ARMOVALINTA – ENNALTA TIETÄMINEN JA MÄÄRÄÄMINEN
IHMINEN PELASTUU JUMALAN ARMOSTA
Pelastus on täydellisesti, kokonaan Jumalan teko. Ihminen syntisessä tilassaan ei edes tahdo pelastua eikä elää Jumalan yhteydessä. Aloite tulee täysimittaisesti Jumalalta. Ihminen voi vain reagoida siihen joko suostumalla pelastukseen tai hylkäämällä sen.
Jumala, joka on laupeudesta rikas, suuren rakkautensa tähden, jolla hän on meitä rakastanut,
on tehnyt meidät, jotka olimme kuolleet rikoksiimme, eläviksi Kristuksen kanssa
– armosta te olette pelastetut – ja yhdessä hänen kanssaan herättänyt
ja yhdessä hänen kanssaan asettanut meidät taivaallisiin Kristuksessa Jeesuksessa,
osoittaakseen tulevina maailmanaikoina armonsa ylenpalttista runsautta, hyvyydessään meitä kohtaan Kristuksessa Jeesuksessa.
Sillä armosta te olette pelastetut uskon kautta, ette itsenne kautta – se on Jumalan lahja
– ette tekojen kautta, ettei kukaan kerskaisi. (Ef 2:4-9)
ENNALTA MÄÄRÄÄMINEN
Yksinkertainen predestinaatio
Raamatussa kerrotaan, että Jumala on armonsa mukaisesti määrännyt ihmisen pelastumaan Jeesuksessa Kristuksessa. Tätä on kutsuttu ”yksinkertaiseksi predestinaatioksi”.
Hänessä me myös olemme saaneet perintöosan, ollen siihen edeltämäärätyt hänen aivoituksensa mukaan,
hänen, joka vaikuttaa kaikki oman tahtonsa päättämän mukaan. (Ef 1:11)
Mutta me tiedämme, että kaikki yhdessä vaikuttaa niiden parhaaksi, jotka Jumalaa rakastavat,
niiden, jotka hänen aivoituksensa mukaan ovat kutsutut.
Sillä ne, jotka hän on edeltätuntenut, hän on myös edeltämäärännyt Poikansa kuvan kaltaisiksi, että hän olisi esikoinen monien veljien joukossa;
mutta jotka hän on edeltämäärännyt, ne hän on myös kutsunut;
ja jotka hän on kutsunut, ne hän on myös vanhurskauttanut;
mutta jotka hän on vanhurskauttanut, ne hän on myös kirkastanut. (Room 8:28-30)
Kaksinkertainen predestinaatio
Kalvinistisessa kristillisyydessä kannatetaan ns. ”kaksinkertaisen predestinaation” ajatusta. Siinä Jumala määrää toiset pelastukseen ja toiset kadotukseen. Ihminen ei voi mitään Jumalan suvereenille päätökselle ja valinnalle.
Valtaosa kristityistä torjuu tämän tulkintamallin, koska Raamatussa Jumala selvästi sanoo, että hän tahtoo kaikkien pelastuvan. Siksi hän ei ole ennakolta määrännyt ketään kadotukseen.
Tällainen rukous on oikea ja mieluisa Jumalalle, meidän pelastajallemme,
joka tahtoo, että kaikki ihmiset pelastuisivat ja tulisivat tuntemaan totuuden. (1 Tim 2:3-4)
Jumalan pelastavan tahdon osoittaa vahvimmin se, että Jeesus Kristus on sovittanut koko maailman synnin ja kaikkien ihmisten yksittäiset synnit. Pelastusta tarjotaan koko ihmiskunnalle aidosti ja täysimittaisesti.
Katsokaa, Jumalan Karitsa, joka ottaa pois maailman synnin! (Joh 1:29)
Rakkaat lapset! Kirjoitan tämän teille, jotta ette tekisi syntiä.
Jos joku kuitenkin syntiä tekee, meillä on Isän luona puolustaja, joka on vanhurskas: Jeesus Kristus.
Hän on meidän syntiemme sovittaja, eikä vain meidän vaan koko maailman. (1 Joh 2:2)
Suhde perisyntiin ja vapaaseen tahtoon
Predestinaation ongelma liittyy Jumalan ja ihmisen tahtoon. Rakkaudessaan Jumala tahtoo pelastaa ihmisen, mutta ei pakota siihen. Syntisyydessään ihminen torjuu Jumalan. Miten nämä kaksi voidaan sovittaa yhteen? Miten ihminen voi pelastua, jos hän ei siihen suostu ilman pakkoa?
Ratkaisuna on se, että Jumalan rakkaus ja pelastuskutsu ovat sillä tavoin vaikuttavia ja synnin hallintavallasta vapauttavia, että ihminen voi tuon kutsun alla päättää suhteestaan Jumalaan hyvin tietoisesti ja vastuullisesti.
Ihminen perustilassaan on jatkuvassa kapinassa Luojaansa vastaan. Mutta pelastuskutsun alla ihminen saa Jumalalta hetkellisen vapauden synnin sitovasta voimasta. Tämä on johtopäätös Raamatun faktoista:
- Jumala ei pakota pelastukseen, vaikka tahtoo kaikkien pelastuvan.
- Ihminen syntisenä torjuu Jumalan, mutta tosiasiassa Jumalan kutsun alla moni hyväksyy Jumalan armon ja läsnäolon elämäänsä.
Niinpä ihmisen tulee käyttää sitä tahtoa, mikä hänellä on Jumalan kutsun vaikutuksessa. Lisäksi monet antavat lapsikasteelle sen uutta luovan merkityksen, että kastettu ihminen voi melko vapaasti päättää suhteestaan Jumalaan, ilman synnin ehdotonta ja pakottavaa vaikutusta. Kastettu voi elää Jumalan yhteydessä tai luopua siitä.
Perisynnistä ja vapaasta tahdosta katso tarkemmin sivuston kohdasta Pelastus / Ihminen on langennut syntiin.
Johtopäätös
Jumala ei määrää ketään ennakolta kadotukseen vaan tahtoo pelastaa jokaisen ja tekee kaiken mahdollisen sen eteen. Jumala on rakkaus ja siitä kumpuaa tuo halu pelastaa ja samalla se rajoite, että hän ei pakota yhteyteensä.
Niinpä raamatullista on pitää kiinni yksinkertaisesta predestinaatiosta: Jumala ennalta määrää ihmisen pelastukseen Kristuksessa Jeesuksessa. Sen sijaan kaksinkertainen predestinaatio on hylättävä: Jumala ei ennalta ole määrännyt sinua eikä ketään muutakaan kadotukseen. Jumala rakastaa sinua ja tahtoo pelastaa sinut iankaikkiseen elämään! Suostuthan sinäkin tähän rakkauteen?
ENNNALTA TIETÄMINEN
Kaikkitietävä Jumala
Jumala tietää kaiken. Sitä emme voi mitenkään ymmärtää. Silti se on tosiasia. Jumala on osittain määrännyt elämälle, historian kululle ja iankaikkisuudelle tietyt raamit ja uomat. Samalla hän on antanut ihmiselle näiden raamien sisällä tietyn vapauden toimia ja etenkin päättää suhteestaan Luojaansa kohtaan.
Jumala tuntee meidät paremmin kuin me tunnemme itsemme. Hän näkee jokaisen solumme, sielumme syvimmät alitajuiset sopukat ja myös syntisyytemme. Jumala tietää, miten toimimme eri tilanteissa, jos vain saamme siihen vapauden tai ohjausta.
Pelastuksen ennalta tietäminen
Tavalla, mitä emme voi käsittää, Jumala tietää jo etukäteen, ketkä suostuvat pelastukseen ja ketkä eivät. Jumala tietää ja sitä on turha yrittää selittää tai ymmärtää mitenkään. Emme kykene siihen. Sen sijaan saamme uskossa luottaa kaikkeen siihen, mitä Jumala ilmoittaa Sanansa kautta.
Jotka Isän Jumalan edeltätietämisen mukaan ovat Hengen pyhittämisen kautta
valitut Jeesuksen Kristuksen kuuliaisuuteen ja hänen verellänsä vihmottaviksi. (1 Piet 1:2)
Sillä ne, jotka hän on edeltätuntenut,
hän on myös edeltämäärännyt Poikansa kuvan kaltaisiksi. (Room 8:29)
Vaikka Jumala tietää ennakolta, kuka pelastuu, silti hän ehdottomassa rakkaudessaan kutsuu aidosti jokaista pelastukseen. Näin hän toimi myös Juudaksen kohdalla. Juudas sai jopa erityiskohtelua. Vaikka hän oli varas, hän sai olla rahapussin vartijana ja syödä kunniapaikalla Jeesuksen vieressä. Vaikka hän sai kokea aivan erityistä rakkautta, hän torjui armon.
Kritiikki ja vastaus
Jotkut kritisoivat ennalta tietämistä siinä mielessä, että ihmisen suostumuksella olisi ratkaiseva merkitys pelastuksessa. He katsovat, että ihmisen suostumuksesta tulee teko ja siksi pelastus ei olekaan enää armosta.
Tässä on looginen ajatteluvirhe ja ennen kaikkea se on vastoin Raamattua. Se, että ihminen suostuu pelastukseen, ei ole Raamatun mukaan teko eikä ansio. Ihminen itsessään on täysin kyvytön ja tahdoton pelastukseen. Hän vastustaa Jumalaa. Siksi pelastus tulee Jumalan suvereenina armotekona.
Hänen armahtava rakkautensa luo pelastuksen edellytyksen Jumalan ihmiseksi tulemisessa, ristinkuolemassa ja ylösnousemuksessa. Ilman Jeesusta kukaan ei pelastuisi. Toiseksi, Jumalan armahtava rakkaus tuo pelastuksen ihmisen ulottuville. Kolmanneksi, Jumalan armahtava rakkaus kutsuu ihmistä niin, että hän on siinä hetkessä vapaa synnin sitovasta voimasta ja kykenevä vastuullisesti päättämään suhteestaan Jumalaan. Mikäli ihminen suostuu, Jumala antaa ihmiselle koko pelastuksen alusta loppuun asti.
Kyse on hieman samasta kuin, että sinulle tarjotaan pankkikorttia, jonka katteena on 10 miljoonaa euroa. Saat pankkikortin ja käyttöoikeuden lahjana. Yhtäkään euroa tai senttiä et ole siihen tienannut. Voit joko ottaa kortin (lahjan) vastaan ja alkaa käyttää sitä, tai sitten hylätä sen. Jos otat vastaan, se on edelleen 100 %:sti lahja. Jos hylkäät sen, olet mitä suurin typerys, joka et yhtään välitä itsestäsi ja läheisistäsi. Iankaikkisen pelastuksen suhteen panokset ovat rajattoman paljon suuremmat.
PELASTUSJÄRJESTYS
Jumala suunnitteli pelastuksen jo ennen maailman luomista. Hän tiesi, että ihminen tulisi lankeamaan. Jumala ei halunnut luoda maailmaa ja elämää, joka vain tuhoutuisi. Vain iankaikkinen pelastussuunnitelma teki luomisesta mielekään.
Koska meillä länsimaisilla ihmisillä on tarve jäsennellä ja järkeillä asioita, on laadittu erilaisia järjestyksiä pelastussuunnitelman etenemisestä ihmisen kohdalla. Tässä yksi yritelmä, joka perustuu lähinnä tekstikohtaan Room 8:28-30.
- Jumalan ikuinen pelastussuunnitelma rakkaudessa
- Ennalta tietäminen – kuka suostuu pelastukseen ja kuka ei
- Ennalta määrääminen – Jumala määrää ihmisen pelastumaan Kristuksessa Jeesuksessa ennalta tietämisen perusteella
- Jumalan vaikuttava pelastuskutsu ja ihmisen suostumus
- Vanhurskautus – asemallinen ja oikeudellinen vanhurskaaksi julistaminen (anteeksianto) ja sitä seuraava elämänvanhurskaus (pyhityselämä armon varassa ja voimassa)
- Kirkastaminen – hengen ja sielun täydellistyminen sekä ruumiin ylösnousemus
- Ikuinen, täydellinen elämä uudessa luomakunnassa Jumalan kasvojen edessä
TÄRKEÄ JOHTOPÄÄTÖS
Jumala rakastaa sinua ja tahtoo pelastaa sinut. Kaikki on valmiina juuri sinua varten Jeesuksessa Kristuksessa. Sinäkin varmasti tahdot ottaa vastaan täydellisen armon, rakkauden ja elämän! Kun suostut tähän ihmeelliseen armoon ja yhteyteen, olet jo pelastettu. Saat omistaa em. Roomalaiskirjeen lupaukset itsellesi. Sinä olet kutsuttu ja vanhurskautettu. Sinä olet Jumalan silmissä jo kirkastettu, vaikka vielä olemme matkalla. Saat olla parhaassa turvassa. Jumala on tehnyt kaiken sinua varten.
Room 8:31-39
Mitä voimme tästä päätellä?
Jos Jumala on meidän puolellamme, kuka voi olla meitä vastaan?
Kun hän ei säästänyt omaa Poikaansakaan vaan antoi hänet kuolemaan kaikkien meidän puolestamme,
kuinka hän ei lahjoittaisi Poikansa mukana meille kaikkea muutakin?
Kuka voi syyttää Jumalan valittuja? Jumala – mutta hän julistaa vanhurskaaksi!
Kuka voi tuomita kadotukseen? Kristus – mutta hän on kuollut meidän tähtemme,
ja enemmänkin: hänet on herätetty kuolleista, hän istuu Jumalan oikealla puolella ja rukoilee meidän puolestamme!
Mikä voi erottaa meidät Kristuksen rakkaudesta? Tuska tai ahdistus, vaino tai nälkä, alastomuus, vaara tai miekka?
On kirjoitettu: – Sinun tähtesi meitä surmataan kaiken aikaa, meitä kohdellaan teuraslampaina.
Mutta kaikissa näissä ahdingoissa meille antaa riemuvoiton hän, joka on meitä rakastanut.
Olen varma siitä,
- ettei kuolema eikä elämä,
- eivät enkelit, eivät henkivallat,
- ei mikään nykyinen eikä mikään tuleva
- eivätkä mitkään voimat, ei korkeus eikä syvyys,
- ei mikään luotu
voi erottaa meitä Jumalan rakkaudesta, joka on tullut ilmi
Kristuksessa Jeesuksessa, meidän Herrassamme.