Helluntai ja Kaatuneitten muistopäivä

KAATUNEITTEN MUISTOPÄIVÄ 19.5.2024

Virsi 584

1. Siunaa ja varjele meitä, Korkein, kädelläs.
Kaitse ain kansamme teitä, vyöttäen voimalla meitä, heikkoja edessäs.
Sulta on kaikki suuruus, henki sun hengestäs.

2. Herramme, kirkasta meille kasvos laupiaat,
niin että armosi alla, toivoa rohkaisemalla, kukkivat roudan maat.
Vaivoissa näytä meille kasvosi laupiaat.

3. Tutkien sydämemme, silmäs meihin luo.
Ettemme harhaan kääntyis, ettei kansamme nääntyis, silmäsi meihin luo.
Alati synnyinmaalle siipies suoja suo.

.

Puhe seppelten laskussa

Arvoisa juhlaväki, saamme kunnioittaa ja muistaa kaikkia Suomen sodissa ja maamme alueita koskeneissa taisteluissa ja toimissa, sekä rauhan-turvaamistehtävissä menehtyneitä.

Elämme parhaillaan vaikeita aikoja, mutta talvi- ja jatkosodan, ja Lapin sodan aikana tilanne oli vielä paljon vakavampi, kuten myös seuraukset.

Näihin sotiin osallistui yhteensä 600 000 miestä ja 100 000 naista. Nuorimmat rintamalle joutuneista olivat vasta 17-vuotiaita.

Joka kahdeksas sotiin osallistuneista menehtyi. Palanneistakin joka neljäs sai pysyvän sotavamman. Sodat jättivät jälkeensä 30 000 leskeä ja yli 50 000 sotaorpoa. Ajan myötä heidän tukemiseksi ja muistamiseksi perustettiin useita järjestöjä.

Nämä uhraukset maamme hyväksi turvasivat Suomen itsenäisyyden ja loivat perustaa vuosikymmenten hyvinvoinnille ja rauhan ajalle – Jumalan siunauksen ja varjeluksen alla.

Etenkin näinä aikoina edesmenneitten ja veteraaniemme merkitys ja esimerkki nousee tuoreena ja vahvana. Kuulemme jälleen sotien ääniä ja mietimme, miten lähelle ne saattavatkaan tulla.

Monenlaisen jakautumisen sijaan tarvitaan yhteishenkeä ja paljon syvemmälle ja pitemmälle katsomista ja näkemistä. Toisinaan vasta ulkonainen paine herättää ja tuo ihmiset lähelle toisiaan.

Kristittyinä tiedämme, että pahin uhka ei nouse rajojemme ulkopuolelta, vaan ihmisen omasta sydämestä. Sieltä nousevat myös meidän aikamme ristiriidat, kriisit ja sodat.

Ihminen ei voi taltuttaa sydäntään. Siihen me tarvitsemme Luojaamme. Ratkaiseva taistelu käytiin Golgatan ristillä. Meillä on Vapahtaja, joka tuo anteeksiannon, sovinnon ja rauhan. Hän on kuolemankin voittaja.

Häneen turvasivat maamme puolustajat ja nöyrien rukousten myötä saimme pitää hyvän isänmaamme. Olkoon heidän muistonsa siunattu.

Tätä samaa me tarvitsemme tänäänkin: Jumalan puoleen kääntymistä, rukousta, kaiken hyvän ja oikean tukemista, pahan välttämistä ja torjumista, keskinäistä kunnioitusta ja arvostusta.

Antakoon taivaallinen Isämme siihen kaiken tarvittavan tahdon, viisauden ja lujuuden. Perimmäinen turvamme on Jumalassa. Hän on elämämme lähde ajassa ja iäisyydessä, tänäkin päivänä.

Jaakko Rannan runon sanoin:

Kiitetäänkö Isää Taivaan,
kun antoi meille kauniin, hyvän maan?

Kiitos olkoon edesmenneille,
rintamilla puolestamme taistelleille.
Teitä siunatkoon Herra joka päivä,
että olisi poissa surun, murheen häivä.

Pyydetään varjelusta Suomen kansalle, ihmisten,
ettei enää toistuisi tuska sotien,
vaan rauhassa voisimme elää ja rakentaa,
kasvattaa sukupolvea Häneen luottavaa.

On kuullut Taivaan Isä rukoustyömme.
Kaikesta kiittää Häntä saamme,
uskossa luottaa rakkauteen suureen.

Armossaan Hän ohjaa hyvään aikaan, ikuisuuteen.

Olkoon Herramme JK armo, Isän Jumalan rakkaus
ja Pyhän Hengen uutta luova, yhdistävä voima
sodissa kaatuneitten muiston ja meidän kaikkien yllä!

.

Virsi 580

1. Oi kuningasten kuningas,
sä maan ja taivaan valtias,
myös tähän maahan silmäs luo
ja armos runsaat lahjat suo.

6. Suo, Herra, meille Henkesi,
tee meissä armotyötäsi.
Pois väärät pyyteet karkota
ja rakkauteen kasvata.

7. Tee kansastamme kansasi
ja sinun palvelijasi.
Sen töitäsi suo toimittaa
ja kunniaasi julistaa.

.

HELLUNTAIPÄIVÄ

Pyhän Hengen vuodattaminen

Helluntain ajankohta määräytyy Apostolien teoissa 2. luvussa kuvatusta Pyhän Hengen vuodattamisesta, joka tapahtui Kristuksen ylösnousemuksen jälkeisenä juutalaisten helluntaina. Juutalaiset viettävät helluntaijuhlaansa 50. päivänä pääsiäisestä.

Juhlan suomenkielinen nimi on saatu ruotsin kielen helig dag (= pyhä päivä). Monissa kielissä juhlan nimi pohjautuu kreikan sanaan pentekoste (= viideskymmenes).

Juutalaisten helluntai oli sadonkorjuun ja 100-luvulta jKr. myös lain saamisen juhla. Kristillisessä helluntaissa tulivat keskeisiksi aiheiksi Pyhän Hengen saaminen ja Hengen toiminta sekä alkuseura-kunnan ja koko Kristuksen kirkon synty. Helluntaina toimitettiin ensimmäiset kristilliset kasteet.

Helluntain raamatuntekstit puhuvat Pyhästä Hengestä lupauksena ja lahjana. Hänet on lähetetty meille puolustajaksi, auttajaksi ja lohduttajaksi.

Tässä Hengessä Kristus on kirkossaan jatkuvasti läsnä. Pyhä Henki liittää maailman kaikki kristityt Kristuksen kirkkoon, yhteen Herraan ja yhteen uskoon. Tämän vuoden evankeliumitekstinä on Joh 3:16-21, mutta siinä ei puhuta Pyhästä Hengestä, joten tässä käytämme viime vuoden tekstiä.

.

EVANKELIUMI: Joh 14:15-21 (Joh 3:16-21)

Jeesus sanoi:
    ”Jos te rakastatte minua, te noudatatte minun käskyjäni. Minä käännyn Isän puoleen, ja hän antaa teille toisen puolustajan, joka on kanssanne ikuisesti. Tämä puolustaja on Totuuden Henki. Maailma ei voi Henkeä saada, sillä maailma ei näe eikä tunne häntä. Mutta te tunnette hänet, sillä hän pysyy luonanne ja on teissä.

    En minä jätä teitä orvoiksi, vaan tulen luoksenne. Vielä vähän aikaa, eikä maailma enää näe minua, mutta te näette, sillä minä elän ja tekin tulette elämään. Sinä päivänä te ymmärrätte, että minä olen Isässäni ja että te olette minussa ja minä teissä.”

.

SAARNA

Luonto on jälleen puhjennut vihreyteen ja kukkien loistoon. Kesäisestä lämmöstä olemme saaneet nauttia hetkittäin. Se on todella kaivattu, ihana asia. Vettäkin on tullut ajoittain.

Kun luonto iloitsee lämmöstä, me ihmiset olemme usein hitaampia. Sisäinen maailmamme kulkee perässä emmekä oikein vielä ymmärrä: nyt se on tapahtunut. Pitkään odotettu vehreys on tullut. Elämä kukoistaa ja näyttää itsestään kauneimman puolensa.

Jotain hyvin samanlaista, elämän puhkeamisen ihmettä kokivat ensimmäiset kristityt, kun Pyhä Henki vuodatettiin heidän ylleen lähes 2000 vuotta sitten, ensimmäisenä kristillisenä helluntaina. Viisikymmentä päivää oli kulunut pääsiäisestä.

Tänä pyhänä kirkoissa on luettu kolme raamatuntekstiä, joissa kussakin on oma näkökulmansa tähän suureen juhlapäivään nimeltä helluntai.

  • Profeetta Joelin ennustus Hengen vuodatuksesta.
  • Apostolien teoissa kerrotaan, kuinka suuri hetki koitti ja mitä silloin tapahtui.
  • Evankeliumiteksti kuvaa Pyhää Henkeä toisena puolustajana.

Lupaus Hengen vuodatuksesta ja Hengen läsnäolo vanhassa liitossa

Jumala lupasi antaa kansalleen Pyhän Henkensä. Tästä lupauksesta ei puhunut vain profeetta Joel vaan monet tunnetut profeetat kuten Jesaja, Jeremia, Hesekiel ja Mooses. Lupaus Pyhän Hengen tulemisesta oli hyvin tunnettu.

Mutta jo vanhassa liitossa Pyhä Henki oli läsnä ja vaikutti monia asioita. Ilman Pyhää Henkeä kukaan ihminen ei voi uskoa eikä elää Jumalan mielen mukaisesti.

Vanhassa liitossa tämän Pyhän Hengen perusvaikutuksen lisäksi Jumala antoi erityisen Hengen voitelun tiettyihin keskeisiin tehtäviin kuten profeetoille, kuninkaille ja papeille. Hengen voitelu mahdollisti toimimisen vaativissakin tehtävissä. Jumala oli läsnä siunaamassa ja johdattamassa.

Nyt tuo sama Hengen voitelu luvattiin jokaiselle ihmiselle, koko Jumalan kansalle. Joelin sanoin ”poikanne ja tyttärenne profetoivat, vanhukset näkevät ennusunia ja nuorukaiset näkevät Herran antamia näkyjä”.

Lupauksen mukaan Pyhän Hengen lahja annetaan tasapuolisesti kaikille, katsomatta ihmisen sukupuoleen tai sosiaaliseen asemaan. Tämä lahja luvattiin jopa orjille! Rooman valtakunnassa orjia oli kolmasosa kaikista ihmisistä. Vaikka maailmassa on paljon eriarvoisuutta, Jumalan valtakunnassa kaikki ovat yhtä arvokkaita.

Pyhän Hengen lahjan ja voitelun kautta jokainen kristitty on Jumalan kuninkaallinen pappi – kuten apostoli Pietari kertoo: ”Mutta te olette valittu suku, kuninkaallinen papisto, pyhä heimo, omaisuuskansa, julistaaksenne hänen jaloja tekojaan” (1 Piet 2:9).

Sinä olet kuninkaallinen pappi! Tällainen ihmeellinen asema ja tehtävä on annettu meille kaikille Kristuksessa. Meille kaikille, tavallisille ihmisille. Sinulle ja minulle.

Ja olivathan ensimmäiset opetuslapset aivan tavallista kansaa, monet heistä kalastajia – eivät yliopistojen teologeja. Ja aivan kuten tämä lupaus alkoi toteutua heidän kohdallaan, samoin se toteutuu sinunkin kohdallasi.

Moni ajattelee, että hengellinen pätevyys hankitaan yliopistoissa. Mutta yliopiston ”teologinen” koulutus ei tee kenestäkään Hengellä täytettyä uskovaa. Valitettavasti se on usein päinvastoin. Sanonta ”aloitti Hengessä, lopetti Helsingissä” on totta. Miksi?

Aikamme kirkkoa ja yliopistoja hallitseva liberaaliteologia on epäuskon teologiaa. Siinä Jumala korvataan ihmisellä ja Raamattu ihmisten kuvitelmilla. Humanismi kuulostaa ylevältä, mutta on sisäisesti tyhjää, vailla kestävää perustaa. Ainoastaan Jumala on elämän ja ihmisarvon ainoa kestävä perusta. Siksi hänen Sanansa on elämän laki.

Niinpä oikeita Jumalan teologeja kasvaa hänen koulussaan: Raamatun äärellä, rukouksessa, uskovien yhteydessä, perinteisen teologian opissa ja elämän kovassa koulussa. Pyhä Henki kasvattaa meistä uskon lapsia, joiden turva ja tarkoitus Jumalassa ja Sanassa.

Täyttymyksen päivä

Pyhän Hengen vaikuttamaa voimaa, uskoa ja rakkautta tarvitaan tänäänkin. Ensimmäisenä kristillisenä helluntaina Pyhän Hengen vuodatus antoi aivan uudenlaisen rohkeuden, voiman, rakkauden ja taidon julistaa evankeliumia, auttaa lähimmäisiä uhrautuvasti ja rakentaa seurakuntia. Muutos kosketti yksilöitä ja koko Jumalan kansaa.

Sen perustana oli Jeesuksen ristinkuolema ja ylösnousemus. Ensin piti tapahtua sovitus, jotta voisimme saada erityisen Pyhän Hengen lahjan.

Pyhä Henki haluaa vakuuttaa ja kirkastaa Kristuksen. Hän haluaa antaa sisimpäämme niin syvän varmuuden, että siitä ilosta käsin voi lähteä rohkeasti kertomaan muillekin.

Tämä suuri murrosvaihe merkitsi samalla vanhan liiton vaihtumista uudeksi liitoksi. Kristillinen seurakunta, Kristuksen kirkko syntyi juuri helluntaina. Ensimmäisiin uskoviin puhallettiin seurakunnan Henki, Jumalan Pyhä Henki.

Odotus oli ollut pitkä, jopa useita satoja vuosia. Epäusko oli vallannut ihmisten mielet. Pitkä kylmyys oli kangistanut Jumalan kansan. Mutta nyt, aivan äkisti, yllättäen, taivas aukeni ja Jumalan erityinen läsnäolo ja armo laskeutui opetuslasten ylle ja sisimpään!

Pyhä Henki saapui kuin voimakkaana tuulena, suuren äänen ja ikään kuin tulenlieskojen muodossa. Lämmin kesätuuli saapui ja toi elämän.

Mitä tuosta seurasi?

Apostolien teot kertovat, että opetuslapset tulivat täyteen Pyhää Henkeä. Jumalan läsnäolo valtasi heidän sydämensä, ajatuksensa – hengen, sielun ja ruumiin. Pelot ja epäusko pyyhittiin pois. Kokonaan ne eivät kaikonneet, mutta ne eivät enää hallinneet ihmistä. Kuinka monesti pelko ja epäusko riistävät meiltä todellisen elämän!

Pyhän Hengen lahjan myötä opetuslapset ymmärsivät pyhät Kirjoitukset entistä syvemmin. Peite otettiin pois silmistä ja he saivat katsoa Kristuksen kirkkautta, joka loisti Sanasta.

Tämä laittoi heidät rohkeasti liikkeelle. Oli kulunut vain 50 päivää siitä, kun heidän rakas Herransa Jeesus oli naulittu ristille ja koko heidän maailmansa oli romahtanut. He olivat eläneet syvässä pelossa omankin henkensä puolesta. Mutta tuossa hetkessä pelko haihtui pois ja he saivat uuden voiman – kuten Jeesus lupasi:

Kun Pyhä Henki tulee teihin, te saatte voiman ja teistä tulee minun todistajiani, alkaen Jerusalemista aina maan ääriin saakka.

Todistustehtävä alkoi välittömästi. Pyhä Henki antoi opetuslapsille hetkellisen kyvyn puhua kieliä, joita he eivät inhimillisesti osanneet. He julistivat Jumalan suuria pelastustekoja Kristuksessa ainakin 13 kielellä juutalaisille, jotka olivat nyt käymässä Jerusalemissa pyhiinvaellusmatkalla Rooman valtakunnan eri kolkista. He eivät enää osanneet arameaa eikä hepreaa.

Miten tuo julistus sitten vaikutti ihmisiin?

Pyhän Hengen antama sanoma oli selkeä ja ymmärrettävä. Hämmennystä herätti se, että julistajat olivat aivan tavallisia, oppimattomia galilealaisia miehiä.

Alkuhämmennyksen jälkeen jopa 3000 kuulijaa otti sanoman vastaan ja he antoivat kastaa itsensä tuona samaisena päivänä. Melkoinen herätys ja sato yhdelle päivälle.

Varmasti monet jäivät pitempäänkin ihmetyksen valtaan. Heissä alkoi syvällinen prosessi, joka saattoi kasvaa uskoksi ja uudeksi elämäksi.

Ja olipa niitäkin, jotka pilkkasivat. Ihminen kyllä osaa selittää kaiken Jumalaan liittyvän tyhjäksi, jos hänen sydämensä pysyy kylmänä. Mutta ihmisen epäusko ei koskaan poista Jumalaa, eikä hänen tahtoaan ja tekojaan maailmasta. Epäuskolla ihminen rajaa ja sulkee itsensä ulos Jumalan yhteydestä ja sen myötä koko elämästä.

Mutta meillä on suuri elämän sanoma: Jumalan yhteydessä avautuu elämän todellisuus ja mielekkyys. Olemme hyvissä käsissä. Tule sinäkin mukaan!

Epäuskoisilla on kuoleman sanoma: Kaikki on vain sattumaa eikä millään ole mitään tarkoitusta.

Jeesuksen opetus Pyhän Hengen lahjasta

Päivän evankeliumissa Jeesus nimesi Pyhän Hengen puolustajaksi. Tuo sana ”Puolustaja” voidaan kääntää myös sanoilla ”auttaja, lohduttaja, puolestapuhuja, toisen hyväksi toimija, välittäjä ristiriitatilanteissa”.

Pyhän Henkensä kautta Jumala haluaa puolustaa sinua, kun joudut elämässäsi ahtaalle, kun olet toisten kiusaama, kun olet omien syntiesi sitoma. Hän haluaa auttaa sinua elämässäsi eteenpäin, yli ja läpi vaikeuksien.

Jumala haluaa lohduttaa ja eheyttää sinua, kun olet tullut rikotuksi, kun kohtaat monenlaista surua. Hän puhuu sinun puolestasi ihmisten ja Jumalan edessä.

Pyhä Henki haluaa synnyttää rakkautta, joka on aina konkreettista ja käytännönläheistä. Kymmenen käskyä ja monet Raamatun ohjeet ilmentävät rakkautta ja ovat sen toteuttamista varten. Jumala on aina Sanan Jumala ja Pyhä Henki on rakkauden Henki.

Huomioita

Helluntaina saamme olla iloitsemassa siitä, että Jumalan hyvät lupaukset käyvät toteen. Jumala on keskellämme Pyhässä Hengessä ja Sanassa ja myös ehtoollisen lahjassa. Jumala ei ole jättänyt meitä yksin. Hän on seurakuntansa keskellä. Hän on kanssamme arkielämässä.

Jumala haluaa Henkensä kautta tyynnyttää sydämemme ja antaa meille levollisen ja luottavaisen uskon. Hän tahtoo kiinnittää meidät kaikessa hänen pyhään Sanaansa, jonka kautta hän vakuuttaa meille hänen rakkauttaan ja johdattaa meitä kaikkeen hyvään.

Miten voimme kokea Pyhän Hengen läsnäolon ja voiman elämässämme?

Mistä tiedämme, että meillä on Pyhä Henki? Pyhä Henki kääntää elämämme perussuunnan kohti Jumalaa. Hän herättää uskon sydämissämme. Uskomme Jumalaan, Jeesukseen ja Pyhään Henkeen. Kunnioitamme Raamattua Jumalan pyhänä Sanana. Haluamme elää Jumalan tahdon mukaan, armon varassa. Ymmärrämme oman syntisyytemme ja täydellisen riippuvuutemme Jumalasta.

Saamme kokea Pyhän Hengen voiman sisäisenä levollisuutena, sekä rauhallisena uskona, luottamuksena suhteessa Jumalaan. Pieni ihminen saa nojata suureen Jumalaan.

Pyhä Henki kehottaa rukoilemaan. Kun rukoilemme ja pyydämme Jumalan tahdon toteutumista, asiat asettuvat paikoilleen ja kullekin päivälle saa juuri sen voiman, minkä me tarvitsemme.

Pyhä Henki antaa innoitusta ja rohkeutta tehdä Jumalan valtakunnan työtä, kukin omalla paikalla ja omassa tehtävässä. Herra on uskollinen työnantaja. Hän on aina rinnallamme ja tukenamme.

Pyhä Henki saattaa antaa hetkellisiä, voimakkaitakin kokemuksia. Niillä on jokin erityinen, usein ainutkertainen tarkoitus.

Pyhä Henki tarvittaessa nuhtelee ja varoittaa meitä. Hän kehottaa arvioimaan kaikkea elämää ja hengellisiä kokemuksia Raamatun Sanan mukaisesti. Kaikki eivät ole Jumalasta.

Vaikka kokisimme Pyhän Hengen voimaa elämässämme, joudumme usein kulkemaan heikkouden tietä. Joudumme oppimaan, että me olemme vajavaisia, syntisiä, kuolevia ihmisiä. Olemme täysin Kristuksen ja Pyhän Hengen varassa.

Tämän oli oppinut apostoli Paavalikin, joka kirjoitti: Kun meillä Jumalan armosta on palveluvirka, me emme lannistu. Tämä aarre on meillä saviastioissa, jotta nähtäisiin tuon valtavan voiman olevan peräisin Jumalasta eikä meistä itsestämme.

Pyhän Hengen suurena päämääränä on synnyttää rakkautta, joka yhdistää meidät Jumalaan ja toisiimme. Juuri sitä varten on kristillinen seurakunta, hengellinen kotimme.

Toinen suuri päämäärä on tuoda pelastus jokaisen ihmisen kohdalle Kristuksessa Jeesuksessa ja tuoda kaikki Jumalan lapset lopulliseen kotiin, taivaan kirkkauteen.

Pyhä Henki yhdistää meidät Jumalaan, toisiimme ja ikuisuuteen. Jeesus on kaiken keskipiste, jota kohti me saamme kulkea Pyhän Hengen elävöittävässä, virvoittavassa tuulessa, joka tuo sydämiimme lämmön, kesän ja iankaikkisen elämän.

.

RUKOUS

Tule, Pyhä Henki,
alas taivaasta
Kristusta kirkastamaan.

Tule, köyhäin apu.
Tule, lahjojen antaja.
Tule, sydänten valo,
sinä paras lohduttaja,
sielun suloinen vieras ja lämpö.

Työssä sinä olet lepo,
helteessä vilvoitus,
murheessa lohdutus.

Oi Pyhä Henki,
täytä uskollistesi sydämen syvyydet.

Ilman sinua, Henki,
ei mikään ole puhdasta.

Pese se mikä on likaista,
kastele se mikä on kuivaa,
paranna se mikä on haavoittunut.
Murra se mikä on kovaa,
lämmitä se mikä on kylmää.

Etsi kaikki eksyneet.
Anna uskovillesi pyhät lahjasi.
Anna uskon vahvistus, anna autuas loppu,
anna ikuinen ilo.

Aamen.