KUTSU JUMALAN VALTAKUNTAAN (3 su helluntaista)

Päivän tekstien keskeisenä sisältönä on kutsu Jumalan valtakuntaan ja kutsun kuulemisen tärkeys. Maallisen elämän tehtävät ja houkutukset saattavat estää ihmisiä ottamasta vastaan Jeesuksen kutsua. Joka epäröi ja vitkastelee, menettää tarjotun tilaisuuden.

.

EVANKELIUMI: Luuk 14:16-24

Jeesus kertoi:
    ”Eräs mies järjesti suuret pidot ja oli kutsunut paljon vieraita. Kun pitojen oli määrä alkaa, hän lähetti palvelijansa sanomaan kutsutuille: ’Tulkaa, kaikki on jo valmiina.’

Mutta yksi toisensa jälkeen nämä alkoivat esittää verukkeita. ’Olen ostanut pellon’, sanoi yksi, ’minun täytyy mennä katsomaan sitä. Suothan anteeksi, etten pääse tulemaan.’ ’Ostin viisi härkäparia’, sanoi toinen, ’ja olen lähdössä kokeilemaan niitä. Suothan anteeksi, etten pääse tulemaan.’ Kolmas sanoi: ’Olen juuri mennyt naimisiin enkä siksi voi tulla.’

    Palvelija palasi ja kertoi tämän herralleen. Silloin isäntä vihastui ja sanoi palvelijalle: ’Mene kiireesti kaupungin kaduille ja toreille ja tuo tänne köyhät ja raajarikot, sokeat ja rammat.’ Palvelija tuli sanomaan: ’Herra, olen tehnyt niin kuin käskit, mutta vielä on tilaa.’

Silloin herra sanoi: ’Mene maanteille ja kylien kujille ja vaadi ihmisiä tulemaan, jotta taloni täyttyisi. Ja siitä voitte olla varmat, että yksikään noista, jotka minä kutsuin, ei pääse minun pitopöytääni!’”

.

NÄKÖKULMIA aiheeseen Kenneth Baileyn kirjasta
”Jeesus Lähi-idän asukkaan silmin”

Vertauksen taustatilanne

Tämänkin vertauksen kohdalla Bailey tarjoaa merkittävää taustatietoa juutalaisten asenteista ja kulttuurisista tavoista. Lisäksi vertauksen taustatilanne on tärkeä.

Tilanteessa Jeesus on kutsuttu fariseuksen kotiin sapattina, koska fariseukset halusivat pitää häntä silmällä ja saada hänet kiinni jostakin perinnäissääntöjä rikkovasta seikasta. Kiertävän saarnaajan kutsuminen syömään oli sekin ajan tavan mukaista.

Juutalaisuudessa ja farisealaisuudessa pidettiin tärkeänä juutalaista syntyperää, pikkutarkkoja sapattisäädöksiä, farisealaista tapaa noudattaa ulkonaisesti lakia sekä ihmisen fyysistä terveyttä ja taloudellista menestystä Jumalan siunauksen ja suosion merkkinä.

Nyt fariseuksen kodissa oli paikalla vesipöhöä sairastava mies, jonka Jeesus paransi fariseuksia uhmaten. Sapattina ei fariseusten mukaan saanut harjoittaa ”lääkärin” tointa. Jeesus torjui heidän paheksuntansa kertomalla esimerkin siitä, että jokainen on kyllä valmis pelastamaan pojan tai härän kaivosta, jopa sapattina. Nyt Jeesus noudatti tätä samaa periaatetta hyvin sairaan miehen kohdalla. Sapattina oli lupa tehdä hyvää ja pelastaa.

Pidoissa Jeesus laittoi merkille, kuinka muutamat halusivat itselle parhaat paikat. Jeesus nuhteli tällaisesta itsekkyydestä ja neuvoi asettamaan itsensä vähempiarvoisille paikoille. Tarvittaessa heidät voitaisiin korottaa.

Jatkoksi tälle Jeesus neuvoi järjestämään sellaisia pitoja, joihin kutsuttaisiin köyhiä, raajarikkoisia, rampoja ja sokeita. Fariseuksille tällaiset ihmiset olivat saastaisia, vailla Jumalan suosiota ja siunausta, jopa kirottuja (mistä sairaudet ja köyhyys olivat heidän mukaansa merkkinä). Fariseusten pidoissa oli läsnä vain hurskaita, menestyneitä ystäviä.

Tämä oli jo toinen vakava kritiikki farisealaisuutta ja itsekkyyttä vastaan. Kolmas oli tulossa varsinaisen vertauksen muodossa.

Juutalaisten käsitys taivaallisesta juhla-ateriasta

Vertauksen innoituksena toimi yhden pöytäseurueen jäsenen huudahdus ”Autuas se, joka saa olla (juhla)aterialla Jumalan valtakunnassa”. Tämän huudahduksen tarkoituksena oli johdattaa keskustelu siihen, ketkä pääsevät Jumalan valtakunnan aterialle Messiaan kanssa. Tarkoituksena oli kysellä Jeesuksen ajatuksia Messiaasta ja Jumalan valtakunnasta mutta samalla tyrmätä Jeesuksen ajatuksen köyhille ja vammaisille järjestettävistä pidoista. Sellaisethan eivät tietenkään päässeet Jumalan valtakuntaan. Ja vielä vähemmän pakanat!

Jyrkkä asenne lakia tuntematonta rahvasta ja pakanoita kohtaan oli kuitenkin vaikea perustella Vanhan testamentin kirjoitusten nojalla. Etenkin Jesajan kirjan 25:6-9 sanoo näin:

Tällä vuorella Herra Sebaot valmistaa pidot kaikille kansoille, herkkuruokien aterian, valio-viinien juhlan: ydinrasvalla maustettuja herkkuja, kypsiä, kirkkaaksi seestettyjä viinejä. Tällä vuorella hän repäisee pois verhon kaikkien kansojen yltä, vaatteen joka on levitetty niiden ylle.

Kuolema on nielty ainiaaksi. Herra Jumala pyyhkii kaikkien kasvoilta kyyneleet ja vapauttaa kansansa alennuksesta ja häpeästä kaikkialla maan päällä. Näin on Herra puhunut.  

Sinä päivänä sanotaan: ”Tämä on Jumalamme! Häneen me panimme toivomme, ja hän pelasti meidät. Tämä on Herra, häneen me kiinnitämme toivomme, iloitkaamme ja riemuitkaamme! Hän pelastaa meidät.”

Teksti oli hyvin tunnettu juutalaisille ja siitä nousi ajatus messiaanisesta juhla-ateriasta Jumalan valtakunnassa. Teksti korostaa, että Jumalan valmistama juhla on tarkoitettu kaikille kansoille – ei vain juutalaisille vaan myös pakanoille.

Hämmästyttävää on se, että juutalaiset ja fariseukset antoivat profetialle tässä suhteessa käänteisen merkityksen, joka on kirjattu Targumiin. Tämä Targum on Kirjoitusten vapaampi käännös ja sitä on täydennetty kommenteilla.

Fariseukset selittivät, että juhla-ateria merkitsi pakanoiden surmaamista pyhällä vuorella… Hurskaat juutalaiset joutuisivat raivaamaan tiensä juhlapöydän ääreen pakanoiden ruumiiden ja veren läpi. Tämä oli vallitseva ajatus Jumalan valtakunnasta, juhla-ateriasta ja pakanoista. Uskomatonta!

Ajatusta täydensi essealaisen Qumranin yhteisön ”Messiaan säännökset”. Essealaisuus oli vahva uskonnollinen liike, joka osin eristäytyi omiksi yhteisöiksi mutta osin vaikutti kansan keskuudessa niin, että sen kannattajat kävivät vain silloin tällöin näissä yhteisöissä mutta muuten elivät melko tavanomaisesti.

Qumranin Messiaan säännösten mukaan vain hurskaat ja terveet juutalaiset, jotka noudattivat lakia, olisivat kelvollisia Messiaan aterialle. Pääsy kielletään nimenomaan kaikilta niiltä, jotka ovat ”lihassaan vammautuneita, jaloistaan tai käsistään halvaantuneita, rampoja, sokeita, kuuroja, mykkiä tai jollakin muulla näkyvällä tavalla poikkeavia”.

Jeesuksen kertoma vertaus

Tätä syvälle vakiintunutta asennetaustaa vasten Jeesuksen edellä olevat sanat ja vertaus olivat rajua ravistelua. Vertaus on vastaus siihen hyvin asennoituneeseen huudahdukseen ”Autuas se, joka saa aterioida Jumalan valtakunnassa”, mikä sisälsi kritiikkiä Jeesuksen sanoja vastaan. Vertaus suurista pidoista oli Jeesuksen vastaus tähän kritiikkiin ja tietysti myös tärkeä opetus.

Suurten pitojen järjestäminen oli odotettu ja tärkeä tapahtuma kylässä. Alustava kutsu lähetettiin ajoissa sukulaisille, ystäville ja kylän arvohenkilöille. Kutsuun saatujen vastausten perusteella itse juhla osattiin mitoittaa ja valmistaa oikein. Kun juhla oli valmistettu ja kaikki oli valmiina, palvelija(t) lähetettiin viemään lopullinen kutsu: Tulkaa, sillä kaikki on jo valmiina!

Tämän toisen ja viimeisen kutsun kohdalla ystävät vetäytyivätkin täysin yllättäen, ikään kuin yhteistuumin. Annetut selitykset olivat tuossa kulttuurissa täysin pätemättömiä, räikeitä ja erittäin loukkaavia.

1. Olen ostanut pellon ja nyt pitää mennä sitä katsomaan… Pelto oli tarkoin tutkittu ja arvioitu jo ennen kaupantekoa. Maan ostaminen oli pitkä ja hankala prosessi. Kun pelto oli viimein ostettu, se oli jo läpikotaisin tuttu. Ei ollut mitään niin kiireellistä syytä mennä sitä katsomaan, ettei olisi voinut osallistua illan juhlaan.
   .
2. Ostin viisi härkäparia ja nyt pitääkin mennä niitä kokeilemaan… Sama tilanne kuin edellisessä. Härkäparit oli jo huolella testattu. Oli tärkeää saada tasavahvuinen härkäpari, jotta kyntäminen sujuisi tehokkaasti.
   .
3. Olen juuri mennyt naimisiin… Kahdessa edellisessä tapauksessa verukkeen antaja sentään pahoitteli ja pyyteli anteeksi. Kolmas ei vaivautunut edes sellaiseen. Lisäksi selittelijä epäsuorasti vihjaa, että hän aikoo viettää illan vaimon kanssa sängyssä. Tällainen ilmaus oli erittäin epäsiveellinen ja loukkasi myös puolisoa. Talmudin mukaan tällainen tapa puhua uhkasi viedä jopa 70 vuoden avio-onnen.

Selitykset olivat siis muodollisia ja räikeitä loukkauksia.

Suomalaisten ontuvat selitykset…

Meidän ajassamme tilanne on sama kuin olisimme laittaneet mittavan juhlaruuan pöytään ja vieraat olisivat jo paikalla ja istuisivat parhaillaan olohuoneessa. Emäntä saa kaiken valmiiksi ja lausuu kohteliaan kutsun saapua pöytään. Siinä vaiheessa vieraat toteavatkin lähes yhteisesti, että nyt tulikin äkillinen meno ja lähdemme tästä muualle. Kauppa menee kohta kiinni… Telkkarista alkaa hyvä sarja… Menen saunaan… Iski väsymys… Vieraat häipyvät ja juhlapöytä jää notkumaan herkkuja. Mitä tehdä? Miten suhtautua?

(KM) Vastaavia räikeitä ja läpinäkyviä selityksiä kohtaamme, kun ihmisiä kutsutaan sisälle Jumalan valtakuntaan:

• ihan hyvä juttu mutta ei ole minua varten
• minä olen ihan hyvä ihminen
• minulla on oma jumalani
• kaikki tiet vievät taivaaseen
• nyt on vähän kiire enkä ehdi jutella
• ehkä sitten kiikkustuolissa
• vaivautunut hiljaisuus
• liberaaliteologian loppumattomat röyhkeän julkeat vääristelyt, joilla mitätöidään kristillinen usko
• ei ole mitään jumalaa ja kuolema on kaiken loppu
• vihamielinen reaktio
• Jeesuksen pilkkaaminen; uskovien pilkka ja vaino

Reaktioita

Lähi-idän kulttuurin mukaan kutsujen isännän olisi pitänyt kohdistaa loukkaantumisesta nousseen raivonsa kutsuttuja kohtaan hyvin konkreettisella tavalla ja kostaa heille. Vertauksen isäntä kuitenkin pidättäytyy kostosta ja suuntaa tarmonsa uusien vieraiden kutsumiseen.

Isäntä käskee palvelijaa noutamaan kaupungin kaikki köyhät, raajarikot, sokeat ja rammat – vastoin juutalaista uskonnollista käsitystä. Tämä ryhmä edustaa tavallista juutalaista rahvasta ja erityisesti sen syrjittyjä jäseniä, jotka ”eivät lakia tunne ja ovat kirottuja”.

Kun pitotalo ei vielä täyty, isäntä lähettää palvelijan hakemaan lisää väkeä maantien varrelta ja kylien kujilta. Heitä piti suorastaan vaatia tulemaan pitoihin. Kehotus vaatimisesta oli luonnollista, sillä nämä olivat täysin vieraita ihmisiä ja heidän oli vaikea uskoa, että heidät oli oikeasti kutsuttu tällaisiin pitoihin. Heitä piti vakuutella ja rohkaista. Tämä ryhmä edustanee pakanakansoja.

(Huomautus: juuri tätä tekstikohtaa (jae 21) on käytetty miekkalähetyksen ja inkvisition perusteena – ihmisiä on oikeus pakottaa jopa väkivalloin kääntymään kristillisyyteen. Tulkinta on tietysti äärimmäisen väärä.)

Mikäli juutalaiset uskonoppineet kieltäytyvät kutsusta tulla Jumalan valtakuntaan, heidän tilalleen kutsutaan tavallinen rahvas ja myöhemmin jopa pakanat. (Toki Jumalan suunnitelmissa oli jo alun perin tarkoitus kutsua kaikki ihmiset kansallisuudesta riippumatta).

Ja vaikka uskonoppineet kieltäytyisivät kutsusta ja vääristelisivät Jumalan Sanan, he eivät voisi peruuttaa tai mitätöidä Jumalan valtakunnan juhlaa. He kykenivät sulkemaan vain itsensä sen ulkopuolelle.

(KM) Jeesus siis tarjoaa radikaalia uskonpuhdistusta, joka merkitsee paluuta alkuperäisille juurille. Fariseusten uskonpuhdistus oli Sanan korvaaminen ihmisten perinnäissäännöillä ja itsekkäillä motiiveilla. Nykyajan liberaaliteologien ihannoima ”uskonpuhdistus” on suuntautumista johonkin aivan uuteen ja vanhojen juurien täydellistä katkaisemista, ts. Jumalan ja hänen sanansa hylkäämistä ja sen korvaamista humanismilla ja synkretismillä.

Raamatullinen uskonpuhdistus on aina juurille palaamista, sillä vain juurten kautta puu saa ravintonsa. Jumalan Sana on aina tuoretta ja pätevää, koska Jumala ja ihminen eivät muutu.

Jumalan alkuperäinen näky oli pelastus kaikille kansoille. Sitä toteuttamassa on Jeesus – sanallisesti, rakkauden teoilla ja ristinkuolemansa, ylösnousemuksensa ja lähetyskäskyn kautta.

Jes 56:7-8: Minun temppelistäni tulee huone, jossa kaikki kansat saavat rukoilla… Minä kokoan tänne vielä enemmän kansaa, yli sen nykyisen määrän.

Vertaus jättää talon täyttymisen avoimeksi. Kutsu kiirii vieraille, pakanoille. Tämä kutsu kaikuu yhä tänäänkin. Talo täyttyy mutta vielä on tilaa.

Entä sinä, kirkkomme ja Suomen kansa?

Sinäkin olet kutsuttu mukaan näihin juhliin. Sinun huonoutesi, heikkoutesi, rotusi, sukupuolesi, ikäsi, yhteiskunnallinen asemasi, varakkuutesi, sairautesi eivätkä edes syntisi ole este.

Kutsun vastaanottaminen merkitsee pukeutumista Jumalan armoon ja uudistavaan rakkauteen, joka johtaa kerran pyhään elämään kirkkaudessa. Jumala antaa kaiken lahjaksi. Hän pelastaa.

Mutta Suomen kansan moraalinen ja hengellinen syöksykierre vain pahenee. Sama pätee kirkon valtaeliittiin ja liberaaleihin työntekijöihin. Kun sokea taluttaa sokeaa, molemmat putoavat kuoppaan. Eksyneestä tulee eksyttäjä.

Tuoreeltaan kirkkomme piispat ovat nousseet vakavalla tavalla Jumalaa, esivaltaa, lainsäädäntöä ja kirkon järjestystä vastaan. Sen myötä heidän lamppunsa on sammunut ja pimentynyt. Mihin sellainen enää kelpaa? On todellakin tullut aika valita, ketä kuuntelee ja ketä seuraa. Mikä on sinun valintasi? Kenen kutsua kuulet? Mihin juhliin olet matkalla – taivasjuhliin vai pimeyden orgioihin, joissa kaikki Jumalan hyvät lahjat ovat vääristyneet ja turmeltuneet.

Kaiken yhteissummana edessämme on entistä pahemmat ja vakavammat kriisit. Kaikki etenee askel askeleelta. Vakavampi kriisi. Pieni hengähdys, jonka aikana on mahdollista tehdä oikeat johtopäätökset. Jos mitään hyvää ei tapahdu, kriisit pahenevat. Lopulta on viimeinen raja, jonka jälkeen viimeisinkin siunaus ja varjelus otetaan pois. Kuka silloin kestää?

Kaikki ajalliset kriisit, pahimmatkin, sisältävät vielä pienen pienen armon elementin. Jospa edes pahin pysäyttäisi, kääntäisi takaisin Jumalan puoleen ja ihminen saisi taivasosan.

Kutsu Jumalan armoon ja ikuiseen elämään on annettu sinullekin. Ymmärrät varmasti, että jos hylkäät sen, jäät sen ulkopuolelle. On vain yksi taivas ja vain yksi iankaikkinen elämä. Jos se ei kelpaa, ei ole muuta. Mutta miksi hylätä iankaikkinen armo, elämä ja rakkaus, jota syvimmiltään jokainen kaipaa?

Jumalan todellisuus Kristuksessa varmasti vakuuttaa ja muuttaa sinut. Et jää epätietoisuuteen. Sinusta tulee Jumalan lapsi ja hänen valtakuntansa kansalainen. Saat sisäisen rauhan, syvän turvan ja merkityksellisen elämän, joka täydellistyy taivaissa.

Siitä haluaa kertoa toisillekin. Kutsutusta tulee kutsuja. Meillä on maailman paras, ainoa todellinen elämän sanoma. Olemme koskemattoman ihmisyyden, aidon rakkauden ja elämän puolella.

Miksi ihmeessä jotkut ihailevat pimeyttä, joka tappaa ja silpoo lapsemme, särkee avioliitot, nauttii kaikenlaisesta turmeltuneisuudesta, hamuaa vapaasti huumeita ja päätteeksi tappaa sairaat ja vanhukset. Järkyttävää on aikamme pimeys! Mutta voit olla varma, että sen aika on lyhyt.

Järkyttävää olisi viettää ikuisuus tällaisessa hirveydessä – varsinkin kun tarjolla on sanomaton armo, rakkaus ja hyvyys.

Sinä olet kutsuttu todelliseen elämään. Älä torju Luojaasi ja elämäsi antajaa ja ylläpitäjää. Hän on Lunastasi ristinpuulla ja kirkastajasi Pyhän Hengen voimassa. Hän on myös valmistanut meille ajallisen hengellisen kodin, jossa Jumalan sanaa kunnioitetaan ja jonka myötä hän itse on keskellämme pitäen meistä huolen. Hän on hyvä Paimen.

Varo vääriä paimenia, jotka ovatkin raatelevia susia. He lupaavat siunauksia synnille ja pelastuksen ilman syntien sovitusta ja sovittajaa, ihmiseksi tullutta Herramme.

.

RUKOUS

Herra Jumala, taivaallinen Isä.

Sinä tahdot, että kaikki ihmiset pelastuisivat.
Herätä meidät välinpitämättömyyden ja suruttomuuden unesta.

Tule hallitsemaan elämäämme ja sydämiämme,
ettemme synnillisen kapinamme ja ajallisten lahjojen vuoksi kadottaisi ikuisia.

Anna armo, että epäröimättä noudatamme kutsuasi,
jonka sanassasi saamme. Anna syntimme anteeksi ja
ole meidän iankaikkinen Herramme.

Kuule meitä Poikasi Jeesuksen Kristuksen tähden.
Aamen.