KATSAUS SISIMPÄÄMME -runo

.

Ihmiselämässä on asioita,

joita emme voi ennakoida.

Tapahtumat vyöryvät eteemme,

koskettavat meidän arkeamme.

Miten niihin suhtaudumme,

riippuu omasta tilanteestamme.

.

Usein luulemme hallitsevamme

sanamme, tekomme, ajatuksemme.

Emme huomioi rajallisuuttamme

valittaen mielikuvituksen puutettamme.

Vähättelemme heikkouttamme

emmekä helposti myönnä vikojamme.

.

Emme tunnusta edes itsellemme

ylpeyttä ja sisäistä kovuuttamme.

Elämme mieluummin unelmissa

ja toivomme itsellemme parasta.

Meidän on vaikea ymmärtää

luoneemme valhekuvan itsestä.

.

Usein luotamme vaistoomme,

ja luuloon erinomaisuudestamme.

Mielestämme tietenkin olemme

puhtaita pulmusia itsessämme.

Emme kaipaa toisten apua,

epäröimättä torjumme neuvoja.

.

Itsekkäästi luomme ympärillemme

aitauksen, jonka sisällä pysymme.

Oma reviiri on niin tärkeä,

ettei kenelläkään ole sinne pääsyä.

Vertaamme itseämme toisiimme,

niin ojasta allikkoon joudumme.

.

Onko tässä sinuun yhtymäkohtaa

vai kiellätkö sen tarpeen vaatiessa?

Tiedätkö Jumalan huomaavan sen,

mitä salaat Häneltä, oi ihminen?

Ennemmin tai myöhemmin selviää,

oliko sinun viisasta näin tehdä.

.

Taivaassa on pyhä Jumala,

joka tietää kaiken sinusta,

tahtoo saada sinuun yhteyden

ja antaa siihen mahdollisuuden.

Rakkautensa vetää sinua puoleensa.

Ethän tahdo enää Häntä paeta?

.

Hän on tehnyt kaiken valmiiksi

saadaksesi rauhan kanssaan heti.

Niin paljon Jumala sinua rakasti,

että Poikansakin puolestasi uhrasi.

Etkö osoittaisi Hänelle kiitollisuuttasi

pyytämällä Jeesusta Herraksesi?

.

Maija Vekara