GALATALAISKIRJE
Kirjoittaja: Apostoli Paavali
Aika: 54-55 jKr. Korintista
Sanoma: Kristus vapauttaa lain orjuudesta
Vastaanottajat: Galatian maakunnan uskovat
TARKOITUS
Nuorta Galatian kristillistä yhteisöä uhkasi ns. judaismi, jossa sekoitettiin juutalaisuutta ja kristillisyyttä tavalla, joka teki tyhjäksi Kristuksen sovitustyön. Tällainen kombinaatio torjuttiin jo kuuluisassa Jerusalemin kokouksessa, josta Apt 15 luku kertoo. Judaismin pääteesi oli se, että kukaan ei voi pelastua ilman Mooseksen lain täysimittaista noudattamista. Oli ympärileikattava ja noudatettava juutalaista juhlakalenteria, sekä monia lain vaatimuksia. Paavalin merkitys apostolina kyseenalaistettiin. Judaismi merkitsi luopumista evankeliumista ja Jumalan lain suhteellistamista koska se ei enää tuominnutkaan ihmistä kadotukseen. Harhaopin vaikutus oli voimakas ja se oli ”lumonnut” galatialaiset. Siksi Paavalin kirje oli erittäin voimakas ja kärkevä.
HUIPPUKOHTIA
Väärän evankeliumin kirous (1:6-9)
Olen hämmästynyt, kun te näin pian olette luopumassa hänestä, joka on armossaan kutsunut teidät, ja olette siirtymässä toisenlaiseen evankeliumiin. Mitään toista evankeliumia ei kuitenkaan ole. Jotkut vain hämmentävät teidän ajatuksianne ja koettavat vääristää Kristuksen evankeliumia. Julistipa kuka tahansa teille evankeliumia, joka on vastoin meidän julistamaamme – vaikkapa me itse tai vaikka taivaan enkeli – hän olkoon kirottu. Toistan sen, minkä olen ennenkin sanonut: jos joku julistaa teille evankeliumia, joka on vastoin sitä minkä olette saaneet, hän olkoon kirottu.
Valheveljet (2:4-5)
Tosin joukkoomme oli tullut eräitä valeveljiä urkkimaan, millaista on se vapaus, jonka me olemme Kristukselta Jeesukselta saaneet. Heidän tarkoituksenaan oli saattaa meidät lain orjuuteen. Mutta me emme hetkeksikään antaneet heille periksi, jotta evankeliumin totuus säilyisi teille puhtaana.
Usko Kristukseen vanhurskauttaa (2:15-16)
Me olemme syntyperältämme juutalaisia, emme syntisiä pakanoita. 16. Kun kuitenkin tiedämme, ettei ihminen tule vanhurskaaksi tekemällä lain vaatimia tekoja vaan uskomalla Jeesukseen Kristukseen, olemme mekin uskoneet Jeesukseen Kristukseen, jotta tulisimme vanhurskaiksi häneen uskomalla emmekä tekemällä lain vaatimia tekoja. Eihän kukaan ihminen tule vanhurskaaksi tekemällä mitä laki vaatii.
Mielettömät galatialaiset (3:1-3)
Te mielettömät galatalaiset, kuka teidät on lumonnut? Asetettiinhan teidän silmienne eteen aivan avoimesti Jeesus Kristus ristiinnaulittuna! Vastatkaa vain tähän kysymykseen: saitteko te Hengen tekemällä lain vaatimat teot vai kuulemalla ja uskomalla evankeliumin? Kuinka voitte olla noin mielettömiä! Te aloititte Hengen varassa. Pyrittekö nyt päämäärään omin avuin?
Aabrahamin usko (3:6-7)
Muistattehan Abrahamin: ”Hän uskoi Jumalan lupaukseen, ja Jumala katsoi hänet vanhurskaaksi.” Tietäkää siis, että todellisia Abrahamin jälkeläisiä ovat ne, joilla on usko.
Lain tuoma kirous (3:10-11)
Ne taas, jotka luottavat lain noudattamiseen, ovat kirouksen alaisia. Onhan kirjoitettu: ”Kirottu on jokainen, joka ei tee kaikkea, mitä lain kirja käskee.” On selvää, ettei kukaan tule Jumalan silmissä vanhurskaaksi lakia noudattamalla, sillä ”uskosta vanhurskas saa elää”.
Kristuksen tuoma vapaus (3:13)
Kristus on lunastanut meidät vapaiksi lain kirouksesta tulemalla itse kirotuksi meidän sijastamme, niin kuin on kirjoitettu: ”Kirottu on jokainen, joka on ripustettu paaluun.”
Kristukseen kastetut (3:26-27)
Te kaikki olette Jumalan lapsia, kun uskotte Kristukseen Jeesukseen. Kaikki te, jotka olette Kristukseen kastettuja, olette pukeneet Kristuksen yllenne.
Oikeaan aikaan lapsen asemaan (4:4-6)
Mutta kun aika oli täyttynyt, Jumala lähetti tänne Poikansa. Naisesta hän syntyi ja tuli lain alaiseksi lunastaakseen lain alaisina elävät vapaiksi, että me pääsisimme lapsen asemaan. Ja koska tekin olette Jumalan lapsia, hän on lähettänyt meidän kaikkien sydämiin Poikansa Hengen, joka huutaa: ”Abba! Isä!”
Kristityn vapaus (5:1-2)
Vapauteen Kristus meidät vapautti. Pysykää siis lujina älkääkä alistuko uudelleen orjuuden ikeeseen. Minä, Paavali, sanon teille: jos annatte ympärileikata itsenne, teille ei ole Kristuksesta mitään hyötyä.
Lihan teot (5:19-21)
Lihan aikaansaannokset ovat selvästi nähtävissä. Niitä ovat siveettömyys, saastaisuus, irstaus. epäjumalien palveleminen, noituus, vihamielisyys, riidat, kiihkoilu, kiukku, juonittelu, eripuraisuus, lahkolaisuus, kateus, juomingit, remuaminen ja muu sellainen. Varoitan teitä, kuten olen jo ennenkin varoittanut: ne, jotka syyllistyvät tällaiseen, eivät saa omakseen Jumalan valtakuntaa.
Hengen hedelmät (5:22-23)
Hengen hedelmää taas ovat rakkaus, ilo, rauha, kärsivällisyys, ystävällisyys, hyvyys, uskollisuus. lempeys ja itsehillintä. Näitä vastaan ei ole laki.
TAUSTA
Kirje on osoitettu nykyisen Turkin alueella sijainneen Galatian maakunnan asukkaille. Heidän muinainen taustansa oli Galliassa, josta muutti väkeä Vähä-Aasian alueelle. Heistä tuo nimi Galatia juontuukin. Kyseessä on kokonainen maakunta, joka oli Rooman provinssi. Apostoli Paavali kävi alueella toisella ja kolmannella lähetysmatkallaan (Apt 13-14, 16, 18 luvut). Paavali kuuli huolestuttavia uutisia Galatiassa vaikuttaneesta judaistisesta harhaopista. Tähän hän vastasi kirjeellä, jonka hän kirjoitti Korintista. Mahdollisesti Roomalaiskirje on kirjoitettu samoihin aikoihin. Niissä on sisällöllistä yhteyttä. Galatiassa oli useita kaupunkeja ja niissä pieniä kristillisiä seurakuntia.
RAKENNE
Galatalaiskirjettä voidaan jäsentää eri tavoilla. Tässä kaksi esimerkkiä:
Johdanto 1:1-14
Paavalin aikaisempi elämä 1:15 – 2:15
Opetusjakso 2:16 – 5:12
- vanhurskauttaminen uskosta
- Pyhän Hengen saaminen uskon kautta
- Aabrahamin esimerkki
- lain orjuus; vapaus Kristuksessa
Kehottava jakso 5:13 – 6:10
Päätössanat 6:11-18
tai toisella tavalla:
Oikean uskon puolustus (1-2 luvut)
Vapaus legalismista (3-4 luvut)
Vapaus palvella ja rakastaa (5-6 luvut)