YHDYSVALTOJEN HISTORIA, PERUSTUSLAKI JA NYKYTILA
Johdanto
Yhdysvallat syntyi vapauden ihanteelle, jonka mukaan sai rauhassa uskoa, elää, tehdä työtä ja menestyä. Tämä vapaus ja elämä oli tukahdutettu Euroopassa etenkin uskonvainoissa, mikä johti laajaan siirtolaisuuteen uudelle mantereelle.
Itsenäistyneen kansan perustuslailla haluttiin taata aito vapaus ja estää valtiota tulemasta kontrolloivaksi diktatuuriksi. Siksi perustuslain mukaan valta ja vapaus kuuluu Yhdysvalloissa laajasti osavaltioille, elinkeinoelämälle ja kansalaisille.
Tämän perustuslaillisen, amerikkalaisen vapauden vasemmistolaistuneet demokraatit ovat kerta toisensa jälkeen rikkoneet tehdessään liittovaltiosta massiivisen, vasemmistolaisen, kaikkea kontrolloivan koneiston. Sen päämääränä on, etenkin Obaman ja Bidenin aikana, pakottaa kaikki kuuliaisiksi woke-ideologialle, joka tosiasiassa korvaa perustuslain ja kristillisen uskon. Kyseessä on antikristillinen diktatuuri.
Valtaosa amerikkalaisista on syvästi ahdistunut tästä kaikesta ja kokenut Amerikan menetetyksi. Liittovaltio tukahduttaa taloudellisen kasvun ja verottaa raskaasti kansaa jakaen heidän kovalla työllään hankituilla varoilla mittavia etuuksia seksuaalivähemmistöille ja laittomille maahanmuuttajille – ohittaen valtaväestön etenkin työelämässä.
”Make America Great Again” oli Donald Trumpin ja republikaanien syvä ja voimakas vastaus valtaväestön ja vakiintuneiden maahanmuuttajien konkreettiseen hätään. Trump sai valtakirjan kansalta palauttaa Yhdysvallat takaisin alkuperäiseksi perustuslailliseksi oikeusvaltioksi. Se tarkoittaa demokraattien rakentaman, kaikkea kontrolloivan liittovaltion hallinnon merkittävää purkamista takaisin perustuslain mukaiseksi.
.
Yhdysvaltojen historialliset vaiheet
YHDYSVALTOJEN HISTORIALLINEN KEHITYS
Varhaishistoria
Pohjois-Amerikkaa asutti noin 300 intiaaniheimoa, jotka olivat tulleet tuhansia vuosia aikaisemmin Aasiasta Beringinsalmen kautta. Intiaanit elivät luontaistaloudessa.
Eurooppalaisten siirtokunnat
1500-luvun alussa eurooppalaiset alkoivat tutkia aluetta. Espanjalaiset perustivat ensimmäiset siirtokunnat: Pensacolan 1559, Fort Carolinen 1564 ja St. Augustinen 1565.[36]
Järjestelmällinen siirtolaisuus Pohjois-Amerikkaan alkoi, kun Englannin kuningas Jaakko I perusti 1606 Lontoon ja Plymouthin kauppakomppaniat. Britit perustivat 1607 nykyiseen Virginiaan siirtokunnan. Englannista lähteneet, uskonnollista vainoa paenneet siirtolaiset (engl. pilgrims, ”pyhiinvaeltajat”) perustivat Plymouthin siirtokunnan.
Vuonna 1626 hollantilaiset perustivat Uuden Amsterdamin kaupungin (nykyinen New York) Hudsonjoen suulle ja Orangen siirtokunnan joen yläjuoksulle. Englanti valtasi Hollannin siirtokunnat 1644. Ranskalaiset tutkivat ja asuttivat Isojenjärvien aluetta ja Mississippin vartta. Ranska menetti siirtomaansa seitsenvuotisessa sodassa 1763.
Vuonna 1760 Yhdysvalloissa oli 1 500 000 eurooppalaista, ja heidän määränsä kasvoi nopeasti. Englanti kiristi siirtokuntien verotusta. Vuonna 1773 säädetty teelaki suututti Amerikan uudisasukkaat. Siirtokuntien mukaan Britannialla ei ollut oikeutta verottaa siirtokuntia ilman näiden edustusta parlamentissa. Vastalauseena siirtokuntalaiset heittivät niin sanotuilla Bostonin teekutsuilla 1773 tullista vapautetun teelastin mereen.
Itsenäistyminen
Yhdysvallat julistautui itsenäiseksi 4. heinäkuuta 1776, mistä seurasi vapaussota Britanniaa vastaan. Itsenäisyystaistelujen johtajia olivat George Washington, Sam Adams, Benjamin Franklin, Patrick Henry, John Adams ja Thomas Jefferson. Franklinin liittosopimus Ranskan kanssa toi lisävoimia amerikkalaisille. Sota päättyi 1781, kun britit antautuivat Yorktownissa.
Yhdysvalloissa oli aluksi 13 osavaltiota, jotka liittoutuivat 1781 konfederaatioartikloilla. Artiklat toimivat pohjana vuoden 1787 perustuslaille, jota täydennettiin vuonna 1791 kymmenellä ensimmäisellä lisäyksellä, joka tunnetaan nimellä Bill of Rights. Yhdysvaltojen ensimmäinen presidentti oli George Washington.
1800-luku
Vuonna 1823 Monroen oppina tunnettu julistus kongressille vaati, että Euroopan valtiot pitäytyvät Amerikan mantereiden asioiden ulkopuolella ja vastaavasti Yhdysvallat ei puutu Vanhan maailman asioihin.
Vuoteen 1848 mennessä Yhdysvaltain alue lähes kolminkertaistui. Uusille alueille siirtyi uudisasukkaita, ja vuosina 1837–39 intiaaneja pakkosiirrettiin Mississippijoen länsipuolelle. Vuonna 1848 Kaliforniasta löydettiin kultaa, ja alueelle alkoi suuri kultaryntäys.
Vuodesta 1619 alkaen Pohjois-Amerikkaan oli rahdattu orjiksi yli kymmenen miljoonaa afrikkalaista. Orjuus oli 1800-luvulla Yhdysvaltojen suurimpia sisäisiä kiistakysymyksiä. Lisäksi kiistoja aiheutti osavaltioiden ja liittovaltion suhde.
On huomattava, että nimenomaan republikaanit ajoivat orjien vapauttamista, mutta etelän demokraatit vastustivat sellaista ja taistelivat pitkään mustien äänioikeuttakin vastaan.
Andrew Jacksonin presidenttikausilla muodostui kolme erilaista talousaluetta: kaupan ja teollisuuden pohjoinen, maanviljelijöiden länsi ja puuvillaplantaasien etelä. Sisäpolitiikassa pohjoinen ja länsi olivat yleensä liitossa.
Ristiriidat johtivat Yhdysvaltain sisällissotaan 1861. Sodan voittivat pohjoiset osavaltiot, jotka estivät eteläisten osavaltioiden irtautumisen Yhdysvalloista. Orjuus lakkautettiin ja lähes neljä miljoonaa orjaa vapautettiin.
Sisällissodan jälkeen Yhdysvaltoihin alkoi virrata yhä enemmän maahanmuuttajia. He työskentelivät teollisuudessa tai siirtyivät uudisasukkaiksi maan läntiseen osaan.
Lännessä oli ristiriitoja valkoisten uudisasukkaiden ja intiaanien sekä pientilallisten ja suurkarjankasvattajien välillä, ja rajaseudun vähäisen lainvalvonnan takia syntyi käsite ”villi länsi”. Kun Yhdysvallat voitti sodan Espanjaa vastaan vuonna 1898, Puerto Rico, Guam ja Filippiinit siirtyivät Yhdysvalloille.
1900-luvun alku ja maailmansodat
Ensimmäisessä maailmansodassa Yhdysvallat oli aluksi puolueeton, mutta liittyi ympärysvaltoihin huhtikuussa 1917. Taloudellisesti maa oli ollut velkaa muille, mutta sodan vuoksi tilanne kääntyi. Myös kulttuurisesti Yhdysvallat astui maailmanvalloituksen tielle, ja sen hegemonia säilyi 1960-luvulle asti.
Yhdysvaltojen talous kasvoi 1920-luvulla, mutta vuoden 1929 pörssiromahduksen jälkeen alkoi 1930-luvun lama. Vuonna 1932 presidentti Franklin Roosevelt aloitti New Deal -suunnitelmansa, jolla hallitus osallistui talouteen laman lieventämiseksi.
Yhdysvallat liittyi toiseen maailmansotaan liittoutuneiden puolelle joulukuussa 1941, kun Japani hyökkäsi Pearl Harborin laivastotukikohtaan. Sodan lopulla Yhdysvallat pommitti Hiroshimaa ja Nagasakia ydinaseilla. Toinen maailmansota oli kallis ja siinä kaatui puoli miljoonaa amerikkalaista.
Sota paransi Yhdysvaltain taloudellista asemaa, kun maan teollisuus kasvoi ja teknologiaa kehitettiin, ja sodan päättyessä Yhdysvalloissa oli yli puolet maailman teollisuustuotannosta. Vuonna 1945 perustettiin Yhdistyneet kansakunnat, jonka päämaja sijoitettiin New Yorkiin.
Kylmä sota
Toisen maailmansodan jälkeen alkoi kylmä sota, jossa olivat vastakkain kaksi suurvaltaa: Neuvostoliitto ja sitä tukevat kommunistiset maat ja Yhdysvallat ja sitä tukevat kapitalistiset maat. Yhdysvallat osallistui Korean sotaan 1950–1953 ja Vietnamin sotaan 1964–1975.
Lisäksi maa tuki Sikojenlahden maihinnousuyritystä Kuubaan ja oli mukana Kuuban ohjuskriisissä. Neuvostoliittoa vastaan käytiin myös avaruuskilpaa. Presidentti Kennedy asetti Yhdysvaltain tavoitteeksi miehitetyn kuulennon, jonka teki Apollo 11 vuonna 1969.
Toisen maailmansodan jälkeen Yhdysvallat kaupungistui ja koki voimakkaan talouskasvun kauden. Rotukysymykset nousivat pintaan ja hippiliike rikkoi perinteisiä arvoja ja tapoja. Taloudellisesti Yhdysvallat sukelsi 1970-luvulla stagflaatioon, joka huipentui presidentti Carterin kauden inflaatioon ja suurtyöttömyyteen. Presidentti Reaganin kaudella aloitettu liberalisointi aloitti uuden kasvun. Kylmä sota päättyi Neuvostoliiton hajoamiseen 1991.
1990-luvulta tähän päivään
1990-luvulla Yhdysvallat kävi Persianlahden sodan. Vuonna 2001 syyskuun 11. päivän iskujen myötä presidentti George W. Bush julisti terrorismin vastaisen sodan ja Yhdysvallat hyökkäsi Afganistaniin. Yhdysvallat hyökkäsi Irakiin 2003 ja syrjäytti diktaattori Saddam Husseinin.
Vuonna 2008 koettiin suuri pörssiromahdus, mikä aloitti maailmanlaajuisen taantuman. Taloudelliset ongelmat jatkuivat presidentti Obaman koko kauden ajan.
Vuosina 2009–2017 maan johdossa oli ensimmäinen afroamerikkalainen presidentti, demokraattien Barack Obama, joka valjasti liittovaltion kontrolloimaan osavaltioita, yrityselämää ja kansalaisia.
Amerikkalainen vapaus koettiin menetetyksi ja talous oli taantumassa. Sen myötä presidentiksi valittiin 2017 republikaani Donald Trump. Yhdysvallat löi terroristijärjestö Isisin sekä neuvotteli kauppa- ja rauhansopimuksia. Yritysveroa laskettiin, säätelyä purettiin, työttömyys laski, pörssikurssit nousivat ja maahanmuuttoa rajoitettiin.
Trump palautti maan perustuslailliseen vapauteen, jolloin talous nousi merkittävästi. Koettiin Trumpin talousihme.
Erityisesti Obaman aikana rajusti syventynyt kansan repivä kahtiajako ilmeni demokraattien parissa Trumpin raivokkaana vastustamisena lukuisine oikeusjuttuineen, jotka eivät menestyneet. Lisäksi poliittinen valtamedia harjoittaa massiivista ajojahtia ja äärivasemmisto mellakoi laajasti ja väkivaltaisesti.
Trumpin kausi päättyi koronapandemiaan ja talouden laskuun. Epäselvissä ja täpärissä vaaleissa presidentiksi valittiin Joe Biden, joka palautti Obaman linjan taloudessa ja valjasti liittovaltion ajamaan vasemmistolaiseksi muuttuneen demokraattipuoleen woke-ideologiaa pakolla koko maahan.
Tämä johti talouden heikkenemiseen ja kansalaisten vastareaktioon, jonka myötä Donald Trump sai merkittävän vaalivoiton nyt 2024 ja mandaatin kansalta palauttaa Yhdysvallat takaisin perustuslailliseksi oikeusvaltioksi, jossa valta aidosti kuuluu kansalle – osavaltioille, elinkeinoelämälle ja yksityisille ihmisille. Amerikkalaisuuden ydin on vapaus.
.
Siirtolaisuus ja unelma vapaudesta
Yhdysvallat perustuu siirtolaisuuteen. Siihen nivoutuu muutaman Euroopan valtion pyrkimys saada uusi manner tai osia siitä haltuunsa. Näitä maita olivat Englanti, Ranska ja Espanja.
Suurin osa siirtolaisista oli protestanttisia uskovia kuten puritaaneja, kveekareita, presbyteerejä, baptisteja, luterilaisia ja herrnhutilaisia. Maassa oli lisäksi katolisia, anglikaaneja ja juutalaisia.
Euroopassa protestanttiset uskovat olivat joutuneet vakavan vainon kohteeksi. Sitä harjoitti katolinen kirkko ja valtiovallat yhdessä. Lutherinkin sai kuka tahansa tappaa ilman rangaistusta.
Uusi manner oli uskoville ja kaikille siirtolaisille uusi Luvattu maa ja uusi Jerusalem, jossa sai elää ja uskoa vapaasti, tehdä työtä ja rakentaa parempaa tulevaisuutta, amerikkalaista unelmaa.
.
PERUSTUSLAIN PERUSTA, TARKOITUS JA SISÄLTÖ
Perustuslain synty ja tarkoitus
Yhdysvallat itsenäistyi 1776 ja perustuslaki laadittiin vuonna 1787 ja sitä täydennettiin 1791 kymmenellä ensimmäisellä lisäyksellä, joka tunnetaan nimellä Bill of Rights.
Perustuslain nimenomainen tarkoitus ja syvä henki – pohjautuen siirtolaisten kokemuksiin Euroopassa – oli estää muodostumasta sellaista valtiota, joka riistäisi kansalaisten vapauden uskoa, elää ja tehdä työtä. Perustuslaki takaa, ettei valtiosta synny kontrolloivaa, alistavaa pakkovaltaa. Sen sijaan valta säilyy aidosti kansalla, etenkin osavaltioilla, elinkeinoelämällä ja kansalaisilla itsellään omistuksen ja uskon- ja sananvapauden myötä.
Yhdysvallat on perustuslaillinen oikeusvaltio, joka on suvereeni, kaiken yläpuolella oleva ja koko kansan yhdistävä ylin normi, joka turvaa vapauden uskoa, elää ja tehdä työtä.
Länsimainen ja varsinkin pohjoismainen oikeusvaltion malli on täysin toisenlainen. Siksi on suuri virhe arvioida ja määritellä ja jopa määrätä Yhdysvaltoja meidän erittäin massiivisen ja kaikkea kontrolloivan valtiohallinnon valossa. Tähän syyllistyy lähes kaikki ”asiantuntijamme” ja vasemmistolaista politiikkaa suosiva valtamediamme.
Yhdysvaltojen perustuslain tarkoitus on suorastaan varjella siltä, että siellä ei toteudu länsimaisen yhteiskunnan malli. Sen oikeusjärjestelmä on hyvin erilainen kuin länsimaissa.
Perustuslain sisältö lyhyesti
Perustuslaissa määritellään Yhdysvaltojen hallinnollinen rakenne, valtavastuut ja oikeudet.
Johtolause
Lain syntytapa ja tarkoitus.
Ensimmäinen artikla
Lainsäädäntövalta annetaan kongressille, joka jaetaan kahteen kamariin, edustajainhuoneeseen ja senaattiin. Osavaltioilla on edustajainhuoneessa edustus väkilukunsa mukaan, mutta senaatissa kaikilla osavaltioilla on yhtä monta edustajaa.
Toinen artikla
Toimeenpanovalta sekä presidentin ja varapresidentin toimet määritellään, sekä presidentin valinta, kelpoisuus ja toimikauden pituus.
Kolmas artikla
Tuomiovalta. Liittovaltion korkein oikeus määritellään ylimmäksi oikeusasteeksi. Liittovaltion tuomarit nimitetään eliniäksi.
Neljäs artikla
Osavaltioiden valtaoikeudet ja niiden rajat. Osavaltioille annetaan oikeus laatia omat lakinsa ja valvoa niitä. Kongressi saa säätää liittovaltion tasoisia lakeja siitä, miten osavaltioiden kuuluu kunnioittaa toistensa lakeja.
Viides artikla
Perustuslain lisäyksen esittämisen ja hyväksymisen prosessit senaatissa, edustajainhuoneessa ja osavaltioiden lainsäädäntöelimissä.
Kuudes artikla
Liittovaltion valtaoikeudet. Liittovaltion laki määritellään osavaltioiden lakeja ja paikallisia lakeja ylemmäksi. Se on voimassa, jos osavaltion laki on sen kanssa ristiriidassa.
Seitsemäs artikla
Perustuslain ratifiointiprosessin kuvaus.
.
Perustuslain tulkinta ja merkitys käytännössä – tänäänkin!
Perustuslain tulkinnassa pitää noudattaa sen alkuperäistä tarkoitusta, joka tekee Yhdysvalloista sen, mikä se on, ja takaa sen olemassaolon ja jatkuvuuden.
Perustuslain tarkoitus on säilyttää valta kansalla – osavaltioilla, elinkeinoelämällä ja kansalaisilla. Siksi liittovaltion valta on tarkoin rajattu 18 tehtävään.
Perustuslakia tulee tulkita tämän lähtökohdan varassa kirjaimellisesti ja kansantajuisesti. Perustuslain teksti tarkoittaa juuri sitä, mitä siinä sanotaan. On tärkeää, että jokainen kansalainen voi ymmärtää sen sisällön ja luottaa siihen.
Vastoin tätä kaikkea demokraatit, jotka pitkään hallitsivat Korkeinta oikeutta enemmistönä, tulkitsivat perustuslakia täysin vapaasti ja mielivaltaisesti. Vastoin sen kirjainta ja tarkoitusta, varsinkin viime vuosikymmeninä, perustuslaki valjastettiin kontrolloimaan liittovaltion voimalla kaikkea elämää, sanan- ja uskonnonvapautta, elinkeinoelämää ja osavaltioita.
Demokraatit suorastaan korvasivat perustuslain erityisesti ns. woke-ideologialla, jolla ajetaan seksuaalivähemmistöjen etua ohi ja yli valtaväestön, jopa valtaväestön uskoa, sananvapautta ja elämää merkittävästi rajoittaen ja tukahduttaen. Sen myötä kansalaisia verotettiin raskaammin ja tuloja siirrettiin näille vähemmistöille, tuettiin laitonta maahanmuuttoa ja sitouduttiin massiivisiin ilmastotalkoisiin, jota ei siinä muodossa koeta realistiseksi.
Donald Trumpin ensimmäisellä kaudella Korkein oikeus palasi uusien jäsenten myötä perustuslain alkuperäiselle, kirjaimelliselle tulkinnalle. Lisäksi Trump palautti ja nyt uudelleen palauttaa liittovaltiolle (vasemmistolaiselle demokraattiselle eliitille) kasatun vallan takaisin kansalle – osavaltioille, elinkeinoelämälle ja kansalaisille.
.
Johtopäätös kaikesta
Johtopäätös kaikesta edellä kerrotusta on se, mikä on kirjoitettu tämän artikkelin johdantoon.
Lisäksi totean, että Yhdysvallat maailman supervaltana suojelee esimerkillään ja toimillaan kaikki kristittyjä ympäri maailmaa. Siksi on todella tärkeää, miten kristillinen usko on läsnä ja vaikuttaa Yhdysvalloissa. Mikä on tänään totta siellä, on huomenna totta täällä.