MITEN YMMÄRTÄISIN RAAMATTUA?
Erityisiä ohjeita Raamatun kirjallisuuslajien tulkintaan. Osa II: Uusi testamentti.

 

 

EVANKELIUMIKIRJAT

Raamattu ilmoittaa meille yhden evankeliumin, joka on hyvä sanoma Vapahtajasta Jeesuksesta Kristuksesta ja Jumalan pelastusteosta hänessä. Tätä yhtä evankeliumia julistaa ja valotta neljä evankeliumikirjaa – kukin oman näkökulmansa, tarkoituksensa ja kohderyhmänsä mukaisesti.

Evankeliumikirjat ovat ainutlaatuinen kirjallisuuden laji. Kyse ei ole puhtaasta Jeesuksen elämänkerrasta, koska kerronta keskittyy vain noin kolmen vuoden jaksoon ja erityisesti Jeesuksen ristinkuolemaan ja ylösnousemukseen.

Evankeliumikirjoissa ei ole juurikaan järjestelmällistä opetusta ja tapahtumien selittämistä. Ne ovat pääasiassa kertomuksia, puheita ja keskusteluja. Oikeastaan vasta Uuden testamentin monet kirjeet ovat Jeesuksen persoonan, elämän, palvelutyön, opetusten, ristinkuoleman ja ylösnousemuksen tarkempaa analyysia, selittämistä ja soveltamista kristityn arkielämään ja seurakunnan toimintaan.

Neljä evankeliumikirjaa on nimetty niiden kirjoittajien mukaan. Kolme ensimmäistä ovat hyvin samankaltaisia rakenteeltaan ja tyyliltään. Neljäs, Johanneksen evankeliumikirja poikkeaa niistä jonkin verran. Evankeliumikirjojen taustalla on lukuisten silminnäkijöiden kertomuksia ja kenties niistä laadittuja koosteita.

• Matteus – luonteeltaan opetuksellinen ja profeetallinen: Jeesus on Kuningas (juutalaisille)
• Markus – luonteeltaan käytännöllinen ja toiminnallinen: Jeesus on Palvelija (roomalaisille)
• Luukas – luonteeltaan historiallinen: Jeesus on täydellinen ihminen ja Vapahtaja (kreikkalaisille)
• Johannes – luonteeltaan hengellinen ja teologinen: Jeesus on Jumalan Poika (kaikille, erityisesti pohdiskelijoille)

 

Evankeliumikirjoja lukiessa on hyvä huomioida seuraavia asioita:

• huomioi kunkin tapahtuman historiallinen tausta ja lähitilanne
• muodosta kuva Jeesuksesta ja tutustu häneen ja hänen kautta koko Jumalaan: kaikki, mitä Jeesus sanoo ja tekee ja miten hän suhtautuu ihmisiin ja asioihin, kertoo välittömällä tavalla Jumalasta – koska Kristuksessa Jumala tuli ihmiseksi keskellemme
• huomioi Jeesuksen puheiden ja toiminnan kansanläheisyys, ymmärrettävyys ja rohkeus
• seuraa ”kokonaisjuonen” kehittymistä
• silmäile rinnakkaistekstejä, mutta anna päätekstin puhua voimakkaimmin
• muista kunkin evankeliumin erityisluonne ja painotukset
• tunne ”Jumalan valtakunta” -teema
• huomaa jännite nykyisyyden ja tulevan täyttymyksen välillä: taivasten valtakunta on jo nyt läsnä, mutta ei silti ole vielä täysin toteutunut
• asetu niiden ihmisten asemaan, jotka kohtaavat Jeesuksen – onko sinussa samoja piirteitä kuin heissä? Mitä Jeesus sanoo juuri sinulle?

 

 

APOSTOLIEN TEOT

Apostolien teot on Uuden testamentin historiallinen kirja kuten monet Vanhan testamentin kirjat. Siihen pätee samanlaiset tulkintaperiaatteet (ks. edellinen opetus, osa I). Historiallisen kuvauksen ohella Apostolien teot on täynnä teologiaa. Sen äärellä joudumme kysymään, onko kirja meille uskoville ja seurakunnalle pikkutarkka ohje- ja mallikirja vai suurempien periaatteiden lähde?

Apostolien teot on tärkeä linkki evankeliumikirjojen ja Uuden testamentin kirjeiden välillä. Apostolien teot kertovat, miten evankeliumi alkoi levitä kaikkeen maailmaan ja sen silloiseen keskukseen, Roomaan. Sen avainjakeena on 1:8 ja kaikki muu kuvaa sen toteutumista. Evankeliumi julistetaan ensin juutalaisille, sitten puolijuutalaisille kuten samarialaisille ja lopulta pakanoille. Julistuksen myötä syntyy seurakuntia, joille apostolit (varsinkin Paavali) lähettää monia kirjeitä ohjatakseen niitä kristillisessä elämässä. Niinpä tämä kirja antaa välttämätöntä taustatietoa Uuden testamentin kirjeille.

Vaikka kirja on nimetty Apostolien teoiksi, kyseessä on itse asiassa Luukkaan evankeliumin kakkososa. Alun perin ne olivat yksi kirja, mutta kirjoitettuna kahdelle eri kirjakäärölle. Varsinaisena päähenkilönä on Jeesus Kristus, joka Pyhän Hengen ja apostolien välityksellä jatkaa maailmanvalloitusta. Kirja loppuu ikään kuin kesken, mikä kuvaa sitä, että evankeliumin julistaminen jatkuu yhä. Mekin olemme tavallaan kirjoittamassa oman osamme tuohon kirjaan ja jatkumoon.

 

Apostolien tekoja lukiessa voimme huomioida seuraavia asioita:

• lue kokonaisuutena ja selvitä sen yleisrakenne
• huomioi Pyhän Hengen työ kaikessa ja näe Jeesuksen herraus kaiken taustalla
• ei apostolien elämänkertoja
• kirja on yleisluonteinen, historiallinen esikuva meidän aikamme kristityille ja seurakunnille
• kirjassa kuvatut tapahtumat ja toimintatavat eivät ole välittömästi ja kirjaimellisesti ehdoton malli vaan ennemminkin evankeliumin sovelluksia sen ajan tilanteisiin; mikäli jokin toiminto toistuu useasti, sen merkitys sitovana mallina kasvaa

 

 

KIRJEET

Uudessa testamentissa on kaikkiaan 21 kirjettä eli kyseessä on merkittävä osa pyhiä kirjoituksia. Ne noudattavat oman aikansa tyypillisiä muotoja.

Useimmissa kirjeissä on evankeliumin sisältöä ja merkitystä käsittelevä alkuosa, kun taas loppuosa pyrkii soveltamaan evankeliumia käytännön elämään. Jokainen kirje on kirjoitettu aitoon historialliseen tilanteeseen ja tiettyyn tarkoitukseen. Niiden pääosa soveltuu meihinkin. Ainostaan hyvin kulttuurisidonnaiset tavat eivät välttämättä sovellu suoraan nykyaikaan. Sen sijaan on löydettävä niiden takana oleva periaate kuten kunnioittaminen tai siveellisyys ja löydettävä niille omaan aikaamme sopiva sovellus.

Lue Uuden testamentin kirjeistä myös päävalikon kohdan ”Uusi testamentti” alla olevasta alakohdasta ”Johdanto” opetus nimeltä Johdanto Uuden testamentin kirjeisiin.

 

Uuden testamentin kirjeitä lukiessa on huomioitava seuraavia seikkoja:

• lue kirje kokonaisuutena ja huomaa sen perusrakenne, joka yleensä on seuraava
  • kirjeen aloitus: tervehdys, rukous ja kiitos
  • opetus 1: evankeliumin sisältö ja merkitys
  • opetus 2: evankeliumin sovellus arkeen ja seurakuntaan
  • kirjeen lopetus: tervehdykset, loppukehotukset ja toisinaan ylistys tai siunaus
• etsi kirjeen pääteema ja keskeiset ajatukset (kommentaarit, luennot yms. auttavat)
• mieti kirjeen äärellä: kuka kirjoitti, kenelle, millainen tilanne vallitsi, millaisia vahvuuksia ja ongelmia oli uskovilla ja seurakunnilla, millaisia ohjeita kirjoittaja antoi

• pohdi kirjeiden opetusta, suuria periaatteita ja niiden soveltamista omaan elämääsi ja kotiseurakuntaasi; voit kysyä…
  • onko nyt vastaava tilanne?
  • opettaako muu osa Raamattua samalla tavalla kuin ao. teksti?
  • jos ohje ei sovellu järkevästi suoraan nykyaikaan, niin mikä on sen taustalla oleva periaate ja miten sitä voidaan soveltaa nyt; tämä ei tarkoita kristillisen moraalin tyhjäksi selittämistä; esimerkiksi – onko naisille annettu ohje peittää pää jumalanpalveluksessa suora käsky vai erottiko se silloisena aikana prostituoiduista ollen samalla merkki kunniallisesta avioliitosta? olisiko nykyään pukeuduttava niin, ettei samaistettaisi prostituoituihin ja lisäksi on käytettävä avioliitossa sormusta?

 

ILMESTYSKIRJA(LLISUUS)

Raamatussa olevaa ilmestyskirjallisuutta ovat Danielin ja Hesekielin kirjat sekä Ilmestyskirja, joka päättää koko Raamatun. Voit lukea näistä kirjoista tarkemmin päävalikon kohdista ”Vanha testamentti” ja ”Ilmestyskirja ja profetiat”. Etenkin Ilmestyskirjan ensimmäinen opetus paneutuu kirjan tulkintaan, joten tässä yhteydessä siitä ei sen enempää.

Nämä kirjat sisältävät runsaasti symboliikkaa, näkyjä ja uniakin, joista osan tulkitseminen on helpompaa ja osan vaikeampaa. Jälleen hyvät kommentaarit auttavat paljonkin. Kiteytetysti Ilmestyskirjasta voisi sanoa, että se on tarkoitettu kaikkien aikojen kristityille, etenkin heille, jotka ovat joutuneet kohtaamaan vakavaa vainoa. Ilmestyskirja antaa horjumattoman toivon ja ikuisuusnäyn, joka kantaa läpi synkimmänkin pimeyden ja kovimman ahdistuksen. Ilmestyskirjan ennustamat tapahtumat etenevät, syventyvät ja laajentuvat. Se, mitä on aiemmin koettu, on ollut ikään kuin vasta lopullisen esitäyttymystä.

 

Ilmestyskirjan neljä pääteemaa ovat:

• Kutsu parannukseen
• Jumalan ilmestyminen Kristuksessa, joka on Jumalan Karitsa ja Leijona, Vapahtaja ja Kuningas
• Lohdutus ja toivo ahdistuksissa ja vainoissa
• Jumalan täydellinen hallintavalta kaikessa

Kun Raamattu alkaa luomisesta ja syntiinlankeemuksesta, se päättyy viimeiseen tuomioon ja uuteen luomakuntaan. Tämän historian kaaren keskellä on huipentuma: Kristuksen sovitustyö ja ylösnousemus – evankeliumi. Jumalan viimeinen sana on elämä ja autuus jokaiselle, joka ottaa vastaan Jumalan armon ja rakkauden Kristuksessa. Ilmestyskirjan juuret ovat Vanhassa testamentissa, etenkin Hesekielin, Danielin ja Sakarjan kirjoissa.

 

Ilmestyskirjan äärellä on hyvä huomioida seuraavia asioita:

• miten alkuperäiset lukijat ymmärsivät tekstin? – muista, että he eivät voineet ymmärtää sitä kokonaan, koska olivat sidottu omaan aikaansa; Ilmestyskirjassa on vahvoja kuvauksia meidän aikamme tekniikasta, saastumisesta, väestönkasvusta, sodista ja ydinaseista
• ymmärrä yhteys Vt:n vertauskuviin ja teemoihin
• huomaa Johanneksen antamat suorat selitykset joihinkin asioihin, hahmoihin ja tapahtumiin
• keskity kokonaisuuksiin – ei niinkään yksityiskohtiin
• muista Ilmestyskirjan neljä keskeistä sanomaa: Jumala hallitsee historiaa ja voittaa, vaikka maasta käsin ei nyt siltä näyttäisikään
• erota toisistaan Jumalan viha kapinallisia vastaan ja uskovien ahdistus pahan riehuessa
• anna tekstin lohduttaa ja rohkaista kärsimysten ja epätoivon keskellä
• muista, että paha tuomitaan ja synti lakkaa
• ankkuroidu ikuiseen elämään
• Jumala hallitsee sinunkin elämääsi ja olosuhteitasi täydellisesti