UUSI TIE -LEHTI / Pääkirjoitus 6.4.2016
Leif Nummela

päätoimittaja, teologi, kirjailija

 

JATKUUKO SUOMALAINEN LÄHETYSTYÖ TULEVAISUUDESSA?

Kasvavien taloudellisten haasteiden kanssa tuskailevat suomalaiset lähetysjärjestöt jatkavat toistaiseksi ulkomailla siunauksellista lähetystyötä. Viime viikonvaihteessa Kansanlähetysopistolla pidetyillä, usean järjestön yhteisillä Idäntyönpäivillä, kuultiin paljon rohkaisevia uutisia evankeliumin etenemisestä eri puolilla Venäjää ja muissa maissa. Tässä lehdessä kerromme puolestaan muun muassa uusista kasteista Turkissa ja maailman suurimman luterilaisen kirkon – Etiopian Mekane Yesus -kirkon – aivan hurjasta kasvusta viime vuosikymmeninä. Raamatunkäännöstyössä valmistuu jälleen uusia käännöksiä, ja muutakin hyvää kristillistä kirjallisuutta leviää lähetyskentille. Kaikki tämä on hyvin rohkaisevaa.

Yhtälö on erikoinen: kotimaassa suomalaisten lähetysjärjestöjen työ takkuaa, mutta ulkomailla evankeliumi etenee rohkaisevasti. Ainakin tästä oppii sen, että lähetystyön menestys ulkomailla ei ole kiinni työn menestyksestä kotimassa. Työn jatkuvuus sen sijaan on. Pidemmän päälle edes nykyistä volyymiä ei voida ylläpitää suomalaisessa lähetystyössä, puhumattakaan lähetyspanoksen kasvattamisesta, ellei kotimaan työssä päästä kasvuun. Tässä mielessä edelleenkin on niin, että herätys ja lähetys kulkevat käsi kädessä.

Jumalan uskollisuus näkyy siinä, että kun evankeliumi on kerran viety johonkin maahan, se kantaa siellä hedelmää riippumatta sen alkuperäisen lähettäjämaan ja kirkon nykyisestä tilanteesta.

Ruotsin luterilaisen kirkon lähetystyö oli aikoinaan ratkaisevassa osassa synnyttämässä Etiopian Mekane Yesus -kirkkoa. Nyt kun liberaali teologia on raunioittamassa Ruotsin kirkkoa, sen ”lapsi”, Etiopian kirkko, on kasvanut sitä suuremmaksi. Muutama vuosi sitten Ruotsin kirkko oli vielä maailman suurin luterilainen kirkko. Etiopian kirkko on myös rajoittanut yhteistyötä Ruotsin luterilaisen kirkon kanssa jälkimmäisen luopumuksen takia.

Jatkuakseen lähetystyö vaatii vahvan kotimaisen kristillisen työn, joka synnyttää rakkauden lähetykseen. Kun rakkaus sammuu, lähetystyö loppuu ennen pitkää. Niin on käynyt lähes kokonaan Ruotsin kirkossa. Työ ehti kuitenkin kantaa valtavaa hedelmää lähetyskentillä. Jumalan uskollisuus näkyy siinä, että kun evankeliumi on kerran viety johonkin maahan, se kantaa siellä hedelmää riippumatta sen alkuperäisen lähettäjämaan ja kirkon nykyisestä tilanteesta.

Tämä on valtava rohkaisu lähetystyön ystäville. Työtä on jatkettava luottaen Jumalan uskollisuuteen. Kotimainen työ vaatii kuitenkin nyt aivan erityistä rukousta, keskustelua ja Jumalan sanan mukaisia toimenpiteitä. Suomalaisen lähetystyön pitkän tähtäimen tulevaisuus on tienhaarassa. Kuusikymmentä- ja seitsemänkymmentä-luvun herätykset synnyttivät aivan uuden lähetysaallon Suomessa. Syntyi uusia lähetysjärjestöjä. Rekrytoitiin satoja uusia lähtijöitä ja tuhansia lähettäjiä. Evankeliumi vietiin useisiin maihin, joissa se edelleen kantaa hedelmää. Jotta lähetystyö voisi jatkua ja kasvaa tulevinakin vuosikymmeninä, Suomeen tarvitaan nyt uusi lähetysaalto. Sitä ei tule ilman uutta heräämistä.

uusitie.com/aiheet/paakirjoitukset