RAAMATUN OPILLINEN LUOTETTAVUUS

Jumala on Sana. Tämä ilmenee luomisessa, pyhissä Kirjoituksissa, Jeesuksen Kristuksen persoonassa ja Pyhän Hengen työssä. Siksi on luonnollista, että hän ilmoittaa itsensä Sanan välityksellä Raamatussa ja Kristuksessa.

Raamattu kertoo meille kaiken tarvittavan hengellisen tiedon Jumalasta, ihmisestä ja elämästä luotettavalla tavalla. Raamattu ei kerro kaikkea mahdollista maallisista asioista. Jumalahan antoi ihmiselle tehtäväksi valloittaa maa, tutkia sen elämää ja nimetä kaikkea. Osan tiedosta Jumala ilmoittaa Sanassaan; osan tiedosta ihmisen tulee itse löytää.

Raamattu ei ole järjestelmällinen dogmatiikan oppikirja vaan Elämänkirja. Siinä Jumala ilmestyy ja ilmoittaa itsensä, tahtonsa, tekonsa ja ajatuksensa elämästä ja ihmisestä. Raamattua opiskelemalla voimme löytää keskeisiä tietoja juuri näistä asioista ja koota niitä yhteen. Sitä on tehty jo vuosisatojen ja -tuhansien ajan. Emme ole uuden, tuntemattoman edessä.

Varsinaisesti Jumala ei ole herra Oppi vaan Persoona, jolla on tietyt piirteet. Voimme rakentaa Jumalasta hyvin opillisen esityksen tai kaavion, joka vastaa tarkoin sitä, mitä Raamattu kertoo.
Se on tärkeää, jotta tietäisimme kuka ja millainen Jumala on. Jumalan ominaisuudet ja piirteet ovat pysyviä ja luovuttamattomia. Juuri ne tekevät Jumalasta sellaisen kuin hän on. Mikäli itse keksisimme Jumalalle ominaisuuksia, rakentaisimme epäjumalan. Jumalaa kuvaavien oppilauseiden ohella tarvitsemme Raamatun lukemista, jolloin Jumala ilmestyy meille näiden tekstien mukaisesti, elävällä tavalla.

Sama pätee kaikkeen siihen, mitä Raamattu opettaa elämästä. Elämä ei ole ”oppi” mutta silti se toimii tiettyjen ehdottomien lainalaisuuksien mukaisesti. Nämä elämänlait on välttämätöntä tuntea.

Kaikki se, mitä Raamattu opettaa Jumalasta, ihmisestä ja elämästä on meille välttämätöntä ja samalla ehdottoman luotettavaa. Raamattu on Jumalan, kaiken Luojan ilmoitus. Se on ainoa tarkka ja varma tapa oppia tuntemaan Luojamme.

Samalla on ymmärrettävä, että Raamatun ilmoitus on etenevää ja tarkentuvaa. Keskiverto Raamatussa on vajaat 1500 sivua. Ensimmäisellä sivulla ei voi kertoa kaikkea. Tieto lisääntyy sitä mukaa kuin ilmoituksen määrä kasvaa. Esimerkiksi voisin sanoa: Ostin auton. Sitten alkaisin kuvata tarkemmin tuota autoa. Kenties muutaman vuoden kuluttua kertoisin vielä, miten auto on palvellut minua.

Raamatun etenevään ilmoitukseen liittyy erityisesti vanha ja uusi liitto. Vanha liitto oli epätäydellinen, valmistava vaihe ennen uuden liiton koittamista Messiaan myötä. Raamattu itse selittää näiden eroa ja vanhan korvautumista uudella. Kyseessä ei ole ristiriita vaan Jumalan suunnitelman toteutuminen.

Sitä voitaisiin verrata vaikkapa talon rakentamiseen. Jotta sellainen voidaan rakentaa, on talo ensin suunniteltava paperilla. Sitten hankitaan tontti, rakennustarvikkeet ja rakentajat. Kun talo on valmis, on aika muuttaa siihen asumaan. Talopiirustuksista on yhä hyötyä, mutta niissä ei asuta. Vanha väistyy, kun uusi valmistuu.

Monet lukevat Raamattua jakeittain. Raamatun jaejaotus on hyvä ja huono. Jaenumerointi auttaa löytämään nopeasti halutun tekstikohdan. Samalla jakeet pirstaloivat tekstin, jolloin jopa kappalejako vääristyy ja hämärtyy. Vaarana on lukea yksittäisiä jakeita ja irrottaa ne laajemmasta asiayhteydestä. Kuitenkin jokainen kirjain, sana, lause ja kappale saavat merkityksensä juuri asiayhteydessä.

Helpoin tapa synnyttää harhaoppeja on irrottaa yksittäisiä jakeita ja väittää niiden perusteella jotain ihmeellistä. Esimerkiksi jotkut väittävät, että Jeesus antaa meille, mitä tahansa, mitä uskossa häneltä pyydämme. Tosiasiassa laajempi tekstiyhteys osoittaa, että Jeesus antaa mitä pyydämme – silloin kun elämme Jumalan armossa ja tahdossa niin, että pyydämme hänen mieleisiään asioita.

Toinen esimerkki: Kirjain kuolettaa, mutta Henki tekee eläväksi. Tällä asiayhteydestä irrotetulla lauseella perustellaan villiä ylikarismaattisuutta, jossa ”Henki” syrjäyttää kuolettavan Raamatun
ja tekee ihmisistä hengellisesti epäterveitä. Asiayhteys kertoo, että kirjain tarkoittaa vanhan liiton lakia, joka kyllä kertoi elämän oikeasta, mutta ei antanut voimaa sen toteuttamiseen. Siksi se lopulta tuomitsi ihmisen kuolemaan, koska hän rikkoi elämänlain. Sen sijaan evankeliumin kautta saatu Pyhä Henki tuo meille pelastuksen todellisuuden ja synnyttää meidät uuteen elämään Sanan kautta.

Yksittäisiä jakeita irrottamalla voimme väittää, että Raamatussa on paljonkin opillisia ristiriitoja.
Se on sama kuin leikkaisimme irti tekstit ”aurinko nousee” ja ”aurinko laskee”. Sitten väittäisimme, että Raamattu on ristiriitainen kirja, koska aurinko ei voi nousta ja laskea yhtä aikaa. Tällainen on täysin järjetöntä.

Esimerkiksi saatetaan väittää, että Paavalin Galatalaiskirje ja Jaakobin kirje ovat ristiriitaisia: Galatalaiskirje julistaa uskonvanhurskautta, mutta Jaakobin kirje vanhurskautumista teoista. Kuitenkin jo nopea lukeminen osoittaa, että Jaakob kumoaa teot pelastustienä: joka on rikkonut yhdenkin käskyn, on rikkonut koko lain. Tosiasiassa molemmissa kirjeissä on sama ydin: pelastus Kristuksessa Jeesuksessa. Paavali kohdistaa sanansa niille, jotka luulevat pelastuvansa omilla teoillaan, ja Jaakob niille, jotka luottavat pinnalliseen nimikristillisyyteen vailla aitoa sydämen uskoa, joka aina synnyttää aitoa kristillistä elämää. He puolustavat samaa aarretta kahta eri suunnasta tulevaa vihollista eli lakihenkisyyttä ja laittomuutta vastaan.

Kaikkiaan Raamatussa on 66 kirjaa, joilla jokaisella on oma tietty, tärkeä tarkoituksensa. Kun vain maltamme tutustua niiden sanomaan ja tarkoitukseen, saamme suuren kokonaiskuvan – Jumalasta, ihmisestä ja elämästä.

Raamatun äärellä meidän tulee myös oppia erottamaan, mitkä ovat sen keskeisiä opetuksia ja mitkä ovat toissijaisia. Osa opetuksista soveltuu suoraan ja sellaisenaan meihin. Osa ilmaistaan periaatteina, joita sovellamme omaan elämäämme.

Juuri tässä on Raamatun suunnaton voima erilaisten ihmisten ja kulttuurien keskellä. Raamatun ydin on muuttumaton, mutta osa, lähinnä toiminnalliset tavat voivat vaihdella. Kristus ja hänen rakkautensa pysyy aina samana, mutta se, millä tyylillä häntä ylistämme, vaihtelee.

Raamattu on siis ehdottoman luotettava opillisesti. Mikäli emme jotain ymmärrä tai mikäli koemme jonkin ristiriitaiseksi, vika on meidän oppimattomuudessa tai haluttomuudessa tai jopa vihamielisyydessä.

Kun Raamattua vastaan vyörytetään mitä ihmeellisempiä väitteitä, niihin kaikkiin on luontevia ja perusteltuja vastauksia. Emme ole minkään epävarman varassa vaan ikuisella kallioperustalla.

Raamattu on samanaikaisesti pääkohdissaan hyvin selkeä ja ymmärrettävä kirja. Samalla se on hyvin syvällinen ja valtavan laaja. Raamattu on tarkoitettu koko elämämme matkaevääksi. Se ei ole kirjanen, jonka lukisimme tunnissa ja sitten jättäisimme sen syrjään.

Saamme luottaa Raamattuun Jumalan täydellisenä ja riittävänä ilmoituksena kokosydämisesti. Samalla ymmärryksemme kasvaa sitä mukaan kuin syvennymme sen sanomaan ja elämme elämäämme eteenpäin, kohti taivasta.

Raamattu on ainoa kristillisen uskon lähde. Tämä totuus vahvistetaan Kirkkolaissa ja kirkkojärjestyksessä sekä Luterilaisissa Tunnustuskirjoissa. Todellinen Kristuksen universaali kirkko rakennetaan yksinomaan Raamatun varaan.