KATSAUS SISIMPÄÄMME -runo
.
Ihmiselämässä on asioita,
joita emme voi ennakoida.
Tapahtumat vyöryvät eteemme,
koskettavat meidän arkeamme.
Miten niihin suhtaudumme,
riippuu omasta tilanteestamme.
.
Usein luulemme hallitsevamme
sanamme, tekomme, ajatuksemme.
Emme huomioi rajallisuuttamme
valittaen mielikuvituksen puutettamme.
Vähättelemme heikkouttamme
emmekä helposti myönnä vikojamme.
.
Emme tunnusta edes itsellemme
ylpeyttä ja sisäistä kovuuttamme.
Elämme mieluummin unelmissa
ja toivomme itsellemme parasta.
Meidän on vaikea ymmärtää
luoneemme valhekuvan itsestä.
.
Usein luotamme vaistoomme,
ja luuloon erinomaisuudestamme.
Mielestämme tietenkin olemme
puhtaita pulmusia itsessämme.
Emme kaipaa toisten apua,
epäröimättä torjumme neuvoja.
.
Itsekkäästi luomme ympärillemme
aitauksen, jonka sisällä pysymme.
Oma reviiri on niin tärkeä,
ettei kenelläkään ole sinne pääsyä.
Vertaamme itseämme toisiimme,
niin ojasta allikkoon joudumme.
.
Onko tässä sinuun yhtymäkohtaa
vai kiellätkö sen tarpeen vaatiessa?
Tiedätkö Jumalan huomaavan sen,
mitä salaat Häneltä, oi ihminen?
Ennemmin tai myöhemmin selviää,
oliko sinun viisasta näin tehdä.
.
Taivaassa on pyhä Jumala,
joka tietää kaiken sinusta,
tahtoo saada sinuun yhteyden
ja antaa siihen mahdollisuuden.
Rakkautensa vetää sinua puoleensa.
Ethän tahdo enää Häntä paeta?
.
Hän on tehnyt kaiken valmiiksi
saadaksesi rauhan kanssaan heti.
Niin paljon Jumala sinua rakasti,
että Poikansakin puolestasi uhrasi.
Etkö osoittaisi Hänelle kiitollisuuttasi
pyytämällä Jeesusta Herraksesi?
.
Maija Vekara