.JUMALAN SUURUUDEN IHMETTELYÄ -runo

.

Jumalan valtasuuruuden edessä

olen sanaton hämmennyksestä

kuinka sokea olen ollutkaan

ymmärtämättä majesteettiuttaan

tajuamatta valtavaa voimaansa

sanojaan, tarkoituksiansa.

.

En pysty sisäistämään mahtiaan

en edes piirua kirkkaudestaan

en lakkaa ihmettelemästä

luomiskykynsä äärettömyyttä

mikro- ja makrokosmosta

ihmiseen suhtautumistansa.

.

Kuinka vähän pyrin vieläkään

tuntemiseensa pääsemään

antaakseni Henkensä ohjata

minua rakkautensa voimalla

ilman asettamiani ehtoja

rajoittuneisuuteni kehikossa.

.

Miten paljon surua tuotankaan

epäilemällä hyvää tarkoitustaan

asettumalla poikkiteloin eteensä

ymmärtämättä edes vähintä

muistamatta olevani vain savea

suuren Savenvalajani kourassa.

.

Mitä syvempään suhteeseen

pääsen Jeesukseen Kristukseen

sitä enemmän haukon henkeäni

enkä ole enää varma itsestäni

en näet pärjää ilman armoansa

hetkeäkään ilman läsnäoloansa.

.

Yhteys Jumalaani on jatkuvaa

se on pyhän sanansa takaamaa

vain Poikansa ristinkuolemassa

saan olla kanssansa sovitettuna

voin vain nöyrästi kiittää Herraa

hyvän tahtonsa toteutumisesta.

.

Maija Vekara