MARKUKSEN EVANKELIUMI: Jeesus opettajana ja opetus Jumalan valtakunnasta

 

Jeesuksen auktoriteetti, voima ja kuulijat

Jeesuksen opetusta on pidetty kautta historian ainutlaatuisen hyvänä. ”Ihmiset olivat hämmästyksistään hänen opetuksestaan, sillä hän puhui niin kuin se, jolla on valta” (Luuk 4:32)… ”eikä niin kuin heidän kirjanoppineensa” (Matt 7:29).

Jeesuksen aikana kirjanoppineilla oli tapana nojautua isien perinnäissääntöihin. Heidän tulkintansa Kirjoituksista (Vanhasta testamentista) perustui siihen, mitä jotkut oppi-isät olivat sanoneet. Opettaessaan he nimesivät nämä henkilöt ja vetosivat heihin. Kuitenkin juutalainen traditio irtautui Jumalan Sanasta. Tulkinnat vietiin jopa äärimmilleen ja rakennettiin ns. ”lain aitaus”, jonka lukuisilla pikkutarkoilla ohjeilla, määräyksillä ja kielloilla yritettiin varjella, ettei Jumalan lakia rikottu. Nämä ohjeet syrjäyttivät Jumalan lain ja veivät huomion ulkonaisiin, pikkumaisiin asioihin – sen sijaan, että olisi keskitytty ytimiin: rakkauden, oikeudenmukaisuuden, hyvyyden ja armollisuuden toteuttamiseen. Perinnäissääntöjä alettiin pitää pyhinä. Lisäksi juutalaiset ajattelivat, että ihminen on pohjimmiltaan hyvä ja hän voi omilla teoillaan tulla vanhurskaaksi, Jumalalle kelpaavaksi.

Jeesus nousi avoimesti sellaisia perinnäissääntöjä ja peruskäsityksiä vastaan, jotka rikkoivat Jumalan tahdon. Hän palautti Jumalan lain ehdottomuuden ja täydellisyyden. Hän ei vedonnut kehenkään toiseen ihmiseen tai perinteeseen opetuksessaan. Sen sijaan hän itse käytti korkeinta Jumalan tahdon ja ilmoituksen tulkintavaltaa: ”Te olette kuulleet (kirjanoppineiden) sanovan vanhoille, mutta Minä sanon teille…!” (Matt 5:21). Jeesus on elävä Jumalan Sana ja viime kädessä lain antaja. Sellaisena hän on suvereeni lain ja Kirjoitusten tulkitsija.

Jeesuksen opetus oli siis hyvin poikkeuksellista ja vaikuttavaa:

• Jeesus puhui niin kuin itse Jumalan lain antaja, perimmäisellä auktoriteetilla.
• Ratkaisevaa oli hänen opetustensa sisältö. Se, mitä hän sanoi, oli syvästi oikeaa, järkevää ja Kirjoitusten mukaista. Opetus oli suoraa ja kohtikäyvää.
• Tärkeää oli Jeesuksen tapa opettaa siten, että kuulijat ymmärsivät hänen opetuksensa – jos eivät aina välittömästi niin kuitenkin myöhemmin.
• Jeesuksen opetukset liittyivät usein hänen voimatekoihinsa, jotka todistivat opetuksen pätevyydestä ja toimivuudesta. Jeesus ei puhunut tyhjiä sanoja vaan niissä oli elämänvoima. Tämä ulottuvuus painottuu erityisesti Markuksen evankeliumikirjassa.

Jeesuksen opetukset ovat synnyttäneet valtavan suuren kristikunnan Vanhan testamentin perustalle; ne ovat voimakkaasti muokanneet kristillispohjaisia maallisia yhteiskuntia; Jeesuksen opetukset ovat tulleet tunnetuiksi ja vaikuttaviksi lähes koko maailmassa; ne ovat tunnustettuja ja arvostettuja suurissa uskonnoissa; ne ovat vaikuttaneet miljoonien yksittäisten ihmisten elämään läpi historian.

Jeesuksen opetuksen kohteena olivat kaikki ihmiset. Erityisesti hänen toimintansa keskittyi tavalliseen kansaan. Jeesus puhui tavallisten ihmisten kieltä. Hän opetti hengellisyyttä maallisten kuvien ja esimerkkien kautta. Opetuksessaan Jeesus ei pitänyt esitelmiä, hän ei jaaritellut joutavia eikä esittänyt (hengellistä) viihdettä. Monestiko seurakunnassa sorrutaan näihin?

 

Jeesuksen opetusmenetelmät

Jeesus käytti lukuisia erilaisia opetusmenetelmiä tarkoituksenmukaisesti. Ne sopivat kuhunkin tilanteeseen ja tarkoitukseen. Monesti hän käytti samassa tilanteessa useaa eri opetusmetodia. Ne olivat tuttuja Jeesuksen aikalaisille. Seuraavassa ne vain luetellaan lyhyesti:

• Kirjoitusten käyttäminen
• Julistus, saarnaaminen ja opettaminen
• Sananlaskut, kielikuvat, symbolit ja vertaukset
• Liioittelu ja ironia
• Havainnollistaminen, konkretisointi ja teot
• Keskustelu, kysyminen ja vastaaminen
• Kertaaminen
• Esimerkkinä toimiminen ja mallioppiminen
• Yhdessä eläminen ja vertaisoppiminen
• Elinikäinen oppiminen

”Nyt näemme kuin kuvastimesta, himmeän heijastuksen tavoin, mutta silloin kasvoista kasvoihin. Nyt tunnen vajavaisesti mutta silloin täydellisesti.” (1 Kor 13:12).
”Iankaikkinen elämä on sitä, että he tuntevat sinut, ainoan tosi Jumalan, ja Jeesuksen Kristuksen, jonka sinä olet lähettänyt” (Joh 17:3).

 

Jeesuksen opetusten ymmärtämisen haasteet

Jeesus edustaa itämaista kulttuuria ja ajattelua, joka poikkeaa länsimaisesta.

1. Itämainen ajattelu ja teologia: kielikuvat, konkreettisuus, vertaukset, kertomukset ja arkielämä; kansanomainen ymmärrys ja elämänläheisyys.
2. Länsimainen ajattelu ja teologia: loogiset käsitteet, abstraktisuus, havaintoesimerkit, järkeily, yliopisto; teoreettisuus ja vaikeatajuisuus.
3. Synteesi, yhdistelmä (Paavali): käsitteet ja kielikuvat, teoria ja sovellus, vaikeatajuisuus ja elämänläheisyys (2 Piet 3:15-16).

Kun itämainen ihminen ottaa kukan käteen, hän ihastelee sen kauneutta ja tuoksua; länsimainen ihminen pilkkoo kukkasen, analysoi sen yksityiskohtia ja menettää kukan alkuperäisen merkityksen – kauneuden ja tuoksun. Näin tehdään usein myös Raamatulle länsimaisessa yliopistoteologiassa.

Jeesus edustaa itämaista ajattelua ja kulttuuria. Me elämme 2000 vuotta myöhempää länsimaista kulttuuria. Me katsomme Raamattua ja Jeesusta oman aikamme ”silmälasien” läpi ja tulkitsemme helposti väärin. Meidän tulisi opetella katsomaan Jeesuksen aikalaisten silmin. Tämä edellyttää perustietoja Jeesuksen ajan olosuhteista, historiallisista tilanteista, kulttuurista, tavoista, uskonnollisuudesta, elinkeinoista, kielistä, asenteista, ihanteista, tabuista jne.

Esimerkiksi olemme jo oppineet siihen, että hyvin rikas ihminen ei pelastu helposti, koska hänen keräämänsä omaisuus voi perustua keinotteluun, epärehellisyyteen tai ainakin ahneuteen. Rikkaus on usein negatiivinen tahra. Jeesuksen ajan maailmassa rikkautta pidettiin erityisenä Jumalan suosion ja siunauksen merkkinä. Jos rikas ei voinut pelastua, niin kuka sitten?

Toki Jeesuksen ja Raamatun opetuksessa on paljon sellaista, mikä ei ole sidottu aikaan ja jonka osaamme tulkita oikein yleismaailmallisen, ajattoman ja yhteisen ihmisyytemme perusteella. Me kannamme yhteistä kokemusta ihmisenä olemisen ilosta, surusta, tuskasta, arjesta, rakkauden kaipuusta, kärsimyksestä, peloista, taloudellisesta ahdingosta, sairauksista, kuolemasta ja sodista.

Tärkein seikka Raamatun ja Jeesuksen opetusten tulkinnassa ja ymmärtämisessä liittyy meidän sydämen asenteeseemme. Jos sydämemme asenne on nöyrä ja luottavainen Jumalan edessä, Jumala opettaa meille kaiken tarvittavan ja antaa riittävän ymmärryksen.

Jeesuksen opetuksia pohdittaessa on hyvä kysyä ja miettiä:

1. Mitä ne kertovat Jeesuksesta ja sen kautta Jumalasta?
2. Mitä ne kertovat Jumalan tahdosta, rakkaudesta ja pyhyydestä?
3. Mitä ne kertovat ihmisestä ja elämän todellisuudesta?
4. Mitä ne kertovat tulevaisuudestamme?

 

JEESUKSEN OPETUS JUMALAN VALTAKUNNASTA

”Jeesus julisti Jumalan evankeliumia. Hän sanoi: Aika on täyttynyt, ja Jumalan valtakunta on tullut lähelle. Kääntykää ja uskokaa evankeliumi!”.

Tämä oli Jeesuksen julistuksen, opetuksen ja toiminnan ydin. Kaikki, mitä hän sanoi ja teki ilmensi Jumalan valtakunnan tulemista. Tästä aiheesta oli jo edellisessä opetusjaksossa.

 

Jumalan valtakunnan luonne ja Kristus

Jumalan valtakunta merkitsee Jumalan hallintaa ja kuninkuutta luomakuntansa keskellä. Jumalan valtakunnassa Jumalan hyvä tahto toteutuu täydellisesti. Se on todellinen paratiisi, kaikkien hyvien toiveiden täyttymys; se on rakkauden ja pyhyyden valtakunta. Jumalan valtakunta on täydellisenä ja näkyvänä Jumalan taivaassa, jossa on hänen valtaistuimensa ja jossa hänen pyhät enkelinsä palvelevat häntä. Jumalan valtakunta oli täydellisenä paratiisissa ennen syntiinlankeemusta. Sen jälkeisessä historiassa Jumalan valtakunta on ollut läsnä epätäydellisenä, näkymättömänä ja välillisesti – ihmisten sydämissä ensimmäisten uskovien ja patriarkkojen kohdalla, vanhan liiton valitussa kansassa Israelissa ja uuden liiton seurakunnassa. Aikojen lopulla Jumalan valtakunta sulkee jälleen täydellisesti, näkyvästi ja ikuisesti piiriinsä uuden taivaan ja uuden maan.

Jumalan valtakunnassa pätevät sen hallitsijan säätämät lait. Kyseessä on rakkauden laki, joka ohjaa oikeaan, pyhään ja rakkaudelliseen elämään. Alun perin laki oli ensimmäisten ihmisten sydämissä. Syntiinlankeemuksen myötä ihmisen ymmärrys rakkaudesta ja pyhyydestä vääristyi. Sen tähden tarvittiin Jumalan sanallista ilmoitusta ja ohjausta. Koko Raamatun opetus on Jumalan valtakunnan elämän opettamista. Sen ytimessä on 10 käskyä, rakkauden kaksoiskäsky ja Kristuksen risti. Myös Vuorisaarna (Matt 5-7) on sen perusteellista opetusta. Kun ihmiset vääristivät lain ulkonaiseksi ja pikkumaiseksi, Jeesus palautti lain ehdottomuuden, täydellisyyden ja suhteen ihmisen sydämeen.

Markuksen evankeliumikirjassa Jumalan valtakunta tulee esille etenkin Jeesuksen teoissa ja hänen tehtävässään Kärsivänä Palvelijana. Jumalan valtakunnassa on valtavaa dynamiikkaa ja voimaa, joka murtautuu tämän maailman keskelle. Sen Kuningas ei ole tyranni vaan Kuningas, joka palvelee alamaisiaan rakastavan Isän lailla ja joka on valmis äärimmäiseen kärsimykseen ja uhrautumiseen lunastaakseen kansansa vapaaksi pimeyden orjuudesta. Vapautetut Jumalan valtakunnan kansalaiset saavat omistaa ikuisen rakkauden ja elämän.

 

Jumalan valtakunta ja me

Juutalaisille puhe Jumalan valtakunnasta ja sen odottaminen oli hyvin tuttua. Sen sijaan meille nykyajan suomalaisille, jopa uskoville puhe Jumalan valtakunnasta on kovin vierasta. Me elämme ajassa ja kulttuurissa, joka korostaa äärimmäistä yksilön vapautta ja itseherruutta (itsekkyyttä). Tämä vaikuttaa voimakkaasti myös kristilliseen kirkkoon, uskoon ja uskonelämään. Me olemme aina aikamme lapsia. Jumalan valtakunnasta ei juuri puhuta, siitä ei opeteta, sitä ei odoteta – vaikka Isä meidän rukouksessa pyydämme: Tulkoon sinun valtakuntasi.

Ihmisen luontainen itsekkyys, syntisyys sitoo meidät tämän maailman arvoihin ja elämäntapoihin. Ihminen on syvässä mielessä synnin orja ja pimeyden valtakunnan kansalainen. Jumalan valtakunta on tämän vastakohta ja vaihtoehto. Tärkeä kysymys kuuluukin: kumman valtakunnan alaisuudessa me elämme? Me voimme valita mutta kumpaankin valintaan liittyy omat vääjäämättömät seuraukset. Voimme valita, mihin junaan nousemme, mutta junan suuntaa ja päätepistettä emme voi muuttaa. Todellista vapautta on valita se, mikä on oikeaa ja hyvää. Sisäisesti meidän tulisi elää Jumalan valtakunnan mukaisesti ja ulkonaisesti osana tätä ajallista maailmaa. Jumalan tahto ei ole eristäytyminen tästä maailmasta yksinäisyyteen tai luostareihin vaan tässä maailmassa eläminen Jumalan tahtoa seuraten.

 

Jumalan valtakunta ja evankeliumi

Jumalan valtakunta ja evankeliumi liittyvät saumattomasti yhteen. Evankeliumi on ilosanoma kaivatun Jumalan valtakunnan saapumisesta ihmisten keskelle Kristuksessa Jeesuksessa ja ainutlaatuisesta mahdollisuudesta päästä siitä osalliseksi. Se on Jumalan käsittämättömän hyvä erikoistarjous. Evankeliumi on ilouutinen siitä, että Jumala rakastaa sinua, että Hän haluaa armahtaa sinut, pitää sinusta huolta, jakaa kanssasi ajallisen elämän ilot ja surut, sekä kerran tuoda sinut kotiin, kirkkauteen, ikuiseen ja täydelliseen elämään. Evankeliumi tuo ihmiselle mahdollisuuden päästä osalliseksi ikuisesta Jumalan valtakunnasta.

Jeesus kutsuu Jumalan valtakuntaan kaikkia ihmisiä. Kaikki ihmiset ovat luonnostaan syntisinä valtakunnan ulkopuolella. Kutsu Jumalan valtakuntaan on julistettu kaikkina aikoina Jumalan sanansaattajien kautta ja nyt erityisesti itse Kuninkaan saapumisen kautta. Sinäkin saat tulla!