HERRAN SYNTYMÄ ON LÄHELLÄ  (4. Adventti)

Tämä sunnuntai omistetaan lasta odottavalle Marialle, Herran äidille. Vapahtajan äidin odotus ja Herran kansan joulun odotus kuuluvat yhteen. Jouluun valmistautumisen loppuvaihe alkaa. Ihmisen sisäisen mielialan tulee olla valmis suuren sanoman vastaanottamiseen. Samalla on todettava, että evankeliumiteksti puhuu ennemminkin Joosefin kokemuksesta kohtaamansa haasteen ja ihmeen edessä.

.

EVANKELIUMI: Matt 1:18-24

Maria, Jeesuksen äiti, oli kihlattu Joosefille. Ennen kuin heidän liittonsa oli vahvistettu, kävi ilmi, että Maria, Pyhän Hengen vaikutuksesta, oli raskaana.

Joosef oli lakia kunnioittava mies mutta ei halunnut häpäistä kihlattuaan julkisesti. Hän aikoi purkaa avioliittosopimuksen kaikessa hiljaisuudessa.

Kun Joosef ajatteli tätä, hänelle ilmestyi yöllä unessa Herran enkeli, joka sanoi: ”Joosef, Daavidin poika, älä pelkää ottaa Mariaa vaimoksesi. Se, mikä hänessä on siinnyt, on lähtöisin Pyhästä Hengestä. Hän synnyttää pojan, ja sinun tulee antaa pojalle nimeksi Jeesus, sillä hän pelastaa kansansa sen synneistä.”

Tämä kaikki tapahtui, jotta kävisi toteen, mitä Herra on profeetan suulla ilmoittanut: – Katso, neitsyt tulee raskaaksi ja synnyttää pojan, ja hänelle annetaan nimeksi Immanuel – se merkitsee: Jumala on meidän kanssamme.

Unesta herättyään Joosef teki niin kuin Herran enkeli oli käskenyt ja otti Marian vaimokseen.

.

SAARNA

Keskellä poikkeuksellisia aikoja

Jeesuksen syntymäjuhla on lähellä. Sitä kohden käymme hyvin haastavissa olosuhteissa. Elämme sellaista kriisien vyöryn aikaa, jollaista sukupolvemme eivät ole kokeneet vuosikymmeniin. Vaikein tilanne tällä hetkellä on Ukrainassa, toki myös Israelissa ja Gazassa. Tulevaisuus näyttää synkältä. Elämme pimeyden ja kuoleman varjon maassa.

Samanlaista koki juutalainen kansakin Vapahtajan syntymän aikoihin. Ihmisen elämä oli kovin haurasta ja epävarmaa. Rooma hallitsi kovalla otteella. Uskonnollinen johto liittoutui valtaeliitin kanssa ja kansan keskuudessa oli kuohuntaa. Ratkaisua ei löytynyt ihmisestä ja siksi moni odotti pelastajaksi Jumalan lähettämää Messiasta.

Inhimillisesti katsoen mekin olemme mahdottomien haasteiden edessä. Vain Jumala voi auttaa. Vain Jumala on Kaikkivaltias. Vain hänellä on iankaikkisen elämän avaimet käsissään.

Joosefin tuska ja hurskaus

Monenlaista epävarmuutta koki Joosefkin, mies, joka oli hiljattain kihlautunut ja valmisteli jo hääjuhlaa, yhteistä kotia ja perhe-elämää. Aikansa vaikeuksien lisäksi Joosef joutui tilanteeseen, jossa hänen kihlattunsa oli tullut raskaaksi ja Joosef tiesi, että ainakaan hän ei ollut lapsen isä.

Joosef järkyttyi. Mitä tehdä? Hän olisi voinut syyttää Mariaa aviorikoksesta, josta olisi voitu langettaa jopa kuolemantuomio. Mutta jostain syystä Joosef päätti olla hiljaa ja kärsiä sisimmässään tämän tilanteen tuoman tuskan.

Jumalan laki tuomitsee aviorikoksen, johon kihlausaikakin rinnastuu. Miksi Joosef sivuutti sen? Eikö se ollut lain rikkomista? Ja silti Joosefia kutsuttiin hurskaaksi, lakia kunnioittavaksi.

Raamatussa meitä vastaan tulee kahdenlaista hurskautta: 1) pyhää, absoluuttisen ehdotonta, oikeudenmukaisesti tuomitsevaa hurskautta sekä 2) armahtavaa hurskautta.

Pyhässä, rakastavassa Jumalassa on nämä molemmat puolet ja ominaisuudet, jotka ikään kuin sotivat toisiaan vastaan. Jumalan pyhyys vaatii tuomitsemaan syntisen ihmisen, mutta hänen armonsa vaatii pelastamaan.

Jumalan ratkaisu tähän ristiriitaan on risti, jossa synneistä määrätään ja kärsitään täysimittainen rangaistus ja jonka kautta syntinen ihminen sovitetaan ja pelastetaan. Juuri tämä oli tulevan Vapahtajan, Messiaan perimmäinen tehtävä. Kuten profeetta Jesaja ennusti:

Murtunutta ruokoa hän ei muserra, lampun hiipuvaa liekkiä hän ei sammuta (armahtava hurskaus). Tinkimättä hän toteuttaa oikeuden (pyhä, oikeudenmukainen hurskaus). (Jes 42:1-6)

Juuri tätä armahtavaa hurskautta kantoi Joosef sydämessään. Hän jätti asian Jumalan ratkaistavaksi, luottaen siihen, että Jumala tietää kaiken ja toimii oikeudenmukaisesti.

Joosefin sisin ja elämä oli keskellä hämmentävää myrskyä. Taivas oli pimentynyt eikä valoa näkynyt. Mutta juuri tämän syvimmän pimeyden keskellä Joosef sai kuulla taivaallisen ilosanoman:

Joosef, Daavidin poika, älä pelkää ottaa Mariaa vaimoksesi. Se, mikä hänessä on siinnyt, on lähtöisin Pyhästä Hengestä. Hän synnyttää pojan, ja sinun tulee antaa pojalle nimeksi Jeesus, sillä hän pelastaa kansansa sen synneistä.”

Unessa saatu ilmoitus oli niin vakuuttava ja sydäntä koskettava, että Joosef uskoi sen, vaikka ei voinut mitenkään ymmärtää sitä. Eihän kukaan ollut syntynyt Pyhästä Hengestä ja neitseestä!

Mutta tosiasiassa, koska juuri näin oli tapahtunut, Maria oli viaton. Pyhän lain mukaan olisi ollut väärin tuomita hänet syylliseksi, sillä hän oli syytön ja viaton.

Joosef sai vapauttavan ilosanoman elämänsä ahdistusten ja hämmennyksen keskelle. Kirkas valo syttyi pimeyden keskelle, hyvin henkilökohtaisella, konkreettisella tavalla. Varmasti hän mietti tapahtunutta usein ja mielessä oli kysymyksiä. Silti hänen sydämessään oli syvä lepo ja varmuus.

Saman edessä mekin olemme Joosefin kanssa. Emme mekään voi ymmärtää Jumalan ihmiseksi tulemisen ihmettä, sitä että neitsyt tulee raskaaksi Pyhästä Hengestä.

Mutta samanaikaisesti tässä maailmassa on paljon muutakin, jota emme oikeasti ymmärrä mutta silti pidämme totena. Tosiasiassa me emme ymmärrä edes itseämme, miljardien solujen dna:n käsittämätöntä monimutkaisuutta, elämän ihmettä, taivaan avaruutta. Kuka voi sanoa, että ymmärtää kaiken syvästi ja täydesti? Ei kukaan, mutta silti elämme näiden tosiseikkojen varassa.

Kaiken hämmentävän, pimeän, kriisien, ahdistusten, kuolemanpelon ja sotien keskelle meille julistetaan suuri ilosanoma. Koko maailmalle ja jokaiselle ihmiselle syntyy Vapahtaja! Kaiken Luoja tulee keskellemme ja tarjoaa syvintä ratkaisua, armoa, rakkautta ja iäistä elämää. Tästä kaikesta on kysymys joulun sanomassa. Jumala tarjoaa rakkauttaan ja apuaan järkkyvän maailman keskelle.

Jeesus-vauva

Joulu on länsimaisen kristikunnan suosituin juhla. Kuitenkin sen sanoma ja todellisuus on jäänyt kaupallisuuden ja perinteiden varjoon. Mutta pinnalliset tunnelmoinnit eivät riitä. Monilla on syvä kaipaus kohdata iankaikkinen Luojamme, joka yksin voi antaa rauhan, turvan ja ilon sydämiimme.

Jeesus-vauva koskettaa sydämiä, mutta sekään ei silti riitä. Se on vasta alkua. Hän kasvoi seimestä maailman Vapahtajaksi kulkien ristintien, sovittaen syntimme ja nousten takaisin kirkkauteensa.

Jouluevankeliumi oli vasta alkua. Täyttymys tapahtui ristillä ja ylösnousemuksessa. Niinpä Jumala lähetti meidät julistamaan ristin evankeliumia – ei niinkään seimen evankeliumia.

Kiiltokuvamainen Jeesus-vauva kyllä kelpaa kaikille. Hän ei saarnaa kenellekään yhtään mitään – hän ei vaadi kääntymykseen, ei puhu synnistä eikä rististä, ei kuolemasta eikä ylösnousemuksen ihmeestä. Hän on vain suloinen pikkuvauva. Monille Jeesuksen syntymä on pelkkä kaunis satu.

Todellisuus ja Jumalan teot eivät koskaan ole kiinni siitä, mitä yksittäiset ihmiset uskovat tai eivät usko. Todellisuus on meistä huolimatta.

Kristinuskossa tärkeää on historiallisuus ja luotettavuus. Jumala, joka on luonut todellisen maailman ja antanut elämän, toimii yhtä lailla todellisessa historiassa, hyvin konkreettisella meitä kaikkia koskettavalla tavalla.

Jumala ei kerro joulusatuja eikä tarjoa olematonta mielikuvituspelastusta, niin kuin monet aikamme ihmiset kuvittelevat ja kristinuskosta luopunut moderni teologia julistaa.

Jumalamme tulee todellisuuden keskelle todelliseksi pelastajaksi
ja antaa todellisen avun!

Immanuel – Jumala meidän kanssamme!

Evankeliumitekstin mukaan Jeesus on Immanuel – ”Jumala meidän kanssamme”. Nimessä Jeesus yhdistyy nämä kaksi tärkeintä: Hän on kanssamme oleva Herra, joka pelastaa meidät.

Nimi Jeesus (Jeshua) tarkoittaa kirjaimellisesti: ”Herra pelastaa, vapahtaa ja johtaa ahtaudesta avaralle paikalle, jossa on hyvä elää”.

Tästä voimme ja meidän pitää vakuuttua henkilökohtaisesti. Kristillinen usko ja Jumalan läsnäolo ja teot on tarkoitettu omakohtaisesti koettavaksi ja todeksi elettäväksi. Vapahtaja tahtoo tulla sydämiimme ja antaa toimivan ja kantavan uskon.

Evankeliumissa on perustavaa laatua oleva, kaiken muuttava voima. Jeesuksen syntymä, elämä, julistus, ristinkuolema ja ylösnousemus on maailmanhistorian merkittävin tapahtumaketju, joka on muuttanut miljoonien ihmisten ja monien yhteisöjen elämää – konkreettisesti ja syvästi.

Kristillisen kirkon syntymä, miljoonat uskovat läpi historian, Raamatun kääntäminen tuhansille kielille ja sen myötä kirjakielen luominen ja luku- ja kirjoitustaidon opettaminen, koululaitos, lähimmäisen rakkaus, sosiaalinen auttamistyö, sairaanhoito, ihmisarvo ovat pitkälti juuri evankeliumin synnyttämää hyvää. Jeesuksen mukaan on ajanlaskummekin.

Keksityt sadut voivat antaa hetken iloa, mutta todellisen elämän haasteiden keskellä niiden voima katoaa silmänräpäyksessä. Sen sijaan evankeliumissa Vapahtajastamme Jeesuksesta Kristuksesta on maailmankaikkeuden suurin voima, koska itse Jumala, kaiken Luoja toimii aina sen kautta.

Meidän kokemuksemme

On tärkeää elää omakohtaisesti evankeliumin muuttavassa ja uudistavassa voimassa. Se alkaa, kun pyydämme Jeesusta sydämiimme Vapahtajaksi ja Herraksi. Tunnustamme oman avuttomuutemme ja syntisyytemme, turvaudumme Jeesukseen ja annamme elämämme Luojamme käsiin – niin kuin on tarkoitettukin. Jumalalla nimittäin on tarkoitus meille kaikille.

Jumala tahtoo antaa meille ikuisen, rakkauden täyttämän elämän. Vielä ajassa rakkauteen kuuluu monenlaista tuskaa ja kipua, sillä vielä on paljon haasteita ja vaikeita asioita. Jumalan rakkaus vaatii välittämään ja toimimaan. Hänen rakkautensa voima tuo toivon, suunnan ja tarkoituksen.

Vielä ajassa joudumme kipeästi huomaamaan ja tunnustamaan, kuinka meissä on paljon monenlaista vajavuutta ja pimeyttä. Olemme tänäänkin armon varassa. Tarvitsemme joka hetki Vapahtajaa ja Herraa, Pelastajaa omaan elämäämme ja koko ihmiskunnalle.

Vapahtajan seimen ääreen olemme kohta asettumassa. Hänen syntymäjuhlaansa me odotamme. Hänen ääntänsä kaipaamme ja hänen läheisyyttänsä ikävöitsemme. Hänen läsnäolossaan voimme löytää juuri sen olennaisen, mistä joulussa on kysymys.

Jumala tulee lähelle sinua.
Elämä saa uuden suunnan ja ihminen syvän arvon ja tarkoituksen.

Sattuma väistyy, tarkoitus tulee sijaan
ja kenties jotakin saatamme ymmärtääkin.

Läpi pimeyden kohti valoa

Meidän matkamme ajassa on yhä kesken. Ennen kirkasta aamunkoittoa tulee syvin pimeys. Olemme vuoden pimeimmässä hetkessä. Mutta talvipäivän seisaus (21.12.) kääntää matkamme jälleen kohti valoa kulkemiseksi. Tähän nivoutuu suuri valon juhla, Vapahtajamme syntymäjuhla keskellä syvintä pimeyttä.

Vapahtajassa Jeesuksessa Kristuksessa elämän valo astuu keskellemme. Luojamme tulee ihmiseksi Pojan persoonassa. Hänessä maallinen ja hengellinen yhdistyvät.

Saamme tehdä henkilökohtaista elämänmatkaamme kohti taivasta hyvän Vapahtajamme turvissa ja askelissa. Yhdessä hänen kanssaan voimme kulkea läpi syvimmänkin kärsimyksen – ei tyynesti ja eheästi vaan monin tavoin särkyneinä, mutta sittenkin turvassa suuremmissa käsissä. Ja kerran nuo kädet pyyhkivät pois kaikki kyyneleemme ja muovaavat särkyneestä eheän ja kirkkaan.  

Tätä voimaa, valoa ja toivoa tarvitsivat Jeesuksen äiti Maria ja kasvatti-isä Joosef. Vaikka heidän tiensä oli rosoinen ja vaikea, Jumalan Sana ja läsnäolo kantoivat heidät perille Sanassa luvattuun kirkkauteen ja varmaan täyttymykseen.

Mekin saamme kulkea Joosefin ja Marian kanssa
siinä samassa turvassa, että Jeesus on

”Jumala meidän kanssamme”.

Hän on Vapahtajamme ja Pelastajamme syvästi,
konkreettisesti ja kaiken luvatun täyttäen.

Neljännen adventin myötä olemme lähellä Vapahtajamme syntymäjuhlaa.

Siunattua neljättä adventtia ja joulun lähestyvää odotusta!

.

RUKOUS

Rakas Taivaallinen Isämme.

Kiitos, että et milloinkaan jätä meitä yksin.
Kiitos, että aina tulet meidän luoksemme Jeesuksessa Kristuksessa, Vapahtajassamme.

Kiitos, että annat syntimme anteeksi hänen nimensä tähden.
Kiitos, että annat rauhan sydämiimme.

Kiitos, että herätät meidät näkemään lähimmäisemme,  
autat rakastamaan ja annat kaiken tarvittavan.

Kiitos, että saamme levätä silloin kun olemme väsyneitä.
Kiitos, että aina kuulet rukouksemme ja vastaat tahtosi mukaisesti.

Pyhä Herramme.

Ole kanssamme tänäkin jouluna.
Auta meitä iloitsemaan yksinkertaisin sydämin sinun syntymästäsi.

Anna meille syvintä joulumieltä
ja suo meidän jakaa suurinta ilosanomaa kaikkien kanssa.

Sinun turviisi jätämme itsemme, läheisemme ja kaikki ihmiset.
Siunaa lähestyvä joulu, sinulle kiitokseksi ja kunniaksi!

Vapahtajamme nimessä.
Aamen.