Kivusta ja sirpaleista

Kuka voi käsittää kivun määrää
kuka ymmärtää sirpaleiden summaa
Kipu kalvaa lakkaamatta
sirpaleet satuttavat säälimättömästi

Kukaan joka ei ole asunut kiputalossa
ei tallannut sirpalepolkua
on kykenemätön kuulemaan
äänetöntä huutoa
näkemään kyyneleiden kuivaamia silmiä

Kunpa edes joskus olisit hiljaa
hetken verran
antaisit sydämesi puhua
ja kuuntelisit sitä
sillä vain sydämellä voi nähdä
oikeasti
ja rakastaa

Mutta ei
itsekkyytesi huutaa kostoa
ja sinä kuuntelet sitä enemmän
kuin sydämesi lempeää puhetta

Miten vaikeaa onkaan olla hiljaa
ja kuunnella
kuunnella omaa itseään
toimia sisimpänsä neuvojen mukaan
ihan oikeasti ja aidosti
jos opittu malli on toisenlainen

Mutta sittenkään
se ei ole mahdotonta
jos vain aidosti haluaa

Eila Ruponen: Maassa ja taivaassa -runokirja
(ks. ”Opetusmateriaali”)