IHMEELLISET AIVOMME

Pekka Reinikainen 11.9.2025 (seurakuntalainen.fi/blogit)

Aivoissamme on 100 miljardia hermosolua ja saman verran tukisoluja, mutta tämä on vasta ”jäävuoren huippu”, sillä kussakin hermoverkon liitoskohdassa on ällistyttävän monimutkainen synapsi, joka muodostaa täysin oman pienoismaailmansa. 

Kukaan ei oikeastaan tiedä, miten aivot toimivat, mutta ne toimivat aivan varmasti eri tavalla, kuin tietokoneohjattu keinoäly AI.

Aivosi toimivat ”kaurapuurolla” jopa 100 vuotta ilman että muisti täyttyy. Ne ovat myös hyvin paljon tietokonetta monimutkaisemmat. Jos tietokoneen virtapiirin purkaa, se toimii huonosti tai ei ollenkaan. Aivot sen sijaan toipuvat pienistä vaurioista. Jos saat aivovaurion, toiset aivojen osat voidaan kuntouttaa osittain korvaamaan tuhoutunutta toimintaa. 

Aivot ovat käsittämättömän monimutkaiset ja kytkettäviä hermosäikeitä on lähes miljoonan kilometrin verran. Jokaisessa kontaktissa on synapsi. Niitä on aivoissasi miljoona miljardia kappaletta. Tällaisia tiedon ”prosessoreita” on enemmän kuin kaikissa maailman älypuhelimissa yhteensä.

Jotta voitaisiin kytkeä hermosolujen välinen liitos oikein, tarvitaan DNA:han digitaalisesti koodattu sähköverkkopiirustus. Sattumanvaraiset DNA:n mutaatiot eivät voi sellaista tietenkään tuottaa ameballe, josta ihmisen väitetään ”kehittyneen”. Oikosulkuja tulisi varmasti. Mutaatioista seuraa aivotoiminnan häiriöitä, sairauksia ja syöpäkasvaimia. Aivoja ei rakenneta DNA:n kopiointivirheiden avulla.

Hermoston yksityiskohtaista biokemiaa ja fysiologiaa ymmärretään vain osittain. Ja kokonaisuuden toiminnasta tajuamme vasta alkeita. Emme tiedä miten hermosignaalien välittäminen solusta toiseen saa aikaan ajatuksen ja miten tästä seuraisi tietoisuus itsestä?

Aivoissa on kerroksittain kompleksisuutta ja mysteerejä. Sielua ei ole onnistuttu paikallistamaan mihinkään hermosolujen ryppääseen.

Synapsin toiminta on ällistyttävää. Kun sähköinen signaali saapuu hermoa pitkin synapsiin, joka liittää hermosolun toiseen, sähkövirran jännitteen muutokset säätelevät molekyyleistä rakentuneiden solukanavien avautumista.

Kanavat päästävät kalsiumioneja kulkemaan sisään, ja tämä vapauttaa pieniä molekyylipusseja, jotka sisältävät tarkasti määriteltyjä, kemiallisia välittäjämolekyylejä eli neurotransmittereita, jotka siirtyvät toisessa solussa oleviin vastaanottimiin, aivan kuin oikeat avaimet oikeisiin lukkoihin.

Tästä seuraa toisten lukittujen kanavien avautuminen toisille ioneille ja seurauksena on, että solun sisään kertyy joko positiivisia tai negatiivisia varauksia.

Jos positiivisia tulee tarpeeksi, tämä laukaisee jännitteestä riippuvaisen natriumkanavan avautumisen, ja tästä puolestaan seuraa tapahtumasarja, joka käynnistää viejähaarakkeen hermosyyn tiedonsiirron, ikään kuin sähkövirran avulla.

Kyseessä on monien rakenteiden, molekyylien, ”avainten ja lukkojen” tarkasti suunniteltu yhteistoiminta, johon tarvitaan monia erilaisia täsmämolekyylejä ja tehtävään suunniteltuja proteiineja, jotta tieto etenisi hermosäikeessä haluttuun suuntaan.

Käytetyt täsmämolekyylit täytyy myös purkaa pienten nanokokoisten koneiden, entsyymien, avulla nopeasti – 20 millisekunnissa. Ja hermon on taas toimittava uudelleen yhden millisekunnin kuluttua eli jännitteelle herkkien natriumkanavien täytyy jälleen palata toimintakykyiseen normaalitilaan tässä ajassa.

Riippuen ärsytyksen voimakkuudesta ja hermosäikeen läpimitasta, iso hermo pystyy toimimaan (eli käymään kaikki vaiheet läpi) noin 500–1000 kertaa sekunnissa.

Toiset tietoa välittävät molekyylit eli neuromodulaattorit puolestaan säätelevät neurotransmittereiden vapautumisnopeutta ja solun reagointia. Tähän säätelyyn liittyy usein monia välivaiheita ja erilaisia välittäviä molekyylejä, joista seuraa lisää monimutkaisuuden kerrostumia. Jotkut molekyylit menevät kuin oikea avain oikeaan lukkoon, josta seuraa yhä uusien kanavien avautuminen jne.

Sadat proteiineista rakentuvat, täsmällisesti toimivat molekyylikoneet ovat välttämättömiä, jotta solujen väliset liittimet, synapsit, toimivat suunnitellulla tavalla.

Joskus on väitetty, että ihminen käyttää vain kymmenen prosenttia aivoistaan. Tämä ei tietenkään ole totta, vaan miljoona miljardia synapsiamme toimivat 24/7.

Jos kuuntelet vaikkapa yhtä musiikkikappaletta, aivojesi kuuloalueen kymmenien miljoonien erikoistuneiden hermosolujen pilarit analysoivat sisäkorvasta tulevan sähköisen viestin musiikkielämykseksi. Silmien kautta tuleva sähköinen viesti näyttää laulajan ja katedraalin.

Näiden elämyksien tuottamiseen tarvitaan jälleen uudet järjestelmät täsmämolekyyleineen. Pelkkä ilman värähtely ja hermosäikeiden sähkövirta sai tämän hienon musiikkielämyksen aikaan.

Kaikki kiitos ja kunnia aivojesi Luojalle, johon voit olla henkilökohtaisessa rukousyhteydessä 24/7. Hän on kutonut sinut kokoon äitisi kohdussa (Ps. 139:13) ja luonut korvasi. Joka on korvan istuttanut, hänkö ei kuulisi (Ps. 94:9).

.

TIETOISUUS JA ELÄMÄN TARKOITUS

Mitä tietoisuus on? Siitä ei kukaan ole tietoinen. Jo ajattelukin on arvoitus.

Näiden toimintojen todellisuus on valtava ongelma materialistisille ateisteille. Tästä syystä ajattelusta ja itsetietoisuudesta harvoin puhutaan, koska on enemmän kuin ilmeistä, että vastaus tulee aineen ulkopuolelta.

Kysymys tietoisuudesta on äärimmäisen kiusallinen tunnustuksellisille ateisteille, jotka pitävät materiaa kaiken luojana. Ateistien mielestä vapaata tahtoa ei ole, vaan ihminen on refleksien ohjaama liharobotti, joka pyrkii maksimoimaan aivojensa mielihyvää tuottavan dopamiinierityksen, eikä ole vastuussa tekemisistään eli syntiä ei ateistien maailmassa ole!

Ateistien ilosanoma ei kuitenkaan tarjoa mitään tarkoitusta elämälle. Tässä tilanteessa ei yllätä, että tiktokista elämän sisältöä ammentaneet nuoret ovat ryhtyneet vilpittömästi etsimään Totuutta, joka antaisi selityksen lyhyelle olemassaolollemme.

Tiktok, elämykset ja huumeet eivät tyydytä, koska ihmiseen on tehdasasennettu ikuisen elämän kaipuu (Saarnaaja 3:11).

Molekyylit eivät tietenkään voi olla tietoisia itsestään. Aivojesi kytkentäkaavio, joka on tallennettu molekyylien ketjuun, ei ajattele. Hermoverkon sähköpiirustus ja sen miljoonan miljardin kemiallisesti tietoa siirtävän synapsin toimintaohje on koodattu digitaalisesti hedelmöityneen munasolun DNA:han.

Tämä perimään, kirjaimellisesti salakirjoitettu, rakennus- ja toimintaohje ei kuitenkaan ajattele, vaan vasta sen ohjeiden mukaan rakennettu lopputuote muodostaa biologisen alustan ihmisen toiminnalle. Mutta myös tämä, lihasten toimintaa, näkemäämme, kuulemaamme ja erilaisia aistimuksia välittävä ja käsittelevä hermoverkko rakentuu molekyyleistä.

Tietoisuutta ja ajattelua ei ole onnistuttu paikantamaan mihinkään aivokudoksen osaan. Lastentautien ja aivokirurgian professori Michael Egnor avaa ongelmaa juuri ilmestyneessä kirjassaan The Immortal Mind (kuolematon mieli).

Hän kertoo eräästä lapsipotilaasta, jolla sairaudesta johtuen ei ollut aivokuorta eikä kumpaakaan aivopuoliskoa. Vain aivotanko, väli- ja pikkuaivot olivat jäljellä. Aivotangolla tarkoitetaan aivojen alaosaa, joka yhdistää aivot selkäytimeen. Se on elintärkeiden toimintojen, kuten hengityksen, sydämen rytmin ja verenpaineen säätelyn keskus. Lisäksi aivotangossa sijaitsevat monet aivohermot, jotka ohjaavat mm. kasvojen ja kaulan lihasten toimintaa sekä aistinelinten toimintaa.

Nykyteorioiden mukaan tällaisella ihmisellä ei olisi tietoisuutta. Tästä sairaudesta kärsivät vauvat vaikuttavat ulkoisesti normaaleilta, mutta eivät opi puhumaan tai kävelemään; kuitenkin heillä on tietoisuus.

Joey oli hyväntuulinen lapsi, joka ilahdutti naurullaan hoitajia ja vanhempiaan. Hän itki, jos pelkäsi toimenpiteitä ja pystyi ilmaisemaan tunteitaan monin tavoin. Joeylla oli sielu, joka tekee ihmisen tietoiseksi.

Aivokudos ei sisällä sielua, joka on kuolematon. Emme ole lihasta rakennettuja, keinoälyä muistuttavia, mutta biologisia robotteja, kuten nykytiede esittää.

Olemme tietoisia itsestämme, sydämissämme on ikuisuuden kaipuu ja jokainen tietää oikean ja väärän. Aine ”ajattelee” vain pakanauskontojen jumalankuvissa.

Puolet vastasyntyneen vauvan ravinnon energiasta ohjautuu aivojen rakentamiseen, ja lapsen ensimmäisten elinvuosien aikana aivoihin tuotetaan 2 miljoonaa aivosolua minuutissa. Lapsi voi oppia useita eri kieliä ja puhumaan niitä sujuvasti.

Aikuisen keho saadaan murrosiässä, mutta ihmisellä on aikuisen aivot vasta 25 vuoden iässä. Neurotieteilijä Rodolfo Llinasin (1934) mukaan tiedämme aivoista melkein kaiken, paitsi sen, miten ne toimivat (https://www.duodecimlehti.fi/duo14480).

Aivosi toimivat 24/7. Jos ne pitäisivät 10 minuutin tauon, kuolisit välittömästi, vaikka kaikki molekyylit ovat edelleen paikalla. Keinoäly toimii, kun virta laitetaan päälle. AI on kuitenkin vain varjo aivoistasi, joissa on enemmän synapseja kuin maailman älylaitteissa prosessoreja, ja jonka kovalevy ei täyty koskaan.

Ihmisen ajatukset harhailevat helposti valveilla ollessakin. Tämä ongelma vain pahenee, kiitos älypuhelimen, joka tuhoaa keskittymiskyvyn. Multitaskaus ei sovi ihmisaivoille. Älypuhelimella kutistettu aivokuori sortuu helposti käyttämään keinoälyä ongelmanratkaisuun ja hermoverkko surkastuu edelleen.

AI ei näe unia, mutta REM unen aikana jokainen meistä näkee unia. Emme kuitenkaan tiedä, miksi uneksumme ja näemme usein täysin järjettömän tuntuisia tapahtumasarjoja, pelottaviakin. REM uni on äärimmäisen tärkeää ja välttämätöntä aivojen hyvinvoinnin kannalta, koska sen aikana aivot ”huuhdellaan” edellisen päivän aineenvaihduntatuotteiden jäänteistä.

Aivosi ovat äärimmäisen herkkä laite. Huomasin sen, kun ratkaisin opintoihin liittyviä matemaattisia yhtälöitä. Yhden oluen jälkeen yhtälöt eivät enää ratkenneetkaan. Alkoholi liuottaa hermosolujen rasvamolekyyleistä koostuvia rakenteita ja monet suurkuluttajat hankkivat itselleen dementian.

Tietoisuuden olemuksesta teorioita on kymmenittäin. Tämä kertoo karua kieltä siitä, että kysymys on tieteellisen menetelmän ulottumattomissa.

Jumala on kuitenkin ihmisille sanassaan ilmoittanut tietoisuuden alkuperän. 1.Mooseksen kirja 2:7: ”Silloin Herra Jumala teki maan tomusta ihmisen ja puhalsi hänen sieraimiinsa elämän hengen, ja niin ihmisestä tuli elävä sielu”.

Ateismin aika on ohi. Materialismi on muuttunut typeryydeksi (Saarnaaja 7:26).

Tietoisuus ei ole molekyylien sattumanvaraista törmäilyä aivoissa, eikä modernin masennuksen juurisyitä paranneta sähköiskuilla, magneeteilla tai taikasienten aiheuttamilla harhoilla.

Ihminen kaipaa tarkoitusta elämälleen, koska hänet on luotu Jumalan kuvaksi. Jeesuksen ilmaiseksi tarjoama vapautus syntikuormasta synnyttää ihmisen uudelleen ja uskovalle lahjaksi annettu Pyhä Henki antaa kirkastuneen tietoisuuden elämän ikuisesta tarkoituksesta. Avaan ateismin ongelmaa lisää YouTubessa

.

(Pekka Reinikainen, Seurakuntalainen 23.6.2025)