SUOMEN ITSENÄISYYDEN AIKA
1917
Eduskunta hyväksyi valtalain, minkä jälkeen Venäjän väliaikainen hallitus hajotti eduskunnan. Vuoden aikana oli 500 lakkoa ja suuri yleislakko marraskuussa. Kansa jakautui vahvasti valkoisiin ja punaisiin. Yleiseen äänioikeuteen perustuva kunnallislaki ja kahdeksan tunnin työaikalaki säädettiin. Venäjällä oli lokakuussa suuri sosialistinen vallankumous.
Suomen eduskunta julistautui 15.11. maan korkeimmaksi vallan haltijaksi. Suomen senaatin puheenjohtaja Svinhufvud luki eduskunnalle Suomen itsenäisyysjulistuksen 4.12. Suomessa oli tuolloin 100 000 venäläistä sotilasta.
6.12.1917
Suomi julistautui eduskunnan päätöksellä itsenäiseksi 6.12.
Maan virallisena lippuna käytettiin punapohjaista leijonalippua. Siniristilippu vahvistettiin Suomen lipuksi toukokuussa 2018. Venäjän neuvostohallitus tunnusti Suomen itsenäisyyden 31.12.
1918
Ranska, Saksa ja Ruotsi tunnustivat Suomen itsenäisyyden 4.1. Valkoiset valloittivat Oulun ja punaiset hyökkäsivät Karjalassa. Jääkärit saapuivat Vaasaan ja punaiset vetäytyivät Tampereelle. Saksalaiset nousivat maihin Hangossa ja valtasivat Helsingin punaisilta. Viipuri vallattiin. Näin sisällissodassa Mannerheimin johtamat hallituksen joukot voittivat punakaartit.
Svinhufvud nimitettiin valtionhoitajaksi. Suomen kuninkaaksi valittiin Hessenin prinssi Friedrich Karl, mutta jo samana vuonna hän ilmoitti luopuvansa asemasta. Mannerheim nimitettiin valtionhoitajaksi Svinhufvudin sijaan.
1919
Tasavaltainen hallitusmuoto säädettiin. Se viritti laajan uudistustyön. Painovapauslaki ja yhdistyslaki. Kieltolaki tuli voimaan. Åbo Akademi perustettiin.
Ensimmäiseksi presidentiksi valittiin Kaarlo Juho Ståhlberg. Monet maat tunnustivat Suomen itsenäisyyden. Ensimmäinen itsenäisyyspäivän vastaanotto.
1920
Annettiin Ahvenanmaan itsehallintolaki. Suomi liittyi Kansainliittoon. Neuvosto-Venäjän kanssa solmittiin Tarton rauha; Suomi sai Petsamon.
1921
Annettiin oppivelvollisuuslaki.
1922
Säädettiin perustuslait valtakunnanoikeudesta ja niin kutsuttu ministerivastuulaki sekä uskonnonvapauslaki ja asevelvollisuuslaki. Paavo Nurmi juoksi ensimmäisen maailmanennätyksensä. Ensimmäinen itsenäisyyspäivän iltavastaanotto.
1923
Säännölliset radiolähetykset alkoivat. Nummisuutarit-elokuva. Markus-sedän lastentunnit (1926).
1924
Paavo Nurmi voitti viisi olympiakultaa ja juoksi 10 maailmanennätystä.
1925-31
Lauri Relander Suomen tasavallan presidenttinä.
1928
Säädettiin uusi valtiopäiväjärjestys. Viipurin Reipas voitti jääkiekon ensimmäisen Suomen mestaruuden.
1929-30
Kommunistinvastainen mieliala maassa kasvoi; syntyi oikeistoradikaalinen lapuanliike, joka syyllistyi satoihin väkivaltaisuuksiin ja järjesti Helsingissä talonpoikaismarssin. Entisen presidentin Ståhlbergin kyyditys synnytti laillisuusrintaman. Eduskunta hyväksyi ns. kommunistilait, joilla rajoitettiin paino-, kokoontumis- ja yhdistymisvapautta.
1931-1937
P.E. Svinhufvud Suomen tasavallan presidenttinä. Koululaiva Suomen Joutsen lähti ensimmäiselle koulupurjehdukselle valtamerelle 1931. Pula-aika alkoi New Yorkin pörssin romahduksesta (1929).
1932
Neuvoa-antavan kansanäänestyksen jälkeen eduskunta kumosi 1919 voimaan saatetun kieltolain.
Suomen ja Neuvostoliiton välinen hyökkäämättömyyssopimus allekirjoitettiin. Lapuanliike järjesti Mäntsälän kapinan, minkä jälkeen liike lakkautettiin. Ilta-Sanomat alkoi ilmestyä. Kieltolain aika päättyi. Perustettiin Isänmaallinen kansanliike IKL.
1933
Mannerheim nimitettiin sotamarsalkaksi. Ensimmäinen suomalainen musikaalielokuva ”Meidän poikamme merellä”.
1935
Suomen ulkopolitiikan linjaksi hyväksyttiin virallisesti pohjoismainen suuntaus. Tauno Palon ja Ansa Ikosen ensimmäinen yhteinen elokuva, joita tuli kaikkiaan 12.
1937-40
Kyösti Kallio Suomen tasavallan presidenttinä. Suomi tuli Helsingin yliopiston opetuskieleksi. Helsingin Olympiastadion vihittiin käyttöön 1938.
1939
F.E. Sillanpää sai kirjallisuuden Nobelin palkinnon. Lokakuussa Paasikiven neuvotteluvaltuuskunta kävi neuvotteluja Moskovassa aluevaihdoista. Neuvottelut kariutuivat marraskuussa. Asutuskeskuksia alettiin evakuoimaan. Yleinen työvelvollisuus voimaan. Mannerheim puolustusvoimien komentajaksi. Suomelle ei luvattu tukea muista Pohjoismaista. Neuvostoliitto irtisanoi maiden välisen hyökkäämättömyyssopimuksen.
1939-1940
Suomen talvisota 30.11.1939 – 13.3.1940. Neuvostoliitto hyökkäsi Suomeen koko itärajan pituudelta. Sodassa kaatui 26 000 suomalaista ja 200 000 venäläistä. Sota päättyi Moskovan rauhaan, jossa Suomi menetti mm. Karjalan. Noin 400 000 lähti evakkoon. Annettiin pika-asutuslaki karjalaisten asuttamiseksi. Suomen ja Saksan välisiä sopimuksia.
1940-44
Risto Ryti Suomen tasavallan presidenttinä.
1941-44
Jatkosota alkoi 25.6.1941, kun Neuvostoliitto pommitti Suomen kaupunkeja. Suomi valtasi menetetyt alueet ja otti haltuunsa uusia alueita. Vuonna 1944 kesällä alkoi Neuvostoliiton suurhyökkäys ja Suomen vetäytyminen. Ryti takasi aseveljeyden jatkumisen saksalaisten kanssa. Välirauhan ehtona oli mm. presidentin vaihtaminen. Välirauhansopimus allekirjoitettiin 19.9. Lapin sodan aikana saksalaiset pakotettiin poistumaan maasta (1.10. – 5.12.1944).
1944-46
Carl Gustaf Mannerheim Suomen tasavallan presidenttinä.
1945
Asekätkentä paljastui. Siirtoväen asuttamiseksi säädettiin maanhankintalaki. A.I. Virtanen sai Nobelin kemian palkinnon. Mika Waltari kirjoitti Sinuhe Egyptiläisen. Vuonna 1946 langetettiin sotasyyllisyysoikeudenkäyntien tuomiot.
1946-1956
Juho Kusti Paasikivi Suomen tasavallan presidenttinä. Vuonna 1946 setelit leikattiin kahtia ja ne menettivät puolet arvostaan. Suuret ikäluokat syntyivät vuosina 1945-48.
1947
Liittoutuneiden kanssa solmittiin Pariisin rauhansopimus. Valvontakomissio poistui Suomesta. Inflaatio nousi lähes 50 prosenttiin. Lapsilisien maksaminen alkoi.
1948
Neuvostoliiton kanssa solmittiin ystävyys-, yhteistyö- ja avunantosopimus (YYA).
1952
Sotakorvaukset maksettiin loppuun. Helsingissä pidettiin olympialaiset. Armi Kuusela valittiin Miss Universiumiksi. Pohjoismainen passivapaus.
1954
Elintarvikesäännöstely päättyi, kun kahvin myynti viimeisenä vapautui rajoituksista. Väinö Linnan Tuntematon sotilas ilmestyi.
1955
Neuvostoliitto ilmoitti luovuttavansa Porkkalan takaisin seuraavana vuonna. Suomi liittyi YK:hon ja Pohjoismaiden neuvostoon. Ensimmäiset säännölliset televisiolähetykset (TES-TV) alkoivat. Linnan Tuntematon sotilas esitettiin elokuvaversiona, josta tuli valtavan suosittu.
1956-81
Urho Kaleva Kekkonen Suomen tasavallan presidenttinä. Neuvostoliitto luovutti Porkkalan takaisin. SAK aloitti yleislakon. Suomalainen YK-komppania Suezille.
1958
Neuvostoliitto ei ollut tyytyväinen Fagerholmin hallitukseen; alkoi ”yöpakkaskausi”. Kekkonen piti ensimmäisen televisioidun uudenvuodenpuheen.
1960
Työllisyyslaki, työttömyyskorvauksien maksaminen aloitettiin.
1961
Suomesta tuli EFTA:n liitännäisjäsen. Puhkesi ”noottikriisi”, kun Neuvostoliitto esitti YYA-sopimuksen mukaisia sotilaallisia konsultaatioita. Tilanne laukesi presidentti Kekkosen käytyä henkilökohtaisia neuvotteluja Novosibirskissa ja oikeuskansleri Olavi Hongan luovuttua presidenttiehdokkuudestaan.
1963
Otettiin käyttöön nykymarkka. Yksi markka vastasi sataa vanhaa markkaa. Vuonna 1964 säädettiin sairausvakuutuslaki.
1967
Pääministeri Paasio keskeytti Israelin matkansa. Kuuden päivä sota alkoi 5.6. Sibelius-monumentti paljastettiin. Oulun profetiat Neuvostoliiton uhasta. Suomi juhli 50-vuotista taivaltaan.
1968
Säädettiin laki koulujärjestelmän perusteista, minkä mukaisesti maahan luotiin 1980-luvulle mennessä peruskoululaitos. Vuonna 1969 keskiolutta alettiin myydä tavallisissa kauppaliikkeissä. Ensimmäinen Saab-auto valmistui Uudenkaupungin tehtaalta.
1971
Turvavyö pakolliseksi uusissa autoissa. Ensimmäinen lottoarvonta. Lappuliisat. Vuonna 1972 Lasse Viren voitti Munchenin kesäolympialaisissa kaksi kultamitalia.
1973
Vapaakauppasopimus EEC:n kanssa. Uuno Turhapuro -elokuvien sarja alkoi.
1975
Suomi oli ETY-kokouksen isäntämaana. Kokous pidettiin Helsingissä 30.7.-1.8. Anne Pohtamo valittiin Miss Universiumiksi. Vuonna 1976 tapahtui Lapuan patruunatehtaan räjähdys.
1978
Säädettiin keskiasteen koulutuksen kehittämislaki ja kuluttajansuojalaki.
1982-1994
Mauno Koivisto Suomen tasavallan presidenttinä.
1985
Ensimmäinen kirjallisuuden Finlandia-palkinto ja Tangomarkkinat kuninkaineen.
1986
Tsernobylin ydinlaskeuma. Kekkonen kuoli elokuussa.
1987
Evankelista Billy Graham julisti kuuden päivän ajan Helsingissä Kalevi Lehtisen tulkkaamana.
1989
Nokia lopetti matkatelevisioiden valmistuksen Salossa ja aloitti matkapuhelimien tuotannon. Rautaesirippu ja Berliinin muuri murtuivat. Suomi liittyi Euroopan Neuvoston jäseneksi.
1990
Helsinki Summit, jossa tapasivat presidentit George Bush, Mihail Gorbatshov ja Mauno Koivisto. Taustana oli Kuwaitin sota.
1992
Suomen markka kellumaan ja markan arvon lasku 13%. Pankkikriisi.
1993
Suomi liittyi Euroopan talousalueeseen (ETA). Presidentin virka-asunnoksi valmistui Mäntyniemi. Muumimaailma Naantaliin. Roskapankit ottivat hoitoonsa ongelmaluotot. Vaikeat lamavuodet, konkurssit ja leipäjonot alkoivat.
1994
Martti Ahtisaari valittiin Suomen tasavallan presidentiksi.
Matkustajalautta Estonia upposi Suomenlahdella.
1995
Suomi liittyi Euroopan Unioniin. Suomi voitti jääkiekon maailmanmestaruuden Tukholmassa voittamalla Ruotsin maalein 4-1.
1996
Suomen markka kytkettiin Euroopan valuuttajärjestelmään ERM.
1997
Lääninhallintouudistus. Läänien lukumäärä väheni kahdestatoista kuuteen (Etelä-Suomen, Itä-Suomen, Länsi-Suomen, Oulun, Lapin ja Ahvenanmaan lääni).
1999
Euro markan rinnalle; markka käteisvaluuttana vuoteen 2002 saakka. Suomi EU:n puheenjohtajamaaksi.
2000
Millenium. It-alan hurja nousukausi alkoi.
2000-2012
Tarja Halonen presidenttinä.
2001
Lahden mm-hiihdon doping-katastrofi. World Trade Center isku 11. päivä syyskuuta Usassa. Maailmanlaajuinen ”sota terrorismia” vastaan alkoi. Venäjän presidentti Vladimir Putin vieraili Suomessa.
2002
Euro markan tilalle käteisvaluutaksi. Nokian markkinaosuus oli 39% maailman matkapuhelinmarkkinoista.
2003
Suomalaisnuoret Pisa-tutkimuksen kärkeen.
2004
Tapaninpäivänä tsunami, jossa kuoli 300 000 ihmistä.
2006
Suomi voitti euroviisut Lordin kappaleella Hard Rock Hallelujah.
2008
Talouskriisi ja pörssiromahdus. Ahtisaarelle Nobelin rauhanpalkinto. Nokian alamäki alkoi.
2012-
Tasavallan presidentiksi Sauli Niinistö. Puolisona Jenni Haukio.
2014-15
Epävakaus kasvoi maailmalla. Pakolaiskriisi syveni.
2016
Kauppojen aukioloajat vapautettiin.
2017
Uskonpuhdistuksen 500-vuotisjuhlavuosi.
Suomi täyttää 100 vuotta 6.12.2017.