HELLUNTAIHERÄTYS

 

Syntyhistoria

Helluntaiherätys syntyi alkavan 1900-luvun taitteessa Usassa. Herätysten taustalla vaikuttivat baptismi ja metodismi. Tunnetuin alkutapahtuma on Azusa-kadulla koettu karismaattinen herätys vuonna 1906 Los Angelesissa, vaikka herätys alkoi jo vuonna 1901. Herätyskokemuksiin liittyi usein Pyhän Hengen kaste ja kielillä puhuminen. Aluksi herätys toimi kirkkokuntien sisäisenä herätysliikkeenä, mutta alkoi sitten muodostaa omia seurakuntia. Liike levisi ympäri maailmaa laajojen kokoussarjojen ja evankeliointityön kautta. Amerikan ja Euroopan jälkeen liike on kasvanut erityisesti Keski- ja Etelä-Amerikassa, Kaukoidässä ja Afrikassa. Helluntailaisuus on hyvin monitahoinen ilmiö ja laajassa mielessä sen piiriin voitaneen laskea jopa 500 miljoonaa kannattajaa.

Suomeen helluntaiherätys rantautui ensin Pohjanmaalle vuonna 1908 ruotsinkielisten baptistien keskuuteen ja vahvemmin 1911 norjalaisen metodistipastorin kautta. Alkuvuosikymmeninä liike sai kannattajia vapaakirkollisten ja baptistien piiristä, mutta sen jälkeen enimmäkseen luterilaisista, jotka tulivat helluntailaisiksi. Ensimmäisen seurakunnat perustettiin Helsinkiin 1915 ja Viipuriin 1919. Seurakunnat eivät rekisteröityneet uskonnolliseksi yhdyskunnaksi eivätkä muodostaneet kirkkokuntaa. Ne toimivat yhdistyspohjaisina. Kullakin seurakunnalla on oma rukoushuone, vanhemmisto ja muutamia työntekijöitä. Kaikkiaan seurakuntia on vajaat 240 ja varsinaisia jäseniä 46 000 verran. Yhdistyspohjaisuus mahdollisti kuulumisen myös esimerkiksi luterilaiseen kirkkoon yksittäisen henkilön kohdalla.

Helluntaiherätyksen toimintaa ovat pitkään toteuttaneet seurakuntien ohella mm. Suomen Vapaa Ulkolähetys, lähetystyön organisaatio Fida International, maakunnalliset neuvottelupäivät ja talvipäivät, kesäkonferenssit, Ristin Voitto ja Hyvä Sanoma lehdet, kustannusyhtiö Aikamedia sekä Keuruun Iso Kirja opisto.

Helluntaiherätys oli voimakkaasti esillä 1970-1980-lukujen taitteessa saarnaaja Niilo Ylivainion toiminnan myötä. Liikkeeseen liittyi monia julkkiksia, jotka ovat saaneet usein palstatilaa mediassa. Helluntailaiset tekevät erittäin voimakkaasti ja laaja-alaisesti lähetystyötä. Lähettejä heillä on ollut vuosittain yli 400 monissa eri maissa.

Vuonna 2002 perustettiin Suomen Helluntaikirkko hyvin ristiriitaisissa tunnelmissa. Monet katsoivat, että sellaista ei tarvita tai että sellainen olisi jopa vahingollista. Niinpä Helluntaikirkkoon kuuluu nykyäänkin vain noin 8000 jäsentä ja 14 seurakuntaa (2014). Osa vastustajista perusti vastayhdistyksen nimeltä Suomen Helluntaikansa ry (2003). Se toimittaa Ristin kansa lehteä, jolla on noin 2000 tilaajaa (2011). Käytännössä helluntailiike on jakaantunut kolmeen osaan: Suomen Helluntaikirkko, Suomen Helluntaikansa ja ne seurakunnat, jotka eivät ole liittyneet kumpaankaan. Jakaantuminen on osittain johtanut toimintojen eriytymiseen, vaikkakin pääosa seurakunnista toimii entiseen tapaan.

 

Luonne

Helluntailaisuus oli alussa vahvasti hurmoksellista ja karismaattista. Liike jatkoi baptistista ja metodistista perintöä korostaen Raamattua, Jeesuksen ristintyötä, uskoa ja pyhityselämää. Sen lisäksi liike on keskittynyt Pyhän Hengen vaikutuksiin ja ilmenemismuotoihin. Etenkin kielillä puhuminen, profetointi ja parantamiskokoukset ovat olleet sille tyypillisiä. Kokemuksellisuus, vahva julistus, todistuspuheenvuorot, tarttuva musiikki ja spontaani rukous kuuluvat helluntailaiseen jumalanpalvelukseen, jossa pyritään välttämään muodollisia liturgisia kaavoja. Kaste on uskovan upotuskaste eikä lapsikastetta hyväksytä. Seurakunnat koostuvat uskovista ja niiden pyhityselämää vaalitaan. Helluntailaisuudessa odotetaan Jeesuksen paluuta ja mahdollisesti uutta suurta Hengen vuodatusta.

 

Nettisivut

Helluntailiikkeen uskoon ja toimintaan voit tutustua

• suomenhelluntaikirkko.fi
• suomenhelluntaikansa.fi
• seurakuntien omilla

nettisivuilla tai käymällä lähimmässä paikallisessa seurakunnassa.