ÖLJYMÄKI EILEN, TÄNÄÄN JA HUOMENNA

 Israel, Pyhä maa koskettaa jokaista kulkijaa, missä kohteessa ja kohdassa hyvänsä Israelia. Öljymäellä seistessä katse kohti vanhan muurin takana olevaa Jerusalemin kaupunkia, on vahva kokemus. Vain Kidronin laakso erottaa Öljymäen pitkänomaisen rinteen Jerusalemista, sen äänistä, liikenteestä, kaupankäynnistä ja elämäntäyteisyydestä kaikkine ihmisineen, uskontoineen ja puhuttuine kielineen.

Öljymäki on rauhallinen ja sisintä koskettava. Sen rinteeltä ja Getsemanen vihreästä puistosta näkee kauas ja sen levollinen hiljaisuus antaa tilaa miettiä niitä kohtaamisia ja tapahtumia siellä ja joista Raamattu meille kertoo.

Öljymäki nimensä mukaan kertoo sen rinteillä olleen valtoimenaan oliivipuita, joista on koottu oliivit öljyä varten. Niiden lomassa on käyskennelty kiireettäkin, istahdettu rukoilemaan tai hiljaisesti ystävän kanssa keskustelemaan.

Sinne Jeesus palasi usein tullessaan Jerusalemiin. Siellä Hän istui rukoilemassa Isää ja siellä Hän usein vietti yönsä. Siellä Hän myös itki Jerusalemin kohtaloa.

Palmusunnuntaina Jeesus tuli Öljymäen kautta Jerusalemiin, mutta palasi sieltä yöksi Betaniaan Öljymäen toiselle puolelle. Sieltä Hän palasi takaisin kaupunkiin Jerusalemiin.

Kiirastorstaina, viimeisen yhteisen pääsiäisaterian opetuslasten kanssa syötyään Jerusalemissa, Jeesus meni heidän kanssaan Getsemanen puutarhaan.

Puutarhaan, jossa tänäänkin kasvavat muhkurarunkoiset ylväät oliivipuut, joiden oksilla varpuset sirkuttavat ja joiden juurella kukkivat kukat. Jeesus polvistui tuskaiseen rukoukseen rukoillen Isäänsä, Pyhää Jumalaa, joka lähetti Hänelle enkelin alas taivaasta Häntä vahvistamaan.

Hänen edessään oli raskas ja vaikea tie, jonka Hän suuressa rakkaudessaan meitä kohtaan oli valmis käymään. Getsemanessa Hänet vangittiin ja vietiin pois.

Öljymäki on jälleen keskeisenä paikkana, kun Jeesus kuoleman vallan voitettuaan, ylösnousseena elävänä Herrana, useille ilmestyttyään ja heitä kaikkia lohduttaen ja rohkaisten, kokosi opetuslapsensa Öljymäelle, sen korkeimmalle tasanteelle, hyvästelläkseen heidät.

Tästä meille kertoo Apostolien teot 1:4-12

Ja kun hän oli yhdessä heidän kanssansa, käski hän heitä ja sanoi: ”Älkää lähtekö Jerusalemista, vaan odottakaa Isältä sen lupauksen täyttymistä, jonka te olette minulta kuulleet. Sillä Johannes kastoi vedellä, mutta teidät kastetaan Pyhällä Hengellä, ei kauan näitten päivien jälkeen.”

Niin he ollessansa koolla kysyivät häneltä sanoen: ”Herra, tälläkö ajalla sinä jälleen rakennat Israelille valtakunnan?”

Hän sanoi heille: ”Ei ole teidän asianne tietää aikoja eikä hetkiä, jotka Isä oman valtansa voimalla on asettanut, vaan, kun Pyhä Henki tulee teihin, niin te saatte voiman, ja te tulette olemaan minun todistajani sekä Jerusalemissa että koko Juudeassa ja Samariassa ja aina maan ääriin saakka”.

Kun hän oli tämän sanonut, kohotettiin hänet ylös heidän nähtensä, ja pilvi vei hänet pois heidän näkyvistään. Ja kun he katselivat taivaalle hänen mennessään, niin katso, heidän tykönänsä seisoi kaksi miestä valkeissa vaatteissa; ja nämä sanoivat:

”Galilean miehet, mitä te seisotte ja katsotte taivaalle? Tämä Jeesus, joka otettiin teiltä ylös taivaaseen, on tuleva samalla tavalla, kuin te näitte hänen taivaaseen menevän.”

Silloin he palasivat Jerusalemiin vuorelta, jota kutsutaan Öljymäeksi ja joka on lähellä Jerusalemia, sapatinmatkan päässä.

Öljymäellä ja Kidronin laaksossa kulkiessa ohitetaan vanha hautausmaa, jossa on paljon eri kansallisuuksiin kuuluvien henkilöiden hautoja ja jonne yhä halutaan vainajat haudattavan.  Ihmiset toivovat ja odottavat ylösnousemusta, kun Jeesus tulee takaisin Öljymäelle, jolloin kaikki saavat Hänet nähdä.

Sakariaan kirja 14:4:

Hän seisoo sinä päivänä Öljymäellä, joka kohoaa Jerusalemin itäpuolella. Ja Öljymäki halkeaa kahtia idästä länteen, toinen puoli vuoresta väistyy pohjoiseen, toinen puoli etelään, ja välille syntyy valtaisa laakso.

Öljymäki on yhä paikallaan, ollen muistutus ja vahva yhteyden side maan ja taivaan välillä ja jokainen sillä paikalla olija voi tuntea, että maa, jolla seisoo, on Herran.

 .

RUKOUS

Herra, kiitos kaikesta minkä vuoksemme ole tehnyt.
Auta meitä elämään tahtosi mukaan!
Aamen.

 .

LAULU  ”Pyhän kosketus” (Pekka Simojoki)

Riisu kengät, maa, jolla seisot, on Herran, pyhää ja puhdasta maata.
Katso ja kuuntele hiljaa, vaikka paljon et ymmärtää saata.

Paina pääsi, maa, jolla seisot on Herran.
Hän itse puhuu ja kuulee
koskettaa meitä kuin viljaa, sillä Jumalan pelloilla tuulee.

.

Hartausteksti: Merja Palokankare