TEHKÄÄ TIE KUNINKAALLE! (3. Adventti)

Päivän raamatullinen keskushenkilö on Johannes Kastaja. Hänen kehotuksensa katumukseen ja parannukseen koskee myös meitä. Johannes viittaa Jumalan Karitsaan, joka kantaa koko maailman synnin. Saamme tunnustaa syntimme luottaen Kristuksessa annettuun pelastukseen. Tämä on pääasia jouluun valmistautumisessa – joulupaastossa.

Johannes oli merkki siitä, että profeettojen ennustukset olivat täyttymässä: Vapahtaja oli pian tuleva. Kristuksen toiminnassa toteutuivat pelastuksen ajan merkit, ja samoin hän tulee yhä uudelleen sanassa ja sakramenteissa seurakuntansa keskelle pelastuksen lahjat mukanaan.

 

EVANKELIUMI: Matt 11:2-10

Kun Johannes vankilassa kuuli Kristuksen teoista, hän lähetti opetuslapsensa kysymään: ”Oletko sinä se, jonka on määrä tulla, vai pitääkö meidän odottaa toista?” Jeesus vastasi heille: ”Kertokaa Johannekselle, mitä kuulette ja näette:
Sokeat saavat näkönsä ja rammat kävelevät,
spitaaliset puhdistuvat ja kuurot kuulevat,
kuolleet herätetään henkiin ja köyhille julistetaan ilosanoma.
Autuas se, joka ei minua torju.”
Heidän mentyään Jeesus alkoi puhua ihmisille Johanneksesta:
”Mitä te lähditte autiomaahan katsomaan? Ruokoako, jota tuuli huojuttaa? Vai mitä odotitte näkevänne? Kenties hienosti pukeutuneen miehen? Kuninkaanlinnoista te niitä löydätte, jotka hienostelevat vaatteillaan! Mitä te sitten odotitte näkevänne? Profeetanko? Aivan oikein, ja minä sanon teille, että hän on enemmänkin kuin profeetta. Hän on se, josta on kirjoitettu:
– Minä lähetän sanansaattajani sinun edelläsi,
hän raivaa sinulle tien.”

 

SAARNA

Pelastajan tarve

Johannes Kastaja odotti Messiasta, pelastajaa. Ketä me odotamme? Kuka tai mikä tuo meille elämän?

Juutalainen kansa eli monenlaisessa ahdistuksessa. Israelia ja pyhää kaupunkia Jerusalemia miehitti roomalaiset. Verotaakka oli suuri. Kansa oli varsin köyhää. Temppeliä hallitsi Roomaa ja kreikkalaista viisautta mielistelevä elitistinen uskonnollinen johto. Puhdasoppisuutta vaali farisealainen puolue, mutta sekin oli mennyt harhaan rakkaudesta ja pyhyydestä. Sairaudet jylläsivät ja kuolema oli jokapäiväinen vieras. Elämän realiteetit olivat selvät. Ihminen ei selviä yksin. Tarvitaan Jumalan lähettämä Pelastaja, luvattu Messias.

Tätä tarkoitusta varten Jumala lähetti Johannes Kastajan: avaamaan ihmiset silmät ja sydämet elämän karulle todellisuudelle ja herättämään kaipauksen Jumalan armolle.

Täällä Suomessa nautimme hyvinvoinnista. Olemme itsenäisempiä, vaikkakin nykyisen Rooman alaisuudessa. Silti tuloerot ovat kasvamassa ja hyvinvoinnista huolimatta pahoinvointi on todella yleistä. Kohta käsillä oleva joulu tuo monelle hetken helpotuksen pimeään, arkiseen harmauteen. Sairaudet eivät pelota, sillä Suomessa on korkea sairaanhoidon järjestelmä. Kuolema on siivottu pois näkyvistä – melkein kuin sitä ei olisi lainkaan. Jumalaa ja mitään Pelastajaa ei tarvita.

Missä ovat aikamme Johannes Kastajat? Ketkä julistavat elämän karua todellisuutta, jotta ihmiset heräisivät suruttomuudestaan ja etsisivät todellista elämää ja ikiaikaista Jumalaa?

Kaupallinen vai hengellinen joulu?

Minkälaista pelastajaa Suomen kansa kaipaa? Entä sinä? Tuoko aidon elämän ja yltäkylläisyyden mainosten lupaamat elämykset, tuotteet ja palvelut? Syntyykö tunnelmallinen joulu herkkuruokien ja lahjojen äärellä? Onko joulumme kullan kimallusta, tonttujen vilinää ja kellojen kilinää?

Vai syntyykö syvälle sydämeen käyvä joulu kauneimmissa joululauluissa, joulukirkossa, hautakynttilää sytyttäessä, ystävien kohtaamisessa, syrjäytynyttä auttaessa, pelastusarmeijan keräykseen osallistuessa tuntuvalla lahjalla, maailman kärsiviä lapsia muistaessa kirkon ulkomaanavun kautta, hengellisiä ja perinteisiä joululauluja kuunnellessa ja jouluevankeliumin merkitystä pohdiskellen?

Kaupallinen joulu on vain kaupallista. Se ei anna, mitä se lupaa. Elämää, rakkautta, hyvyyttä ja onnellisuutta ei voi ostaa rahalla. Perustoimeentulo on tietysti tärkeää. Kaupallisen joulun ja yksilökeskeisen kulutuskulttuurin keskellä ihminen unohtaa realiteetit. Ihminen ei koskaan voi voittaa kuoleman ja pahuuden voimia, sillä hän on täysin niiden alainen. Ne myös sokeuttavat ihmisen. Hän luulee, että ei tarvitse Pelastajaa, Jumalaa.

Sen sijaan todellinen joulu ja elämä on siellä, missä eletään Vapahtajan Jeesuksen Kristuksen armossa ja rakkaudessa. Sitä ihmiset tulevat sittenkin etsimään kirkoista, konserteista ja kauneimmista joululauluista. Kaupallisuus on vain pintakoreutta. Ongelma on vain siinä, että ihmiset tulevat hakemaan kaivattua tunnelmaa, tunnelmointia ja ilmapiiriä – eivät itse Jumalaa, eivät itse Herraa Jeesusta Kristusta, eivät pyhää elämää armon varassa. Ihmiset haluaisivat vain kuoria kerman kakun päältä.

Näin sydämeeni joulun teen…

Maallista joulua ja tunnelmoinnin kaipuuta kuvaa loistavasti suomalaisten suosituin joululaulu ”Näin sydämeeni joulun teen”. Se on napakymppilaulu… mutta ei lainkaan kristillinen. Siinä maalataan kuva Jeesus-lapsen syntymisestä sydämeen jälleen uudelleen joulun tunnelman luomiseksi. Siinä kuvataan, kuinka ihminen yhdistyy osaksi maailmankaikkeutta. Laulu on tosiasiassa panteistinen. Se on itämaista uskonnollisuutta, joka on New Agen hengessä puettu kristillisyyden pintakaapuun. En koskaan laula tätä laulua.

Laulu on surullinen kuva suomalaisten eksymisestä pois Jeesuksesta, joulun todellisesta sanomasta ja Jumalasta. Jeesus-lapsi ei synny kenenkään sydämeen. Jeesus on paljon enemmän kuin herttainen pikkuvauva. Me emme yhdisty osaksi maailmankaikkeuden sielua. Me emme voi itse tehdä joulua sydämeemme. Me emme voi korvata omilla yrityksillä Jumalan läsnäoloa ja todellisuutta. Elämä ja oikea joulu ovat Jumalan lahja! Ne saamme vain silloin, kun sallimme Jumalan astua sydämiimme. Hän antaa elämän ja jouluilon.

Oikea joulu ja oikea pelastus

Kristittyinä me juhlimme kiitollisin mielin sitä, että Vapahtaja on syntynyt maailmaan. Pelkkä seimen lapsi ei vapahda ketään. Hänen piti kasvaa ulos seimestä ja käydä karu ristintie, sovittaa syntimme ja nousta ylös kuolleista. Sovituksen lisäksi hän opettaa uutta elämää, jossa moraali ja kristilliset arvot ovat keskeisellä sijalla.

Mistä Jeesus vapahtaa ja pelastaa ihmisen? Synnistä, kuolemasta ja pahan vallasta! Ne ovat meidän todellinen ongelmamme. Siksi maailmassa on niin paljon itsekkyyttä, vääryyttä, kärsimystä ja kuolemaa! Tiede eli ihmisen vajavainen pinnistely ei voita näitä ongelmia – koskaan. Tieteen avulla ihminen vain nopeuttaa maapallon ja ihmiskunnan tuhoa.

Kelpaako meille tällainen Pelastaja, joka pelastaa meidät synnin, kuoleman ja pahan vallasta? Miksi tyytyisimme vähempään? Miksi tyytyisimme joulukoristeisiin, joulukinkkuun ja kulutusjuhlaan? Tarjolla on paljon enemmän: ikuinen elämä, joka alkaa jo täällä ajassa – yhdessä Jumalan kanssa, Vapahtajan Jeesuksen Kristuksen armossa ja rakkaudessa!

Kun kumarrumme seimen ääreen, näemme Jeesuksen koko elämänkaaren, ristinkuoleman, ylösnousemuksen, taivaaseen astumisen ja paluun kirkkaudessa. Kun kumarrumme seimen ääreen, annamme itsemme kokonaan hyvän Jumalan käsiin. Kun kumarrumme seimen ääreen, saamme todellisen joulun. Kaikki muu hyvä on vain päälliskauppaa, lisukkeita ja kakun koristeita.

Johannes Kastaja, oikea diagnoosi ja parantava lääke

Johannes Kastaja oli väkevä Jumalan lähettämä profeetta. Hänellä oli ainutlaatuinen tehtävä. Hän sai kulkea maineikkaan profeetta Elian hengessä Messiaan edelläkävijänä. Hän valmisti kansan sydämet tunnustamaan syntinsä ja ottamaan vastaan Pelastajan.

Johannes Kastaja ei kumarrellut vallanpitäjiä, valheellista uskonnollista johtoa, roomalaisia sotilaita eikä tavallista kansaa. Hän kumarsi yksin Jumalaa ja julisti tinkimätöntä Jumalan pyhää lakia, joka armotta paljasti ihmisen syntisyyden ja toivottaman tilanteen. Hän oli kuin rehellinen lääkäri, joka teki oikean diagnoosin: sinulla on syöpä ja elinaikaa on enää hyvin vähän.

Oikean diagnoosin tekeminen on välttämätöntä. Vain siten voidaan määrätä parantava hoito tappavaan tautiin. Jumala ei tuomitse meitä lain voimalla, jotta tuhoutuisimme, vaan jotta me pelastuisimme. Jumala on pyhä rakkaus.

Evankeliumi on ainoa oikea, ainoa tehokas lääke synnin, kuoleman ja pahan voimia vastaan. Jeesus Kristus sovitti syntimme, voitti pahuuden vallat ja vapautti kuoleman otteesta. Se on hyvä evankeliumi tänäkin jouluna. Meille on syntynyt todellinen Vapahtaja!

Sen sijaan aikamme uskonnolliset ja maalliset helppoheikit mitätöivät ihmisen syntisyyden ja vesittävät evankeliumin. Jatka niin kuin ennenkin. Jumala siunaa kaiken… He ovat kuin lääkäreitä, jotka julistavat syöpäsairaan terveeksi ja lähettävät kotiin kuolemaan, vaikka parantava hoito olisi olemassa. Tätä ilosanomaa julistaa liberaali media ja liberaali kirkko. He ovat valelääkäreitä ja valepappeja, joille vieläpä maksetaan hyväkästä palkkaa. Ja vieraantunut kansa kuuntelee.

Johanneksen epäilyksen hetki

Vaikka Johannes oli suuri profeetta, hänkin joutui epäilyksen valtaan. Johanneskin oli vain ihminen. Hänelläkin saattoi olla sotilaallis-poliittisia toiveita Jeesuksen messiaanisesta tehtävästä Rooman vallan kukistajana.

Johannes joutui vankilaan, koska nuhteli valtaapitävää synnillisestä elämästä. Pian hänen päänsä katkaistaisiin pirullisen hupakon toiveesta. Vankilan kaltereiden takaa Johannes pyysi omia opetuslapsiaan käymään Jeesuksen luona ja varmistamaan, onko hän todella luvattu Messias.

Vahvinkin uskova kokee elämässään epäilyksen hetkiä. Niitä tulee etenkin silloin, kun olemme syvässä ahdistuksessa, vihollisen hyökkäyksen paineessa, sairauden kahleissa ja lähestyvän kuoleman edessä. Niitä tulee sinulle ja minulle.

Mitä tehdä tuollaisessa tilanteessa? Siihen Johannes antaa hyvän mallin. Meidän tulee olla syvästi rehellisiä ja avoimia. Saamme tuoda epäilyksemme esille. Saamme kysellä toisilta uskovilta. Ja ennen kaikkea saamme lähettää sanamme Jeesukselle rukouksessa. Oletko se sinä todellakin? Auta minua, vahvista minua, lohduta minua, lisää minun uskoani!

Jeesuksen vastaus

Jeesus vastaa aina rehelliseen pyyntöömme. Jeesus vastasi heille: ”Kertokaa Johannekselle, mitä kuulette ja näette:
Sokeat saavat näkönsä ja rammat kävelevät,
spitaaliset puhdistuvat ja kuurot kuulevat,
kuolleet herätetään henkiin ja köyhille julistetaan ilosanoma.
Autuas se, joka ei minua torju.”

Jeesus on todellinen Vapahtaja. Hän antaa uuden elämän sitä janoavalle ihmiselle. Monenlainen sokeus, kyvyttömyys, likaisuus, kuurous ja kuoleentuminen väistyy. Suurin ihme on se, mitä tapahtuu ihmisen sisimmässä. Suurin ihme on se, kun avautuu elävä yhteys pienen ihmisen ja suuren Jumalan välillä. Pienempiä ihmeitä ovat erilaiset parantumiset. Niitäkin olen kokenut. Niitäkin tapahtuu nykyäänkin. Moni lääkärikin on joutunut vastahakoisesti niiden todistajaksi.

Vielä ei kuitenkaan ollut eikä vielä tänäänkään ole sen aika, että Jumalan valtakunta ottaa näkyvän vallan maan päällä. Jumalan toiminta on salattua ja verhottua. Näin Jumalan antaa meille ihmisille todellisen tilan ja vapauden valita rakkauden ja itsekkyyden, elämän ja kuoleman välillä.

Tänäänkin Jeesus kulkee keskellämme syntisten armollisena Vapahtajana. Autuas se, joka ei häntä torju! Kun ihminen hyväksyy Jeesuksen Vapahtajaksi ja Herraksi, hän ei jää epävarmuuteen. Hän totisesti tietää, että Jumala ja hänen pelastustekonsa ovat täyttä todellisuutta Jeesuksessa Kristuksessa – huolimatta siitä, että myös niitä epäilyksen hetkiäkin tulee jokaisen kohdalle.

3. Adventti – tien raivaaminen ja oikean joulun valmistaminen

Kolmas adventti on sydäntemme raivaamisen pyhä. Tärkein tapa valmistautua kristikunnan toiseksi suurimpaan juhlaan (pitkäperjantain ja pääsiäisen jälkeen) on olennaiseen keskittyminen.

On hyvä pohtia Sanan äärellä monenlaisia asioita. Mitä syntitapoja meillä on? Mille annamme aikamme ja varamme? Mikä on suhteemme Jumalaan, Jeesukseen ja pyhään Sanaan? Miten aktiivisia seurakuntalaisia olemme? Miten palvelemme lähimmäisiämme? Mikä joulussa on tärkeintä? Miten sitä olisi hyvä viettää? Keitä muistamme tänä jouluna?

Saamme pohtia sitäkin, miten me itse jaksamme. Uurastaja saa täydellä luvalla levähtää. Palvelija saa olla myös palveltuna. Arkisen uurastuksen keskellä saa viettää juhlahetkeä. Toisia ravinnut saa itse tulla ravituksi. Lepohetkiä vaille jäänyt saa levätä todellisen joulun, Vapahtajan hellässä huomassa. Saamme myös sopivalla tavalla ylläpitää suomalaisia jouluperinteitä, kunhan ne eivät mene pääasian edelle.

Erityisen tärkeää on rukoilla. Saamme kiittää Vapahtajasta ja kaikista elämän lahjoista. Kiitämme siitä, että saamme olla Jumalan kämmenellä.

Kiitoksen ohella meidän tulee rukoilla herätystä kansamme keskelle. Elämme syvää luopumuksen ja vieraantumisen aikaa. Elämää tuhoavat voimat hallitsevat. Sielunvihollinen on armoton. Se valtaa jokaisen kolkan ja sydämen, jos se sille sallitaan. Tämä on unohtunut uskovilta, jotka ovat hiirenhiljaa, kun sielunvihollinen kylvää sekasortoa ja kuolemaa.

Meidän tulee rukoilla kansamme keskelle väkeviä Johannes Kastajia. Herra herättäköön Kristus-keskeisiä parannuksen julistajia. Lisäksi – meitäkin kutsutaan tähän tehtävään omassa elämänpiirissämme. Herätys alkaa omissa sydämissämme. Sitten meidät lähetetään julistamaan ja palvelemaan, taistelemaankin hyvän elämän puolesta.

Raivatkaamme tilaa Vapahtajan ilmestymiselle, todelliselle joululle ja elämälle! Jeesus Kristus on todellinen Kuningas, elämänruhtinas. Kunnioitetaan häntä sellaisena. Valmistetaan kotimme ja sydämemme hänelle. Tule Herra Jeesus!

 

Rukous

Herra Jeesus Kristus,
epäilysten hetkinä me kyselemme:
Oletko sinä maailman pelastaja?
Anna meidän kuulla vastauksesi
ja saada siitä voimaa ja rohkaisua.
Anna epäilysten haihtua,
vahvista uskoamme.

Anna voimaa parannukseen
ja luottamus evankeliumin lupauksiin,
jotta voisimme todistaa totuudesta.

Kuule meitä, sinä, joka elät ja hallitset
Isän ja Pyhän Hengen kanssa
aina ja ikuisesti.

Aamen