Siivousta -runo

SIIVOUSTA

.

Joskus on mattoja ravisteltava

ja niitä kunnolla tuuletettava,

päästävä irti tomusta ja liasta,

puhdistettava kaikkia paikkoja.

Siivouksen yhteydessä paljastuu,

mikä on ollut hukassa, eikös juu?

.

Siivotessamme usein hämmästymme,

kun unohtunut asia palaa mieleemme.

Muistoissa elämme uudelleen

menneen tunteen ja tilanteen,

jonka olemme painaneet villaisella

tai ohittaneet vain olankohautuksella.

.

Tällaiset hetket herättävät meitä,

saavat aikaan ilon tai surun kyyneleitä,

muistuttavat tavallaan ihmisistä,

tapahtumista ja käyttäytymisistä.

Joskus jäämme kiinni muistoihimme

huomaamatta ajankuluamme.

.

Toisinaan tulemme Jumalan puhutteluun,

sisimpämme syvään tarkasteluun.

Ovatko kaikki huoneemme puhtaat,

Jeesuksen verellä pestyt ja raikkaat?

Onko Herralla pääsy kaikkialle,

emmehän piilottaneet mitään muualle?

.

Ulkoisella puhdistuksella on tehonsa,

tervehdyttävä, piristävä valoisuutensa.

Sisimmänkin siivous on hyvin tärkeää

eikä luurankojaan voi kauan peittää.

Eiköhän anneta nyt kaikki Jumalan käsiin

niin tuulensa puhaltaa sydämen syvyyksiin?

.

Maija Vekara