MIKSI ISRAELIA PITÄISI SIUNATA?

Äskettäin eräs kovasti arvostamani raamatunopettaja ja julistaja kirjoitti seurakuntalainen.fi sivustolla tekstin, jossa hän nosti esiin muutaman yksittäisen juutalaisen, jotka ovat historian aikana toimineet rikollisesti. Tekstistä saa vaikutelman, että Israelin siunaamisessa ei ole mitään järkeä. Hän kyseenlaistaa koko kansan muutaman yksilön perusteella.

Pitäisikö samaa logiikkaa noudattaa kaikkien kansojen kohdalla? Varmaankin. Silloin yksikään kansa ei ansaitsisi siunausta. Entä miten on kirjoittajan oman sukuhistorian laita? Jos sieltä löytyisi yksikin rikollinen, tarkoittaisiko se sitä, että kirjoittajaa ja hänen lapsiaan ei tulisi siunata? Olisiko myös niin, että silloin kirjoittajalla ei olisi oikeutta omaan kotiin eikä hänellä olisi minkäänlaista oikeutta puolustaa sitä? Entä ne miljoonat tavalliset juutalaiset, jotka eivät ole syyllistyneet hirmutekoihin? Pitäisikö heidätkin hylätä?

Kirjoitusta on vaikea ymmärtää kristilliseksi, koska se on niin syvästi antisemitistinen. Se pelkästään kyseenalaistaa Israelin oikeuden Jumalan siunaukseen ja sen myötä koko sen olemassaoloon. Teksti saanee paljon kiitosta medialta ja liberaaliteologeilta, sekä tietysti kaikenkarvaisilta antisemitisteiltä.

Kirjoituksen perusongelma tuntuu olevan siunaus-käsitteen ymmärtämisessä. Kirjoittajan mielissä siunaus tuntuu olevan palkinto hyvästä elämästä. Koska Israelin kansasta sellaista ei tekstin valossa tunnu löytyvän lainkaan, johtopäätös on: Israelia ei tule siunata eikä sellaisesta olisi mitään hyötyä kenellekään!

Mutta tarkoittaako siunaus ja siunaaminen koskaan kenenkään pahojen tekojen hyväksymistä ja niiden suosimista? Ei tietenkään. On tehtävä ero ihmisen ja hänen tekojensa siunaamisella. Sama ero koskee kansoja. Jopa suurimpia rikollisia (ihmisinä) tulisi siunata. Miksi?

Koska Jumalan siunaus on ainoa mahdollisuus muutokseen. Siunaaminen tarkoittaa Jumalan armollista, hyvää, rakastavaa ja uudistavaa läsnäoloa. Kun ihmisen ylle tulee siunaus, hänessä voi tapahtua muutos hyvään. Jos taas kiroamme ihmisiä ja kansoja, se vain kovettaa ja paaduttaa.

Miksi meidän siis tulisi siunata Israelia – varsinkin kristittyinä?

Siihen on monia, painavia syitä:

• Jumala käskee niin. Voimme luottaa Jumalaan, että hän ei turhaan tai vääryydellä kehota sellaiseen.
• Jumala on valinnut Israelin armosta – ei tekojen tähden. Siunaus, jota rukouksella pyydämme, ei ole palkinto vaan armoa ja oikeanlaisen elämän edellytys.
• Siunaaminen ei tarkoita Israelin väärien tekojen suosimista.
• Olemme mittaamattomasti velkaa Israelin kansalle. Sen kautta meillä on Kristus, lait, jumalanpalvelus, pappeus ja palveluvirat, temppeli ja kirkot, liitot jne. Näin Raamattu meitä opettaa.

Entä miten meidän tulisi suhtautua siihen, että Israel käyttää voimaa itsensä puolustamiseen? Eikö sillä ole siihen samanlainen oikeus kuin meillä suomalaisilla esimerkiksi talvisodassa? Emmekö me rukoilleet ja uskoneet, että itse Jumala seisoi kansamme suojana? Ja silti tuossa sodassa käytettiin raakaa väkivaltaa ja kymmeniä tuhansia ihmisiä kuoli. Eikö Jumala jo Vanhan testamentin sivuilla ollut Israelin kansan sotapäällikkö, Herra Sebaot? Eikö uuden Israelin syntyminen ja säilyminen ole sekin Raamatun ennustama jumalallinen ihme?

On myös huomattava, että Israel käyttää sotatoimissaan mahdollisimman korkeaa moraalia, ainakin verrattuna arabeihin. Israel käyttää sotilasuniformuja eikä piiloudu siviilien taakse eikä lähetä pommivöihin sidottuja lapsia sotaan. Israeliin on ammuttu kymmeniä tuhansia raketteja ja siellä on tehnyt monia pommi-iskuja. Eikö Israel saisi puolustautua? Entä miten se tekee sen? Kun raketin ampumapaikka paikallistetaan, Israelin armeija soittaa varoitussoiton ko. taloon ja käskee väkeä poistumaan. Sitten seuraa 15 – 30 minuutin kuluttua isku tuohon taloon.

Israelilla on oikeus omaan maahan, jonka itse Jumala on sille luvannut. Nyky-Israel on noin 1 % koko Lähi-idän pinta-alasta. Loput 99 % jää arabeille. Eikö tämä ole reilu kauppa? Ei se näytä kelpaavan arabeille. Israel pitää pirstoa niin, että sitä ei enää kyetä puolustamaan. Sitten Israel voidaan tuhota lopullisesti.

On jumalallinen ihme, että tällainen kansa on säilynyt lähes 2000 vuoden diasporan ja vieläpä se on saanut takaisin sen maan, minkä Jumala on sille luvannut! Tätä ihmettä me saamme siunata!

Samalla meidän tulee ymmärtää se, että Jumala toimii keskellä raadollista ihmiskuntaa ja sen historiaa. Jopa itse Jumala on tullut ihmiseksi Jeesuksessa Kristuksessa. Jumala ei vetäydy vaan on aktiivisesti läsnä synnin turmelemassa maailmassa.

Samalla tavalla Israelkin on kansana ja maana osa todellisuutta. Luvattu maa valloitettiin alun perin sodan voimalla, Jumalan johdatuksessa ja siunauksella. Israel on joutunut käymään monta taistelua puolustaessaan maataan. Uuden Israelin synty on sekin tapahtunut järkyttävien, toisen maailmansodan tapahtumien myötä. Lisäksi Israel on monesti voittanut ihmeellisellä tavalla täysin ylivoimaiset vihollisten hyökkäykset.

Näin Jumala on antanut juutalaisille takaisin oman maansa ja vaikuttanut niin, että Israel on säilynyt itsenäisenä. Siksi kaikenlaiset puheet siitä, että nyky-Israel ei enää olisikaan oikeutettu omaan maahansa, ovat vastoin Raamattua ja todellisuuden tilannetta. ”Hengellisyyden ja kristillisyyden” nimissä väitetään, että nyky-Israel on pelkästään paha eikä enää osallinen Aabrahamin siunauksesta ja luvatusta maasta. Surullista. Antisemitististä. Puhtaasti sielunvihollisen missio.

Jumalan siunausta ei tule rajoittaa eikä pilkkoa. Se koskettaa ihmistä ja kansoja kokonaisvaltaisesti ja konkreettisesti – hengellisesti, psyykkisesti, fyysisesti, aineellisesti. Saamme siunata reilusti koko Israelin kansaa, sen jokaista kansalaista ja maata. Jumala kyllä päättää, miten tuo siunaus konkretisoituu. Vääryydelle siitä ei putoa pisaraakaan.

Kristuksen rakkaus synnyttää luontaisesti rakkautta Israelia ja kaikkia kansoja kohtaan – riippumatta niiden pahoista teoista. Juuri sitä, mikä on kadonnut, Vapahtaja tuli etsimään. Tähän tehtävään on kutsuttu koko kristillinen seurakunta ja samalla itse kukin meistä.

Herramme käskee siunaamaan kaikkia, jopa vihamiehiä. Siunatkaa, jotta itsekin perisitte siunauksen. Kysymys on kristillisestä rakkaudesta ja asenteesta. Siunaaminen on hyvyyden anomista ja jakamista. Vain siunaus voi tuottaa hyvää ja oikeudenmukaisuutta.

Älkäämme ampuko harhalaukauksia ja antako aineksia antisemitismille, sillä se ei ole meidän tehtävämme. Sielunvihollinen kyllä pitää siitä huolen. Meidän osamme on siunata.

 

Herra siunatkoon sinua Israel ja varjelkoon sinua!
Herra kirkastakoon kasvonsa sinulle ja olkoon sinulle armollinen!
Herra kääntäköön kasvonsa sinun puoleesi ja antakoon sinulle Kristuksen rauhan!

Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimessä.