Isä meidän, joka olet taivaissa
Jeesuksen aikana oli tapana kunnioittaa hallitsijoita ja keisareita pitkillä litanioilla, joissa lueteltiin hallitsijan saavutuksia ja erinomaisia ominaisuuksia. Mekin puhuttelemme esimerkiksi ”herra tasavallan presidentti”. Eikö kaikkivaltiasta, pyhää kirkkauden Herraa tulee puhutella vastaavasti!
Mutta Jeesus aloitti rukouksen shokeeraavasti ”Isä” … meidän. Vain yksi sana ja millainen sana!
Tällä sanalla Jeesus osoitti Jumalan kaikkien kansojen ja kaikkien ihmisten Jumalaksi, kun taas juutalaiset pitivät Jumalaa pelkästään heidän yksityisomaisuutenansa.
Jeesuksen äidinkieli oli aramea, joka oli tavallisen kansan puhekieli. Juutalaisten virallinen hengellinen kieli oli heprea. Kristikunnassa liturginen kieli on myöhemmin ollut kreikka ja latina.
Sana Abba (Isä) on nimenomaan arameankielinen sana, jollaisena evankelistat ovat sen halunneet välittää kaikille osana kreikankielistä tekstiä, koska sana oli niin vakiintunut, tunnettu ja tärkeä.
Jeesuksen pitäytyminen arameankielessä oli mullistavaa. Hän korotti sillä kunkin kansan tavallisen kielen merkitystä. Jumalan Sana kuuluu ihmiselle hänen omalla kielellään. Uskonpuhdistuksen suuri voima oli siinä, että luovuttiin latinasta, jota kukaan rahvaasta ei ymmärtänyt, ja siirryttiin kansankieliin. Luther käänsi Raamatun saksaksi ja sitä ennen oli tehty englanninkielisiä käännöksiä.
Abba, Isä sanaa käytettiin maallisista isistä, opettajista ja kunnioitetuista arvohenkilöistä. Tässä sana Abba ottaa syliinsä kaikki ihmiset, varsinkin uskovat, jotka ovat Jumalan lapsia ja saavat puhutella Jumalaa isäksi. Tähän yhteyteen kutsutaan kaikkia ihmisiä evankeliumin kautta.
Vaikka Jumala Isänä on esikuva maalliselle isyydelle, Jumalaa ei tulisi ymmärtää maallisten isien kautta, koska maallinen isyys on vajavaista ja synnin vääristämää. Monille ihmisille sana isä voi olla jopa negatiivinen, koska on kokenut omassa lapsuudessaan huonon isäsuhteen.
Lähi-idän asiantuntijan Kenneth Baileyn mukaan paras ja oikeastaan ainoa kuva siitä, millainen isä Jumala on, avautuu tuhlaaja-poikakertomuksessa. Kertomuksen isä on täydellinen isä, joka on suuri vastakohta tuon ajan kulttuurille ja siitä nousevalle isän arvovallalle ja toiminnalle.
Tuhlaajapojan isä on täynnä armoa ja rakkautta. Tämä isä ottaa pojan takaisin, pukee hänet juhla-asuun, antaa sormuksen ja järjestää hänelle suuret juhlat. Juuri tällä tavoin Jumala suhtautuu syntiseen ihmiseen, joka suostuu palaamaan Isän luokse. Jumalan rakkaus ja anteeksiantamus Kristuksessa on rajoittamatonta ja täydellistä.
Vaikka Jumalaa kutsutaan Isäksi, on Jumalassa myös feminiinisiä piirteitä. Siksi Jumala loi ihmisen mieheksi ja naiseksi, jotka vasta yhdessä ovat Jumalan kokonainen kuva.
Kun uskovat rukoilevat sanat ”Isä meidän”, heidän tulee nähdä veljet ja sisaret lähellä ja kaukana. Jumalan kansa on suuri perheväki.
Isä meidän -sanat kuvaavat myös sitä, että Jumala on lähellä meitä. Hän jakaa meidän elämämme. Silti hän on samanaikaisesti Isä meidän, joka on taivaissa. Jumala on Luoja, joka on luonut kaiken. Jumala on lähellä ja kaukana. Hän on kaikkialla läsnäoleva persoona.
Jeesuksen ajan juutalaisten päivittäisessä rukouksessa Jerusalemin temppeli oli keskeisellä sijalla. Vaikka Isä meidän -rukouksessa on yhtäläisyyksiä näihin rukouksiin, siinä luovutaan temppeli-keskeisyydestä. Jeesus opetti, että Isää tulee rukoilla Hengessä ja totuudessa ilman paikka- ja aikasidonnaisuuksia. Jeesuksen opetus rukouksesta oli erittäin mullistavaa.
Hurskaat juutalaiset kuten Daniel tapasivat rukoilla kolmesti päivässä: aamulla, iltapäivällä klo 15 ja illalla. Jeesus ei mainitse mitään ajankohdasta. Jumalaa voi rukoilla milloin vain. Jeesus ei silti kumoa juutalaisten tapaa mutta ei anna sen myöskään rajoittaa rukouselämää.
.
Pyhitetty olkoon sinun nimesi
Katekismuksen opetus (kappale 26):
”Rukouksessa lähestymme pyhää Jumalaa. Rukous ei ole kahden tasavertaisen kumppanin keskustelua, vaan pienen ihmisen nöyrtymistä suuren ja pyhän Jumalan edessä.
Jumalan nimi ilmaisee, kehen me uskomme ja kuka meidän Jumalamme on. Emme usko tuntemattomiin kohtalon voimiin, vaan persoonalliseen Jumalaan, joka ilmoittaa itsensä ja jonka voimme kohdata uskossa.
Koska Jumala on pyhä, myös hänen nimensä on pyhä. Jumalan nimen pyhittäminen merkitsee sitä, että kunnioitamme kaikessa Jumalaa ja otamme kiitollisina vastaan kaiken, minkä hän on tehnyt hyväksemme.
Jumalan pyhyys sitoo meidät hänen sanansa mukaiseen uskoon ja elämään. Koska jo kasteemme on tapahtunut kolmiyhteisen Jumalan nimeen, tulee koko elämämme olla Jumalan kunniaksi elettyä. Isä meidän -rukouksessa pyydämme, että Jumala ohjaisi kaikkia sanojamme ja tekojamme ja että hänen nimensä pyhitettäisiin kaikkien kansojen keskuudessa.”
- Älä käytä väärin Herran, Jumalasi, nimeä, sillä Herra ei jätä rankaisematta sitä, joka käyttää väärin hänen nimeään. (2. Moos. 20:7)
- Minä olen Herra, Jahve on minun nimeni. Kunniani kirkkautta minä en kenellekään luovuta, en minulle kuuluvaa ylistystä jumalankuville. (Jes. 42:8)
- Pyhittäkää Herra Kristus sydämessänne ja olkaa aina valmiit antamaan vastaus jokaiselle, joka kysyy, mihin teidän toivonne perustuu. (1. Piet. 3:15)
* * * * * * * * * * *
Nimi edustaa kaikkea sitä, mitä nimen omistaja on. Nimi on samalla Jumalan olemuksen sanallinen tiivistymä. Pyhittäminen merkitsee sitä, että ymmärrämme ja kunnioitamme Jumalaa erillisenä kaikesta muusta. Se sisältää hänen kunnioittamisen ja rukoilemisen.
Koska Jumala on jo pyhä, rukous tarkoittaa, että Jumalan nimi tulisi pyhitetyksi myös maailmassa, ihmisten sydämissä ja elämässä. Tätä ihminen ei voi itse toteuttaa, sillä vain Jumala on pyhä ja vain hän voi pyhittää syntisen, epäpyhän ihmisen. Tämän hän tekee pelastustekonsa kautta Kristuksessa Jeesuksessa.
Jumala haluaa pyhittää itselleen oman kansansa ja koko maailman. Jumalan ylistämisen huipentumana on kolminkertainen ”Pyhä, Pyhä, Pyhä”. Lue myös Hes 20:41-42; 5 Moos 7:6, 26:18.
.
Tulkoon sinun valtakuntasi
Katekismuksen opetus (kappale 27):
”Jumalan valtakunta on Jumalan läsnäoloa ja vaikutusta tässä maailmassa ja ikuisuudessa. Kaikkivaltiaana hän hallitsee koko luomakuntaa, vaikka emme aina voikaan nähdä hänen valtaansa. Jumala on luvannut pitää kaiken käsissään silloinkin, kun näemme pahan vallan kasvavan.
Isä meidän -rukouksessa pyydämme, että Pyhä Henki asuisi sydämessämme ja vakuuttaisi meidät Jumalan rakkaudesta. Jumala tahtoo joka päivä sanallaan ja Hengellään hallita ajatuksiamme ja tekojamme, jotta uskoisimme yksin häneen ja olisimme Kristuksen kuuliaisia seuraajia.
Jumalan valtakuntaa eivät saa aikaan ihmiset. Kaiken hyvän vaikuttaa Jumala yksin. Rukouksessa pyydämme, että hänen tekonsa vahvistuisivat koko Kristuksen kirkossa ja että voisimme välittää hänen rakkauttaan maailmaan jo nyt. Rukoilemme voimaa osallistua Kristuksen antaman lähetystehtävän toteuttamiseen. Täydellisesti ja kaikille ilmeisellä tavalla Jumalan valtakunta toteutuu kerran iankaikkisuudessa.”
- Jeesus julisti: ”Kääntykää, sillä taivasten valtakunta on tullut lähelle!” (Matt. 4:17)
- Jeesus sanoi: ”Etsikää ennen kaikkea Jumalan valtakuntaa ja hänen vanhurskasta tahtoaan, niin teille annetaan kaikki tämäkin.” (Matt. 6:33)
* * * * * * * * * * *
Jeesuksen julistuksen kiteytys oli juuri tämä: Jumalan / taivasten valtakunta on tullut lähelle (hänessä) ja siksi usko ja uusi elämä on tullut mahdolliseksi!
Sana ”valtakunta” on kirjaimellisesti kuninkaallinen valtakunta ja hallinta (basileia).
Tämä Jumalan valtakunta tulee luoksemme nyt armon valtakuntana lähetyskäskyn hengessä. Aikojen lopulla se tulee täydellisenä kirkkauden valtakuntana, jota edeltää viimeinen tuomio ja uusi luominen. Se sisältää lopullisen voiton kaikista turmiovoimista ja iankaikkisen elämän.
.
Jumalan valtakunta -teema pitää sisällään kolme vastakohtaa:
- Jumalan valtakunta on jo tullut Kristuksessa mutta silti se on vielä tulossa.
- Jumalan valtakunta on lähellä ja kaukana.
- Jumalan valtakunnan tulemiseen liittyy tietyt merkit, mutta silti sen tulemisen hetki on salaisuus, jonka tietää vain Isä.
Paradoksit, jotka ovat saman totuuden vastakkaisilta näyttäviä puolia, ilmaisevat koko totuuden.
Jumalan valtakunta on tullut ihmisten keskelle Sanassa, Kristuksessa, armovälineissä ja Pyhässä Hengessä, joka on uskovissa ja Kristuksen seurakunnassa. Jumalan valtakunta vaikuttaa sisäisesti. Jumalan valtakunta tulee täydellisessä, ulkonaisessa voimassa vasta Herran päivänä.
Jumalan valtakunta on ajallisesti ja paikallisesti jo lähellä mutta samalla se on kaukana. Täydellisessä ulkonaisessa muodossa valtakunta on taivaassa.
Tässä todellisuudessa – Kristuksen läsnäolossa ja lopullisen valtakunnan odotuksessa – Jumalan kansa on aina elänyt. Jo alkuseurakunta koki elävänsä lähellä Herran tulemusta.
Valtakuntaan pääsee sisälle vain Kristuksen kautta. Jumalan valtakunnan moraalilaki on se, mitä Jeesus opetti. Sen ytimessä on 10 käskyä ja rakkaus Jumalaa, lähimmäistä, itseä ja luomakuntaa kohtaan. Rukoillessamme Jumalan valtakunnan tulemista pyydämme
- Jumalan vaikutusvallan kasvua meissä ja kristillisessä seurakunnassa
- Jumalan vaikutusvallan kasvua yhteiskunnissamme meidän ja seurakuntien kautta
sekä myös suorana Pyhän Hengen vaikutuksena - Jumalan valtakunnan lopullista ja täydellistä tulemista aikojen lopulla
.
Tapahtukoon sinun tahtosi maan päällä niin kuin taivaassa
Katekismuksen opetus (kappale 28):
”Jumala tahtoo kaikille hyvää. Ihmisinä emme kuitenkaan aina käsitä, miten hän toteuttaa tahtoaan maailmassa. Jumalan tiet ovat toisenlaiset kuin meidän tiemme. Sen vuoksi meidän on vaikeaa suostua Jumalan tahtoon.
Myös Jeesus tunnusti, että Jumalan tahto on hänen omaa tahtoaan suurempi. Kärsiessäänkin Jumalan Poika jätti elämänsä Isän käsiin ja pyysi, että Jumalan tahto tapahtuisi.
Kristittyinä meidät on kutsuttu seuraamaan Herraamme ja luovuttamaan kaikki asiamme Jumalan hallintaan. Hän on kutsunut meidät työhönsä maan päällä. Hän itse vahvistaa ja varjelee meitä tässä tehtävässä.
Vastoin epäilyjäkin saamme luottaa siihen, että Jumalan tahto on lopulta meille parhaaksi. Usein ymmärrämme vasta myöhemmin Jumalan tarkoituksen, joskus jäämme kokonaan vaille vastausta. Vaikka emme käsitäkään Jumalan ajatuksia, tartumme hänen sanansa varmoihin lupauksiin.”
- Jeesus sanoi: ”Abba, Isä, kaikki on sinulle mahdollista. Ota tämä malja minulta pois.
Ei kuitenkaan minun tahtoni mukaan, vaan sinun.” (Mark. 14:36) - Jeesus sanoi: ”Lähettäjäni tahto on, etten minä anna yhdenkään niistä, jotka hän on uskonut haltuuni, joutua hukkaan, vaan viimeisenä päivänä herätän heidät kaikki.”
(Joh. 6:39) - Älkää mukautuko tämän maailman menoon, vaan muuttukaa, uudistukaa mieleltänne, niin että osaatte arvioida, mikä on Jumalan tahto, mikä on hyvää, hänen mielensä mukaista ja täydellistä. (Room. 12:2)
* * * * * * * * * * *
Jumala tahtoo hyvää ja rakkauden toteutumista kaikkialla. Kysymys on oikeasta moraalista, elämän laista. Jumala loi kaiken hyväksi. Siitä hän ei tingi vaan tekee kaikkensa hyvän ja oikean toteuttamiseksi, ensin ajassa, sitten täydellisesti tulevassa kirkkaudessa.
Kysymys on syvimmiltään taivaallisesta onnesta ja autuudesta. Sitä hyvää Jumalan lapsi haluaa itselleen ja kaikille ihmisille. Siksi hän sitä rukoilee hartaasti ja tosissaan.
Rukous osoittaa, että ihminen ymmärtää ja tunnustaa Jumalan hyvyyden, rakkauden ja pyhyyden ja sen, että Jumalalla on kaikki valta ja voima. Jumala voi toteuttaa tahtonsa.
Jumala ei kuitenkaan pakota ihmistä toimimaan tahtonsa mukaan. Ihminen voi valita. Valintaan ja vapauteen liittyy aina vastuu.
Syntiinlankeemuksessa ihminen valitsi olla tottelematta Jumalaa. Tällöin ihminen valitsi sen, mikä ei ole hyvää, rakkautta ja elämää. Se tuottaa kuoleman.
Jumalan suurin tahto on pelastaa ihminen synnin, kuoleman ja pahan vallasta. Hän tahtoo ottaa jokaisen rakkauden syleilyynsä ja antaa jokaiselle elämän. Siksi tärkeintä on sielujen pelastuminen.
Jumalan tahtoon suostuminen merkitsee ajoittain luopumista, kärsimistä ja uhrautumista suuremman hyvän tähden. Silti saamme nauttia monenlaisesta ajallisesta hyvästä, jonka Jumala meille lahjoittaa. Kaiken hyvän toteuttamisessa Jumala tahtoo käyttää meitä perheissä, kouluissa, työpaikoilla ja koko yhteiskunnassa. Jumalan tahtoma hyvä kattaa koko elämän.
Vain taivaassa on täydellinen hyvyys, rakkaus ja harmonia eli Jumalan hyvän tahdon toteutuminen. Siksi meidän on rukoiltava ja pyydettävä, että Jumalan hyvyys, rakkaus ja elämä tulisi meidänkin osaksemme tähän nykyiseen maailmaan.
Parasta, mitä ihmiselle voi tapahtua, on Jumalan tahdon toteutuminen. Pahinta, mitä ihmiselle voi tapahtua, on ihmisen oman tahdon toteutuminen – sikäli kuin se on ristiriidassa Jumalan tahdon kanssa. Me voimme tahtoa hyviäkin asioita, kun Jumalan Henki ja Sana ovat saaneet tehdä meissä työtään. Jumalan Sanasta voimme varmistua siitä, mikä on oikeaa ja hyvää.