Elämän kaunis taulu? -hartaus

Syksyinen luonto on puettu väriloistoon, joka hiljalleen hiipuu harmauteen. Luoja maalaa kauneinta taideteosta vuodenaikojen myötä.

Entä millaisen kuvan sinä maalaisit elämästäsi? Minkälaisia värejä käyttäisit? Olisiko siinä tummia sävyjä, tavallista arkiharmaata, ilon ja rakkauden värien loistoa?

Elämään mahtuu kaikenlaisia värejä. Ratkaisevaksi muodostuu, miten me tulkitsemme elämämme kokemuksia. Jos tulkinta on myönteinen, vaikeissakin elämäntilanteissa voimme löytää positiivisia merkityksiä. Jos tulkinta on pessimistinen, elämän kauniitkin värit hiipuvat tai katoavat mielistämme.

Kirjoittaessani on käsillä pyhän teema ”Usko ja epäusko” (Joh 7:40-52). Saamme muistaa, että kristillinen usko tarjoaa hyvin positiivisen, myönteisen, samalla realistisen elämänmallin. Elämä kohdataan sellaisena kuin se tulee vastaan, yhdessä Jumalan kanssa. Epäusko johtaa elämän mielekkyyden kadottamiseen ja värien rapistumiseen.

Sama pätee siihen, millaisena näemme Jumalan, Kristuksen kasvoissa. Millaisen kuvan hänestä maalaisimme? Onko hän epäselvä, outo hahmo? Onko hän hyvä paimen, joka kantaa karitsaa sylissään? Onko hän aikojen lopulla saapuva pelottava Tuomari?

Jeesuksesta on monia mielipiteitä. Usein ne perustuvat huhupuheisiin. Joillekin hän on häirikkö, toisille profeetta, jopa Messias.

Evankeliumikirjoissa tulee vastaan prosessi, jossa opetuslasten käsitys Jeesuksesta syvenee päivä päivältä. Opetuslapseus tarkoittaa jokapäiväistä yhteyttä ja on koko elämän jakamista opettajan kanssa.

Kristuksessa Jumala paljastaa syvimmän rakkauden sydämensä. Sen myötä voimme saada sisäisen varmuuden, levon ja riemun siitä, että Jeesus on meidänkin Vapahtaja ja Herra.

Millainen on ollut sinun matkasi Jumalan ja Kristuksen tuntemiseen? Missä vaiheessa olet? Kasvaako sydämessäsi usko, hiljainen luottamus ja ilo?

Uskoa ja epäuskoa voidaan kuvata elämän perussuuntana. Usko on sitä, että ihminen elää kääntyneenä kohti Jumalaa. Hän haluaa tietoisesti turvautua Jumalaan ja elää hänen varassaan.

Epäusko on sekin hyvin tietoinen, kokonaisvaltainen päätös siitä, että ihminen ei tarvitse mitään Jumalaa. Tällöin ihminen kääntää selkänsä Jumalalle ja kulkee omia teitään hänestä piittaamatta.

Kirkkaan uskon ja pimeän epäuskon väliin jää harmaa vyöhyke, johon mahtuu kysymyksiä ja epäilyksiä. Uskovan kohdalla ne ovat hyödyllisiä, sillä ne johtavat etsimään vastauksia, jotka syventävät ja vahvistavat uskoamme.

Hyvä esimerkki on opetuslapsi Tuomas. Ilman hänen kysymyksiään Raamattuun ei olisi kirjoitettu tärkeitä Jeesuksen sanoja kuten ”Minä olen tie ja totuus ja elämä”.

Uskovalle kysymykset ja epäilykset ovat hyviä kasvun siemeniä. Sen sijaan epäuskoiselle ne ovat tekosyitä olla uskomatta ja jopa lyömäaseita Jumalaa, kristillisiä arvoja ja uskovia vastaan.

Uskomme joutuu koetukselle vaikeina päivinä. Silloin luottamus Jumalan huolenpitoon voi horjua. Usein vasta, kun olemme käyneet vaikean elämänvaiheen läpi, huomaamme, että Jumala oli kanssamme ja teki salattua, syvää työtään meissä.

Suurinta uskoa onkin, että voimme turvallisin mielin jäädä Jumalan armon ja rakkauden varaan, vaikka emme kaikkea käsitä. Pieni lapsikaan ei ymmärrä ajallisesta elämästä kovinkaan paljon, mutta silti hän voi elää turvallisin ja iloisin mielin rakastavien vanhempiensa huolenpidossa.

Juuri tästä on kysymys kristillisessä uskossa. Saamme luottaa Jumalan huolenpitoon elämän jokaisena hetkenä sen kaikissa vaiheissa. Saamme olla Taivaallisen Isän lapsia, kun olemme Kristuksen nimeen kastettuja ja uskossa hänen puoleensa kaipaavia.

Vapahtaja on lähellä. Hän antaa elämäsi tauluun uusia tulkintoja ja värejä. Hän ei pyyhi pois arkisen harmaita ja tummanpuhuviakaan sävyjä. Mutta kaiken keskellä on valoisa, kutsuva, turvallinen ja lämmin kuva Kristuksesta, joka haluaa ottaa sinut syliinsä tässäkin hetkessä.

Rukous

Herra, maalaa sinä elämämme tauluun tahtosi mukaisia, elämän syviä värejä. Avaa meille Sanasi koko värimaailma ja elämän kaikki tunnot ja tunnelmat.

Kirkasta itsesi meille hyvänä Vapahtajana ja kaikkivaltiaana Herrana.
Peitä armosi voimaväreillä synkimmätkin ja salaisimmat syntimme.

Auta maalaamaan elämämme taideteos kokonaan valmiiksi ja eheäksi,
ja tuomaan se yhteiseksi iloksi taivaalliseen kotiimme.

Aamen.