottahan hän teistä huolehtii, te vähäuskoiset!

”Älkää siis murehtiko: ’Mitä me nyt syömme?’ tai ’Mitä me juomme?’ tai ’Mistä me saamme vaatteet?’ Tätä kaikkea pakanat tavoittelevat. Teidän taivaallinen Isänne tietää kyllä, että te tarvitsette kaikkea tätä. Etsikää ennen kaikkea Jumalan valtakuntaa ja hänen vanhurskasta tahtoaan, niin teille annetaan kaikki tämäkin. Älkää siis huolehtiko huomispäivästä, se pitää kyllä itsestään huolen. Kullekin päivälle riittävät sen omat murheet. 

Jeesus vahvistaa, että ihmiselämään kuuluvat moninaiset murheet ja huolet. Jokaiselle päivälle riittää omansa. Tulevaisuutta on turha murehtia. Ainoa järkevä asia, mitä ihminen voi tehdä, on turvautua Jumalaan ja pyytää hänen tahtonsa toteutumista. Elämän syvin tarkoitus ja huoli ei ole vaatetus tai edes ruoka. Ne ovat luonnollisia perustarpeita, mutta eivät elämän tarkoitus. Elämän syvyys ja hienous löytyvät Jumalasta ja hänen hyvästä tahdostaan.

Näin Jeesus opastaa meitä löytämään Jumalan kokonaisvaltaisen huolenpidon, jossa asiat ovat oikeassa tärkeysjärjestyksessä ja mittasuhteessa. Ilman Jumalaa ihminen on pohjimmiltaan suurten ja pienten huolien täyttämä. Hän on tyhjä ja levoton. Jumalassa tyhjyys täyttyy ja levottomuus väistyy. Asiat asettuvat kohdilleen, ajallaan. Jumalan huolenpito alkaa kirkastua päivä päivältä. Oikea suhde Jumalaan ei poista huolia kokonaan, mutta niiden keskellä tiedämme, että Jumala pitää huolen niiden keskellä ja niiden yli.

Isä meidän rukous

Isä meidän, joka olet taivaissa.
Pyhitetty olkoon sinun nimesi.
Tulkoon sinun valtakuntasi.
Tapahtukoon sinun tahtosi, myös maan päällä niin kuin taivaassa.

Anna meille tänä päivänä meidän jokapäiväinen leipämme.
Ja anna meille meidän syntimme anteeksi,
niin kuin mekin anteeksi annamme niille,
jotka ovat meitä vastaan rikkoneet.

Äläkä saata meitä kiusaukseen,
vaan päästä meidät pahasta.

Sillä sinun on valtakunta ja voima ja kunnia iankaikkisesti. Aamen.

Tässä rukouksessa turvaudumme varmoin mielin Jumalaan, joka pitää meistä huolen. Hän on hyvä Isämme. Hän on pyhä Jumala – Luojamme ja elämämme lähde. Kun pidämme hänet pyhänä, olemme oikeassa suhteessa häneen. Tämä pyhyys voi heijastua myös meidän arkiseen elämäämme.

Tiedämme, että täydellisyys on vain taivaissa. Täällä maan päällä elämme moninaisen epätäydellisyyden keskellä. Siksi rukoilemme ja pyydämme, että Jumalan valtakunta tulisi tännekin. Ensisijaisesti se tulee sydämiimme Jeesuksessa Kristuksessa. Vasta sitten se voi levittää valoaan maailmamme keskelle. Tämä on juuri sitä kaivattua suostumista Jumalan tahtoon. Tosin on suuri ero pyytää sitä sanallisesti kuin antaa sen oikeasti toteutua elämässämme.

Maailma on täynnä runsautta ja ravintoa. Sen hyödyntämiseen tarvitsemme otollisia olosuhteita sekä rakkautta, jotta tuo runsaus jakautuisi tasaisesti kaikille. Monet elävät puutteessa. Siksi pyydämmekin jokapäiväistä leipäämme – ei siis leipääni vaan yhteisesti leipäämme. Ihmisen perustarpeiden täyttyminen on ensin Jumalan varassa ja sitten sen varassa, miten jaamme tuota leipää.

Ihminen kamppailee koko elämänsä synnin ja sen seurausten kanssa. Syvin tarpeemme on saada anteeksi ja löytää pysyvä suhde Jumalamme kanssa. Siksi pyydämme syntejämme anteeksi. Näillä sanoilla Jeesus rohkaisee meitä pyytämään syntejä anteeksi, sillä Jumala mielellään armahtaa ja uudistaa meitä. Rukous kertoo myös siitä, että synnin tuomat ongelmat rikkovat ihmissuhteita. Juuri siksi Jumalan armon tulisi synnyttää anteeksiantamista ja anteeksipyytämistä meidän ihmisten välisiin suhteisiin. Näin Jumala haluaa pitää meistä ja läheisistämme huolta. Ilman anteeksiantamusta ei ole yhteyttä. Mutta suostuvatko ihmiset todella tällaiseen armahtavaisuuteen, rakkauteen ja sopimiseen?

Synnin todellisuutta on moninaiset kiusaukset. Meidän sydämissämme on vankka sillanpääasema monenlaiselle pahalle. Ilman Jumalaa emme edes halua vastustaa kiusauksia ja syntiä, vaikka lopulta ne tuovatkin turmiota ja tuhoa. Olemme syntisiä emmekä voi itsellemme mitään. Kuitenkin synti orjuuttaa meidät ja tuo kuoleman. Jumala osoittaa huolenpitonsa siinä, että hän armonsa kautta tulee rinnallemme ja auttaa voittamaan kiusauksia.

Maailmaa repii, riistää ja turmelee persoonallinen paha. Senkin edessä olisimme voimattomia ja suojattomia ilman Jumalaa. Uskovina me saamme pitkälti olla turvassa pahan voimilta, vaikkakin ihmisten kautta ne voivat tuoda monia vaikeuksia elämäämme.

Rukous päättyy syvään luottamukseen sen edessä, että kaikesta nähdystä ja koetuista vaikeuksista, synnistä, kärsimyksestä, sairauksista ja kuolemasta huolimatta Jumalan on valtakunta, voima ja kunnia iankaikkisesti. Jumalan huolenpito täydellistyy ja saamme iankaikkisen ilon ja autuuden. Siihen on hyvä sanoa Aamen = Totisesti näin on!

JUMALA PITÄÄ HUOLTA TOISISTA SINUN KAUTTASI!

Jumalan valtakunnassa ei ole kyse vain siitä, että vain juuri sinusta pidetään huolta. Sinä olet toki tärkeä, mutta aivan yhtä tärkeitä ovat toisetkin. Meillä on monia syitä pitää huolta toinen toisistamme. Olemme veljiä ja sisaria tässä maapallo-kodissamme. Meillä on yhteinen Isä taivaissa, joka on antanut meidän perustehtäväksi rakastaa ja huolehtia. Uskovina olemme syvässä mielessä Jumalan lapsia ja perheväkeä. Tässä yhteydessä korostuu uskonveljien ja -sisarten keskinäinen rakkaus. Samalla Herramme lähettää meidät rakastamaan sanoin ja teoin myös heitä, jotka eivät kuulu tähän hyvin etuoikeutettujen pelastettujen joukkoon.

Jumalan huolenpito kasvaa ja sen näkee paljon selvemmin, kun pidämme huolta toisistamme. Helposti omat huolemme kasvavat suhteettomiin mittoihin, jos elämämme pyörii vain oman itsemme ympärillä. Kun ne jakaa toisten kanssa, silloin huomaamme, että välttämättä omat huolet eivät olekaan niin suuria ja ainutlaatuisia. Lähimmäisen auttaminen on konkreettista Jumalan vaikuttamaa huolenpitoa. Hän antaa meille rakkauden nähdä lähimmäisemme sekä halun ja voiman toimia hänen parhaaksi.

Raamattu on täynnä kehotusta lähimmäisen rakkauteen. Se kertoo Jumalan sydämestä ja tahdosta. Saako tämä rakkaus vaikuttaa meissäkin?

 

JOHTOPÄÄTÖS

Jumalan huolenpito ympäröi meidät, kun vain turvaudumme häneen. Jumalan huolenpidossa tärkeintä on se, että suhteemme Jumalaan on oikea, koska sen myötä saamme ajallisen elämän lisäksi iankaikkisen, täydellisen elämän.

Ole siis turvallisella mielellä. Älä pelkää. Luota Herraan, sillä hän pitää sinusta huolen!

 

Rukous

Taivaallinen Isä. Minä turvaan sinuun. Sinä yksin olet Jumala ja kaiken elämän lähde.
Anna anteeksi kaikki syntini. Armahda minua ja pese minut puhtaaksi Poikasi Jeesuksen Kristuksen ristinkuoleman kautta. Kiitos, että lahjoitat minulle uuden, iäisen elämän.

Herra, sinä tiedät minun huoleni ja murheeni. Tiedät, että… (nimeä ja kerro asiasi). Auta minua ja läheisiäni. Pidä minusta / meistä huolta.
Ole aina kanssani / kanssamme, mitä ikinä elämä tuokaan tullessaan. Ohjaa Sanasi kautta.
Johdata oikeaa tietä ja ota käyttöösi valtakuntasi työhön. Auta näkemään lähimmäiseni ja olemaan heille oikealla tavalla tukena.

Kiitos, että viet kerran taivaaseen. Älä anna minkään enää riistää minulta iankaikkisen elämän lahjaa.
Tapahtukoon sinun hyvä tahtosi! Aamen