ULKOMINISTERI TIMO SOINI – pahalla vai hyvällä asialla?

Julkisuudessa on tuomittu kovin sanoin Soinin osallistuminen abortin vastaiseen mielenosoitukseen – jopa oikeusoppineen voimalla. Sanotaan, että kyse on ”herkästä” asiasta eikä ulkoministerillä saa olla omaa henkilökohtaista mielipidettä eikä oikeutta sen ilmaisemiseen edes yksityishenkilönä.

On merkillistä, että viattomien lasten tappaminen äitiensä kohtuun on niin ”herkkä” asia. Minusta se on kammottavaa, järkyttävää, mitä hirveintä terrorismia.

Suomessa on 1970-luvulta alkaen surmattu yli 600 000 suomalaista lasta. Nykyään joka vuosi keskimäärin 10 000 lasta. Näistä vain alle 2 % sairasti vakavaa sairautta (mahdollisesti).

Tämä kaikki vetää hiljaiseksi. Emme ole parempia kuin natsit, tosiasiassa.

Naisilla on oikeus omaan ruumiiseensa, mutta ei lapsensa surmaamiseen. Feministiliike ja arvoliberaalit toteuttavat murhamissiota.

Uskovana kristittynä en hyväksy tuollaista. Eikä Soinikaan.

Jälleen näemme, kuinka ylivertaista kristillinen usko on. Kristillisen uskon valossa jokainen ihminen on mittaamattoman arvokas

• Luomisen valossa: meidän on luotu Jumalan kuvaksi. Jokaisella on arvo ja tarkoitus.
• Lunastuksen valossa: meidät on lunastettu Jumalan itsensä hinnalla.
• Pyhityksen valossa: Jumala uudistaa meitä Pyhän Hengen läsnäolon kautta.
• Kirkastumisen valossa: meistä tulee kerran täydellisiä. Elämme ikuisessa rakkaudessa.

Meidän ei tule vain osallistua mielenosoituksiin vaan huutaa tuskasta ja häpeästä ja katua tuhkassa ja tomussa Jumalan edessä. Lainsäädäntö tulee muuttaa elämää kunnioittavaksi. Ennen kaikkea – viattomat lapset täytyy pelastaa.

Kumman joukoissa sinä seisot? Kuoleman vai elämän?

Kiitos Timo rohkeudestasi.