TANSKAN SIIRTOMAAHISTORIA – tutustu faktoihin!

Tanskan siirtomaahistoria alkaa 1300-luvulta, jolloin se valloitti osan nykyistä Viroa.

Kun Tanska muodosti unionin Norjan kanssa, se sai haltuunsa myös Grönlannin, Färsaaret ja Islannin. Lisäksi se sai Orkney- ja Shetlanninsaaret Skotlannilta.

Tanska alkoi 1700-luvulla perustaa siirtokuntia Intiaan ja Karibialle. Tanska sai ensimmäisen siirtokuntansa Intiasta Tharangambadin alueelta 1620.

Grönlanti

Grönlannissa oli keskiajalla norjalaissyntyisten viikienkien perustamia siirtokuntia, jotka autioituivat 1400-luvulla. Grönlanti joutui Tanskan valtaan 1700-luvulla.

Norjalainen lähetyssaarnaaja Hans Egede oli saapunut maahan aikoen levittää luterilaista kristinuskoa skandinaavien siirtokunnissa, joiden hän uskoi olevan olemassa. Sen sijaan hän tapasi inuitteja ja ryhtyi tekemään lähetystyötä heidän keskuuteensa. Hän perusti Nuukin.

Norjan ja Tanskan unionin purkauduttua vuonna 1814 Grönlanti jäi Tanskalle. Vuonna 1931 Norja esitti Grönlannin itärannikon eräitä osia koskevia aluevaatimuksia, mutta niitä ei kansainvälisesti hyväksytty.

Grönlanti oli siirtomaan asemassa vuoteen 1953, jolloin se muutettiin Tanskan maakunnaksi ja se sai oikeuden lähettää kaksi edustajaa Tanskan kansankäräjille. Samalla lakkautettiin kuninkaallisella kauppaseuralla ollut kaupallinen monopoli. Vuodesta 1979 lähtien Grönlanti on Tanskan autonominen maakunta.

Färsaaret

Tanska-Norjan vaatimukset Grönlantiin, kuten Färsaariin, periytyivät Norjan keskiaikaisiin vaatimuksiin Färsaarilla. Färsaaret liitettiin osaksi Norjan kuningaskuntaa vuonna 1035.

Kun Norja liitettiin osaksi Ruotsia Napoleonin jälkeen, Tanska säilytti Färsaaret Kielin sopimuksen mukaisesti. Färsaarten asema tanskalaisena lääninä päättyi vuonna 1948, ja Färsaaret saivat laajan itsehallinnon osana Tanskan kuningaskuntaa.

Islanti

Norjan vaatimukset Grönlantiin, Färsaariin ja Islantiin periytyivät Tanska-Norjan unionin kaudelta. Kuten Grönlanti ja Färsaaret Islantikin säilyi osana Tanskaa Kielin sopimuksen mukaan.

Kasvava itsenäisyysliike Islannissa johti siihen, että Tanska myönsi sille sisäisen itsehallinnon vuonna 1874 ja laajensi sitä vuonna 1904. Vuonna 1918 Islannista tuli kuningaskunta, josta tuli suvereeni valtio, ja joka muuttui tasavallaksi 17.6.1944.

Tanskan Intia

Tanska piti halussaan monia pieniä hajallaan olevia siirtokuntia Intian niemimaalla. 1600-1800-luvuilla ne myytiin tai annettiin Britannialle.

Tharangambadi säilyi Tanskalla yli 200 vuotta, kunnes sekin luovutettiin Englannille 1845. Tanska yritti ottaa haltuunsa nykyiset Nikobaarit, muttei onnistunut saamaan niitä.

Karibia

Karibialla ensimmäinen siirtokunta perustettiin Saint Thomasin saarelle 1671, ja Saint Jan saatiin Ranskalta 1718. Saarilla harjoitettiin lähinnä sokeriruo’on viljelyä.

Nämä saaret tunnettiin Tanskan Länsi-Intiana. Saaret eivät tuottaneet Tanskalle kovin paljon, ja ne myytiin vuonna 1917 Yhdysvalloille 25 miljoonan dollarin hintaan. Nykyisin saaret tunnetaan nimellä Yhdysvaltain Neitsytsaaret.

Afrikka

Tanskalla oli useita kauppa-asemia ja neljä linnoitusta nykyisen Ghanan alueella. Plantaasiviljelyä kokeiltiin Kultarannikolla, mutta plantaasit eivät menestyneet.

Niinpä Tanska ryhtyi harjoittamaan ORJAKAUPPAA. Orjia vietiin lähinnä Tanskan Karibian siirtokuntien sokeriplantaaseille. Vuonna 1807 ahhantit ryhtyivät hyökkäämään Kultarannikon rannikolle ja tanskalaiset hylkäsivät siirtokuntansa.

Vuonna 1850 Tanska myi siirtokuntiensa jäännökset Englannille.

Johtopäätöksiä ja kysymyksiä

Grönlannin osalta Tanska yhä harjoittaa siirtomaavaltaa! Miten se sopii kansojen itsenäisyyteen ja tasa-arvoisuuteen?

Entä mikä on Tanskan kyky hoitaa laajaa Grönlantia ja pitää se vapaana kiinalaisten ja venäläisten vaikutuksesta tässä reaalitodellisuudessa, jossa Venäjä ja Kiina ovat jo pitkälti ottaneet kontrolliinsa arktiset alueet yhteistoimin.

Naton kenraali juuri totesi, että Venäjä ja Kiina kartoittavat aluetta sotilaallisesti ja ottavat sitä koko ajan haltuunsa muodostaen todellisen uhan Euroopallekin.

Tanskalla ei ole lainkaan omaa ilmapuolustusta. Se lahjoitti koko pienen tykistönsä Ukrainalle vuonna 2023. Tanskalla on 19 000 ammattisotilasta, 4 000 asevelvollista ja 12 000 reserviläistä. Valtavan vaikuttavaa.

Grönlannissa asuu 50 000 ihmistä, USA:ssa 348 000 000 (348 miljoonaa) ja Kiinassa 1,4 miljardia asukasta. Grönlannin bruttokansantuote on 3,3 miljardia dollaria ja USA:n on kaikkiaan 29 biljoonaa dollaria eli 29 tuhatta miljardia.

Onko Grönlannilla siis reaalinen voima kehittää aluettaan ja suojata Eurooppaa Venäjän ja Kiinan merkittävältä vaikutusvallan kasvulta? Nukkuu Eurooppa paremmin yönsä, jos vartijana on ”rekivaljakot” vai supervalta USA?

Tämä on reaalitodellisuuden kysymys. Toki se on myös moraalinen kysymys. Olisi oikein ja mukavaa, että jokainen kansa eläisi rauhassa ja päättäisi itse asioistaan. Mutta nyt ei ole niin. Reaalitodellisuus on sitä, että Venäjä ja Kiina eivät sellaista kunnioita ja siksi USA reagoi.

Valitettavasti Euroopalla ei ole kykyä eikä halua ottaa vastuuta. Juuri nyt puhutaan, että EU rakentaa oman armeijan, jossa on 100 000 sotilasta. Venäjällä on helposti 1 500 000 sotilasta muutaman kuukauden varoajalla. Venäjä nauraa kippurassa. Euroopalla on vain sanoja, joilla se pettää itseään, mutta ei ketään muuta.

Entä mikä merkitys on sillä, kuka Grönlantia ja sen lähialueita todella hallitsee – USA, Kiina vai Venäjä?

Entä kenelle annetaan Grönlannin mineraalit mm. asevarustelua varten?

Kiina on erittäin vahva taloudellinen vaikuttaja ympäri maailmaa ja kykenee ostamaan kaiken haluamansa. Kiina tukee Venäjää Ukrainan sodassa ja käyttää sitä USA:n kaatamiseksi.

Euroopan syväongelma on sen heikkous ja suoranainen haluttomuus parantaa tahtia. Eurooppa pelaa ypöyksin omassa hämyisessä kuplassaan rakasta woke-peliään, jossa ”ihmisoikeuksien” nimissä abortoidaan lapset ja eutanasialla surmataan sairaita ja vanhuksia ja kaikkea muuta mukavaa”.

Tulee hetki, jolloin kuplat puhkeavat. Miten siinä sitten käy?