Syksyn armas aika -runo

Runoja on luettavissa myös sivuvalikon kohdasta Rohkaisun sanoja!

.

SYKSYN AIKA ARMAS

Tuuli puita riipii,
syksyä ennustaa.
Hämärä maille hiipii,
valon aika on jäänyt taa.
Tulee luontoon aika levon,
se ruskan loisteen saa.
Saa tuntea hallan otteen,
puro jäähän jo kahlitaan.

Tuli myrsky raivopäiväinen,
viime lehdet puista vei.
Kesälinnun laulu oksalla,
sitä enää kuulu ei.
On kohta lumi maassa,
järvi jokainen jäätynyt.
On meillä syksyn aika,
kohta talveksi kääntynyt.

Onko meillä kiitosmieli
ajalta kauniista syksyisen?
Kun Herra antanut on meille
hetket vuodenaikojen.
Kiittäkäämme Herraa siitä,
kun sato kypsynyt tallella on.
Antoi Isä Taivainen jälleen
maamiehelle palkinnon.

Nämä syksyiset metsät kutsuu
meitä marjojen poimintaan.
Ruskaretkellä syksyisen luonnon
väriloistoa ihailla saa.
Kiitos Isä Taivainen sulle
syksyn säästä kauniista.
Anna sen kertoa meille,
kuinka paljon meitä rakastat.
Meitä ihmislapsia täällä
Sinä hellien hoidat, viet.
Ilon tai surun säällä
näytä meille oikea tie.

Jaakko Ranta