LIBERAALITEOLOGIA
Kristillisyyden vallankahvaa länsimaisessa luterilaisuudessa on pitänyt yhä voimakkaammin liberaaliteologia. Tieteellisen raamatuntutkimuksen nimissä se kumoaa perinteisen kristillisen uskon, Raamatun ja sen ilmoittaman Jumalan ja Jeesuksen Kristuksen sekä kristillisen moraalin. Se käytännössä väittää olevansa perimmäinen totuus, mutta sitä se ei todellakaan ole. Se on Suomessa vaikuttavissa harhaopeista kaikkein vakavin, laaja-alaisin ja merkittävin. Mistä on kysymys? Seuraavassa verrataan kristillistä, Raamatusta nousevaa uskoa sekä liberaaliteologiaa.
IKUINEN KRISTILLINEN USKO
Kristillinen usko on ollut olemassa ikuisesti, koska se nousee kolmiykseisen Jumalan olemuksesta. Hän on Isä ja Poika ja Pyhä Henki. Ikuisuuksissa Jumala suunnitteli luomistyönsä ja pelastustekonsa Kristuksessa Jeesuksessa. Jumala toteutti luomistyönsä Sanansa voimalla. Tuo Sana tuli ihmiseksi Kristuksessa Jeesuksessa ja kantoi ihmisten synnit ristinpuulla. Vanha testamentti ennakoi ja ennusti lukemattomin eri tavoin Messiaan eli Kristuksen tulemuksen. Uusi testamentti todistaa ja julistaa: Hän tuli ja Hänessä täyttyvät kaikki Jumalan lupaukset. Jumala on luomisessa ja Kristuksessa astunut syvästi luomakuntaansa ja on läsnä sen historiassa. Kristillinen usko perustuu historiallisiin tosiasioihin. Se on tarkoitettu jokaiselle ihmiselle ja siksi Raamattu on kirjoitettu tavallisella arkikielellä, joka pääosin on helposti kaikkien ymmärrettävissä. Jumala tulee Sanansa kautta läsnäolevaksi ja vaikuttavaksi jokaisen ihmisen sydämeen ja elämään.
Ajallinen kapina
Jo syntiinlankeemuksesta lähtien ihminen ja ihmiskunta on kapinoinut Luojaansa vastaan. Syntiinlankeemuksessa saatana houkutteli ihmisen kapinaan kolmen askeleen mallilla. Se käyttää sitä samaa yhä tänään.
Saatanan strategia:
- Onko Jumala todella sanonut?
- Ei Jumala ole sanonut! Te ette kuole, vaikka tekisitte vastoin Jumalan käskyä.
- Jos te teette niin kuin minä (saatana) sanon, te tulee Jumalan vertaisia.
Saatanan valheiden seuraukset:
- Ihminen kuoli välittömästi hengellisesti eli menetti elämänyhteyden Jumalaan.
- Ihmisestä tuli kuoleman ja sen voimien alainen.
- Elämään tuli kärsimys, tuska ja vaiva. Ihminen menetti onnellisuuden, tyytyväisyyden ja ilon.
- Ihminen koki syyllisyyttä ja häpeää.
- Ihminen alkoi paeta Jumalaa.
- Ihminen alkoi peitellä syntistä olemustaan, syyllisyyttään ja häpeään ulkonaisilla verhoilla, mikä kuvaa väärän uskonnollisuuden syntymistä. Uskonnot ovat vain ihmistekoisia keinoja kätkeä ihmisen raadollisuus ja näennäinen yritys nousta tasaveroiseksi Jumalan kanssa.
- Ihminen alkoi syyttää omista teoistaan toisiaan, saatanaa ja jopa Jumalaa.
- Ihminen karkotettiin paratiisista ja koko luomakunta alkoi turmeltua.
- Ihminen oppi tuntemaan pahan ja toimimaan sen mukaisesti; kyvyttömyys hallita syntiä.
- Ihminen alkoi tappaa veljiään ja sisariaan.
- Ihminen alkoi rakentaa kapinallista ihmiskuntaa, joka ei tarvitse Jumalaa.
- Ihminen ja ihmiskunta tuhoutuvat, koska niissä ei ole elämää eikä rakkautta.
Jumalan vastaus:
- Jumala etsi ihmistä ja antoi hänelle mahdollisuuden tunnustaa tekonsa.
- Jumala julisti evankeliumin: vaimon siemenestä syntyy ihminen, joka murskaa käärmeen pään, vaikka saa itse kuolettavan pureman (Jeesus ristillä).
- Jumala julisti ajallisen tuomion:
- kärsimys ja kuolema ihmisen ja luomakunnan osaksi
- karkotus paratiisista
- Jumala piti kiinni Sanastaan
- Jumala avasi armon ja uudistumisen mahdollisuuden
- Jumala opetti syntiselle ihmiselle, miten hän voi lähestyä pyhää Luojaansa
- karitsauhri: synnin palkka on kuolema, mutta sijaiskärsijä voi kantaa tuomion (Kristus ristillä)
- ihmisen pukeminen karitsan nahkaan: viattoman vanhurskaus ja veri peittää syntisen ihmisen olemuksen (Kristuksen sovitusveri ja vanhurskaus)
- rukous
- Luvatun Pelastajan odotus, tulemus ja täyttymys
Kaksi kansaa
Jo pian syntiinlankeemuksen jälkeen maailmassa on ollut kaksi erilaista kansaa: Jumalan kansa ja kapinallinen, luopunut kansa. Toisinaan nämä ovat sekoittuneet niin, että Jumalan kansa on turmeltunut, jolloin Jumala on joutunut puhdistamaan kansansa tuomioiden avulla.
Jumalan kansa on elänyt armon varassa lähellä Jumalaa. Se on saanut Jumalalta pyhän Sanan, jonka se on koonnut yhteen Raamatuksi. Se on Kirjan kansa, joka luottaa Sanaan. Sen sijaan kapinallinen, luopunut kansa on aina elänyt joko täysin piittaamattomasti tai sitten se on rakentanut ihmiskeskeisiä, okkultistisia uskontoja, jotka tarjoavat Kainin tapaan ”maan hedelmiä” eli ihmiskäden työn hedelmiä. Tällä ne kieltävät synnin vakavuuden ja siitä seuraavan kuolemanrangaistuksen välttämättömyyden. Omena tai appelsiini ei sovita ihmiskunnan mittaamattomia syntejä.
Kun Jumalan kansa yrittää tuoda armon ja pelastuksen jumalattomille ihmisille Sanan kautta, jumalattomat yrittävät oman oppi-isänsä eli saatanan tavoin turmella Jumalan kansan uskon ja vetää heidät ikuisen tuomion alle. Siinä he käyttävät saatanan ikiaikaista strategiaa: 1) Onko Jumala sanonut?, 2) Ei ole sanonut – te ette kuole!, 3) Tehkää niin minä (saatana) sanon.
Aito kristillinen usko ja suhde Raamattuun
Aitoa kristillistä uskoa, jossa Raamattua pidetään pyhänä Jumalan Sanana, voidaan kutsua perinteiseksi tai klassiseksi kristilliseksi uskoksi. Tämä usko on ollut aina läsnä ihmiskunnassa. Sen rinnalla on ollut aina vääristäviä tulkintoja kristillisestä uskosta ja pyhistä Kirjoituksista, sekä avoimesti muita uskontoja ja maailmankatsomuksia.
Perinteisen kristillisen uskon ydinkohtia ja periaatteita:
- Raamattu on kokonaan Jumalan Sana (jumalallinen) ja samalla ihmisten kirjoittama ja työstämä (inhimillinen)
- Raamattu on yhtenäinen kokoelma inspiroituja kirjoja, joissa on yhteinen punainen lanka ja ehdoton ydin
- Raamattu on tarkoitettu kaikille ihmisille ja sitä tulkitaan pääsääntöisesti kirjaimellisesti
- Raamattu on historiallisesti, uskonopillisesti ja moraalisesti luotettava elämän lähde
- Jumala on todellinen ja persoona: Isä – Poika – Pyhä Henki
- Jumala tuli ihmiseksi Jeesuksessa Kristuksessa
- Jeesus sovitti ihmisten synnit ristillä, nousi ruumiillisesti kuolleista ja tulee takaisin
- kristillinen moraali sitoo kaikkina aikoina
- ihminen pelastuu Kristuksen tähden armosta, joka uudestisynnyttää ja uudistaa ihmisen elävään kristillisyyteen
- kaste, usko ja seurakunta
- Jumala toteuttaa viimeisen tuomion ja uuden luomisen
- kolme vanhan kirkon uskontunnustusta ovat päteviä tiivistyksiä kristillisestä uskosta
- vuonna 1910 kristillinen usko kiteytettiin ”viiteen fundamenttiin”: 1) Raamattu on Jumalan Sana, 2) Jeesuksen jumaluus, 3) neitseestä syntymä, 4) sovitus ristillä, 5) ruumiillinen ylösnousemus ja toinen tulemus
Tämä kristillinen usko on aina ollut läsnä kristikunnan historiassa. Kun se on hämärtynyt, Jumala on antanut herätyksen ja uskonpuhdistuksen aikoja.
LIBERAALITEOLOGIAN SYNTY JA SISÄLTÖ
Mistä on kysymys?
Onko Jumala todella sanonut? Ei ole sanonut! Tehkää niin kuin minä sanon! Juuri tästä on kysymys liberaaliteologiassa. Liberaali-sana tarkoittaa vapautta kaikista ennakko-olettamista ja täydellistä neutraaliutta, mitä pidetään tieteellisen tutkimuksen välttämättömänä lähtökohtana. Tosiasiallisena ongelmana on kuitenkin se, että ei ole olemassa täydellisen vapaata ja neutraalia ihmistä eikä tutkijaa. Jokaisella on omat syvät arvonsa ja asenteensa, jotka ohjaavat hänen elämää ja toimintaa. Lisäksi jokaisella tieteellisellä yhteisöllä on aivan samalla tavalla arvot ja periaatteet, joita yksittäinen tutkija ei saa loukata. Nykyään terveessä tieteenharjoituksessa tämä subjektiivisuus tunnustetaan avoimesti. Olennaista olisi tuoda esille tutkijan ja yhteisön arvot, peruslähtökohdat ja tutkimusperiaatteet.
Yleisessä nykyaikaisessa tieteenharjoituksessa vallitseva lähtökohta on ns. suljettu maailmankaikkeus, jonka mukaan ei ole olemassa mitään maailman ulkopuolista toimijaa ja vaikuttajaa – tai ainakaan sellaista ei saa ottaa huomioon tutkimuksessa. On erikoista, että ihminen sulkee maailman Luojan ulkopuolelle. On erikoista, että tutkimuksessa ei edes haluta tutkia koko todellisuutta avoimin mielin. On erikoista, että valitaan tietoisesti vääristynyt, kapea-alainen lähtökohta, joka voi vääristää koko tutkimuksen ja sen tulokset. Koska oletuksena on, että maailma ja mikään siinä esiintyvä ilmiö ei ole saanut vaikutuksia ulkopuolelta, kaikki on selitettävä sisäisesti.
Varsinkin teologiassa tämä on erittäin ongelmallista. Siinähän tutkitaan Raamattua, joka kertoo alusta loppuun asti Jumalasta, joka on luonut maailman, elämän ja ihmisen. Mikäli Raamatusta leikataan Jumala pois, mitä jää jäljelle? Ei mitään. Siksi kaikelle Raamatussa kerrotulle on keksittävä uusi sisältö ja selitys. Kyseessä onkin vain ihmisen ja ihmiskunnan pohdintaa elämästä, ihmisyydestä ja mahdollisesta jumaluudesta kaiken takana.
Niinpä, kun kysymme liberaaliteologilta,
- Onko Raamattu Jumalan Sana? Vastaus on: ei ole. Jumala ei ole sanonut.
- Mikä Raamattu sitten on ja miten se pitäisi ymmärtää? Raamattu on vain ihmisen hapuilua ja arvailua, joka on sidottu omaan aikaansa. Nyt me olemme vapaita määrittämään kaiken Raamatussa sanotun uudelleen ja siten liittymään tähän hapuilun ja arvailun ketjuun oman aikamme mukaisesti.
Ennen kuin jatkamme syvemmälle, on toki paikallaan mainita, että kaikki nykyaikaisen tieteellisen teologian tutkimuksen menetelmät eivät ole edellä kuvatun kaltaisia. Raamatun tutkimukseen liittyy paljon sen historian, kulttuuritaustan ja kielen selvittämistä ja analysointia. Tämä on sinällään neutraalia, hyvää ja välttämätöntä. Kuitenkin on todettava, että näissäkin tutkijan ja yhteisön arvot, lähtökohdat ja toimintaperiaatteet voivat värittää ja vääristää tuloksia liberaaliteologian hengessä. Vaikka menetelmät voivat pääosin olla hyviä ja neutraaleja, tutkijan ote on ratkaiseva. Niinpä arkeologi, historioitsija tai kielitieteilijä voi esimerkiksi valita eri tulkintavaihtoehdoista sen, joka sopii hänen viitekehykseensä. Esimerkiksi Raamatussa olevan yksittäisen sanan kääntäminen voi olla joskus ongelmallista, koska sillä on useita eri merkityksiä. Minkä niistä tutkija valitsee? Liberaaliteologi valitsee sanan, joka sopii hänen näkemykseensä ja joka saattaa luoda ristiriitaisuuksia Raamattuun. Konservatiivinen, perinteisen kristillisen uskon omaava tutkija valitsee sanan, joka on sopusoinnussa Raamatun kokonaisilmoituksen kanssa.
Liberaaliteologia ei siis todellisuudessa ole neutraalia, vapaata tutkimusta, vaikka se niin väittää sokeasti. Se on kyllä erittäin vahvasti vapaata kristillisestä uskosta, mutta samalla se on voimakkaan epäuskon ja kriittisyyden täyttämää. Liberaaliteologia on siten epäuskon teologiaa. Tämä on erittäin merkillistä, kun ajattelemme sitä, mistä on kysymys: Raamatusta! Vielä merkillisemmäksi asia tulee, kun pohdimme kristinuskon valtavaa voimaa ja vaikutusta ihmiskunnan historiassa. Pelkkä valheiden kirja ei saisi aikaan mitään sellaista. Raamattua tulee tulkita ja ymmärtää uskon kautta. Kun liberaali tutkija väittää olevansa neutraali, hän valehtelee. Kun konservatiivinen tutkija kertoo omasta lähtökohdastaan, hän on rehellinen.
Liberaaliteologian synty ja kehitys
Liberaaliteologia syntyi 1700-luvulla valistusajattelun myötä. Sillä on monia nimekkäitä edustajia ja koulukuntia. Niitä ja muita teologiaan kantaa ottaneita tahoja luetellaan aikajärjestyksessä:
1600 – 1700-luvut
- 1630 Cherbury: uskontojen takana on korkein jumaluus
- 1695 Locke: Kristus edustaa järkeä ja moraalia, ihminen on luonnostaan hyvä
- 1750 Hume: Jumalaa ei ole – uskonto on vain ihmisen keino selviytyä epävarmassa maailmassa
- 1750 Rousseau: uskonto on tunnetta; ihminen on hyvä mutta opetuslapset olivat pahoja
- 1780 Kant: Kristus on moraalin opettaja ja esikuva; ei ihmeitä; luonnollinen uskonto
1800-luku
- 1800 Schleiermacher: perinteinen kristillisyys ja valistus ovat väärässä – uskonto tunnetta äärettömästä ja siitä riippuvuutta
- 1835 Strauss: Ut:n kertomukset myyttejä ja mielikuvitusta > kriittinen raamatuntutkimus
- 1844 Feuerbach: uskonto on illuusio; jumala on ihmisen oma minä
- 1848 Marx: uskonto on illuusio ja oopiumia
- 1850 Baur: kristinuskon evoluutio, kehittyminen
- 1850 Kierkegaard: Jeesus ei ole todellinen historian vaan on henkilökohtaisen elämän hahmo > eksistentialistinen teologia: historiallisuudella ei väliä; myytit on poistettava; vain kokemus tässä ja nyt on tärkeä; Jumala ei ole läsnä maailmassa; tiede on totuus ja kr. usko on henkisiä arvoja
- 1859 Darwin: evoluutio; agnostisismi, välinpitämättömyys jumalasta
- 1863 Rena ja La vie de Jésus: Jeesus oli yksinkertainen ihminen josta tuli vallankumouksellinen
- 1885 Nietzsche: Jumala on kuollut; kristinusko on heikkojen ja säälin uskonto; vapaa ihminen nauttii elämästä > natsiteologia
- 1890 Comte: agnostismi – Jumalasta ei voi tietää mitään
1900-luku
- 1906 Schweitzer: historian Jeesus oli vain ihminen, joka on kuorrutettu uskon Kristuksella
- 1919 Barth: usko on uskonnollinen kokemus tässä ja nyt, uskon tapahtuma > dialektinen teologia: esim. ylösnousemus on aito kristill. oppi mutta ei historiallista todellisuutta; Raamattu ei ole Jumalan Sanaa mutta voi hetkellisesti puhutella; Jumalaa ei voi lopulta tuntea
- 1930 Bultmann: Ut riisuttava myyteistä; moderni ihminen
- 1930 Bonhoeffer: kristinuskon on luovuttava perinteisistä muodoista ja muututtava radikaalisti; maailma kehittyy uskonnottomaksi
- 1960 vapautuksen teologia: köyhien ja sorrettujen vapauttaminen
- feministiteologia, rauhanteologia, psykologinen teologia jne.
Osa näistä ajattelijoista ja koulukunnista irtisanoutuu täydellisesti kristinuskosta; osa pyrkii rakentamaan sillan valistuksen ja kristillisyyden välille. Kuitenkin nekin epäonnistuvat täydellisesti, koska ne kieltävät Raamatun ja kristinuskon historiallisen luotettavuuden. Se merkitsee samalla, että Kristus ei olekaan Raamatun ilmoittama Jeesus Kristus, joka olisi todellisesti ihmiseksi tullut Jumala, syntiemme sovittaja, ylösnoussut ja kerran takaisin palaava Vapahtaja ja Herra. Samalla Raamatun luotettavuuden torjuminen vie perustan kristilliseltä moraalilta.
Liberaaliteologian opetus kristinuskosta ja Raamatusta
Liberaaliteologian opetus kristillisestä uskosta ja sen tulkinta Raamatusta on suorastaan hämmästyttävä. On merkillistä, että joku edes saattaa pitää sitä kristillisenä.
Raamatusta
- Raamattu ei ole Jumalan sana, vaan pelkästään kunkin ajan ihmisten ajatuksia jumaluudesta, elämästä ja ihmisyydestä
- Jumalasta ei voi tietää mitään varmaa; vain korkeasti oppinut teologi voi löytää jonkin totuuden jyvän
- Raamattu on täynnä myyttejä, jotka on purettava pois ja niiden alta löytyvä aito aines on löydettävä ja selitettävä modernilla tavalla
- Raamattu on lähtökohtaisesti kaikessa epäluotettava kirja, ellei toisin todisteta
Maailmasta ja ihmisestä
- maailma on syntynyt alkuräjähdyksen ja pitkän evoluutioprosessin kautta
- ihmisen alkuperä, nykyisyys ja tulevaisuus ovat hämärän peitossa
- ihminen on pohjimmiltaan melko hyvä, eli hän pystyy hyvään jos vain yrittää kovin
- kaikilla yhtäläinen kohtalo
Jeesuksesta
- Jeesus oli pelkästään ihminen; Jumala ei ole tullut ihmiseksi hänessä
- Jeesus ei tehnyt ihmeitä
- Jeesus ei sovittanut syntejä, mutta hänen mahdollinen kuolema ristillä oli esimerkillinen
- Jeesus ei noussut kuolleista; Jeesus ei tule takaisin
- opetuslapset sepittivät kaikki yliluonnolliset tarinat Jeesuksen ympärille; Jeesus on vain ”uskon Kristus”
- ei ole mitään varmaa tietoa kuoleman jälkeisestä elämästä, ei ole mitään viimeistä tuomiota eikä helvettiä
Moraalista, synnistä ja rakkaudesta
- Raamatun opetus on vain omaan aikaansa sidottu käsitys oikeasta ja väärästä
- Raamattu on nykyajan ihmisen järjen mukaisesti sovellettuna jossain määrin ja hyvin valikoidusti hyvä elämänohje
- synti on suvaitsemattomuutta ja Raamatun ehdottomuuteen pitäytymistä
- rakkaus on inhimillistä tunnetta ja kaiken hyväksymistä
Uskosta ja uskonkokemuksesta
- usko on ihmisen sisimmän tunne, oma minä; järki on ainoa keino tuntea todellisuus
- jokaisen yksilöllinen uskonkokemus on pyhä
Uskonnoista ja ihmisestä absoluuttina
- kaikki uskonnot ovat hyviä, kunhan ne eivät vaadi itselleen ylivertaista asemaa, ylin on aina ihminen; ihminen on kaiken mitta ja totuus (= ”jumala”)
- kristillinen usko on inhimillinen ja luonnollinen itsepetos
- kristillinen usko kaipaa kehittämistä ja oikein ymmärrettynä se voi antaa hetkellistä (tosin valheellista) rohkaisua ja toivoa
- liberaalin uskonnon perustana on jatkuvasti muuttuva ihmisen ajattelu, joka nimenomaan haluaa kieltää Jumalan ja hänen ilmoituksensa, Raamatun; liberaali uskonto perustuu ihmiseen
RAAMATUN VAROITUKSIA LIBERAALITEOLOGIASTA
Liberaaliteologia ja sen mukainen tulkinta kristinuskosta, ts. sen täydellinen kieltäminen ja oman version opettaminen, ei ole mitenkään uutta tai ihmeellistä. Sitä on ollut aina syntiinlankeemuksesta alkaen ja sitä tulee olemaan aina niin kauan kuin Jumala luo uuden taivaan ja uuden maan.
Koska kyseessä on äärimmäisen vakava asia ja vaara, Raamattu varoittaa siitä johdonmukaisesti. Kyseessä ei ole enempää eikä vähempää kuin ihmisen (sinun ja minun) iankaikkinen elämä. Jos sinä turvaudut Jumalaan Kristuksen kautta niin kuin Raamattu opettaa, saat iankaikkisen elämän lahjaksi. Jos taas torjut tämän evankeliumin, olet välinpitämätön tai turvaudut esimerkiksi liberaaliteologian ”Kristukseen”, sinulla ei ole sovittajaa eikä ikuisen elämän yhteyttä Luojaasi. Kysymys ei ole jostain pienestä tulkintaerosta vaan radikaalista kyllä tai ei tulkinnasta.
Seuraavassa otetaan esille muutamia suoria varoituksia ja kuvauksia kristillisyyttä vääristävistä harhoista. Samalla on tärkeä muistaa ja ymmärtää, että jokainen Raamatun suora, positiivinen opetus Jumalasta, Jeesuksesta, hyvästä ja oikeasta jne. kumoaa kaikkea väärää opetusta.
(1) Syntiinlankeemuskertomus, jossa kuvataan em. kolme saatanan (käärmeen) valhetta; ts. sen perusstrategia: 1) Onko Jumala todella sanonut? 2) Ei ole sanonut! 3) Tee niin kuin minä (saatana) sanon!
(2) Herramme Jeesus Kristus Vuorisaarnassa:
”Menkää sisään ahtaasta portista. Monet menevät avarasta portista ja laveaa tietä, mutta se vie kadotukseen. Miten ahdas onkaan se portti ja kapea se tie, joka vie elämään, ja vain harvat löytävät sen! Väärät profeetat ”Varokaa vääriä profeettoja. He tulevat luoksenne lampaiden vaatteissa, mutta sisältä he ovat raatelevia susia. Hedelmistä te heidät tunnette. Eihän orjantappuroista koota rypäleitä eikä ohdakkeista viikunoita. Hyvä puu tekee hyviä hedelmiä, huono puu kelvottomia hedelmiä. Ei hyvä puu voi tehdä kelvottomia eikä huono puu hyviä hedelmiä. Jokainen puu, joka ei tee hyvää hedelmää, kaadetaan ja heitetään tuleen. Hedelmistä te siis tunnette heidät. ”Ei jokainen, joka sanoo minulle: ’Herra, Herra’, pääse taivasten valtakuntaan. Sinne pääsee se, joka tekee taivaallisen Isäni tahdon. Monet sanovat minulle sinä päivänä: ’Herra, Herra! Sinun nimessäsihän me profetoimme, sinun nimessäsi me karkotimme pahoja henkiä ja sinun nimessäsi teimme monia voimatekoja.’ Mutta silloin he saavat minulta vastauksen: ’En tunne teitä. Menkää pois minun luotani, vääryydentekijät!’ Kaksi rakentajaa ”Jokainen, joka kuulee nämä sanani ja tekee niiden mukaan, on kuin järkevä mies, joka rakensi talonsa kalliolle. Alkoi sataa, tulvavesi virtasi ja myrskytuuli pieksi taloa, mutta se ei sortunut, sillä se oli rakennettu kallioperustalle. ”Jokainen, joka kuulee nämä sanani mutta ei tee niiden mukaan, on kuin tyhmä mies, joka rakensi talonsa hiekalle. Alkoi sataa, tulvavesi virtasi ja myrskytuuli pieksi taloa, ja se sortui, maan tasalle saakka.” (Matt 7:13-27)
(3) Apostoli Paavali galatalaisille, jotka kuuntelivat lakihenkisiä judaisteja:
Olen hämmästynyt, kun te näin pian olette luopumassa hänestä, joka on armossaan kutsunut teidät, ja olette siirtymässä toisenlaiseen evankeliumiin. Mitään toista evankeliumia ei kuitenkaan ole. Jotkut vain hämmentävät teidän ajatuksianne ja koettavat vääristää Kristuksen evankeliumia. Julistipa kuka tahansa teille evankeliumia, joka on vastoin meidän julistamaamme – vaikkapa me itse tai vaikka taivaan enkeli – hän olkoon kirottu. Toistan sen, minkä olen ennenkin sanonut: jos joku julistaa teille evankeliumia, joka on vastoin sitä minkä olette saaneet, hän olkoon kirottu. (Gal 1:6-9)
(4) Paavali korinttilaisille, jotka rakastivat kreikkalaista filosofiaa eikä Kristusta:
Kunpa sietäisitte minulta hiukan mielettömyyttä! Varmaan te siedättekin. Vartioin teitä intohimoisesti Jumalan puolesta. Olenhan kihlannut teidät yhdelle ainoalle miehelle, Kristukselle, ja tahdon tuoda teidät hänen eteensä kuin puhtaan neitsyen. Pelkään kuitenkin, että niin kuin käärme kavalasti petti Eevan, teidän mielenne turmeltuu ettekä te enää ole vilpittömiä ja puhtaita suhteessanne Kristukseen. Jos joku tulee luoksenne ja julistaa toista Jeesusta kuin me olemme julistaneet, jos te saatte jonkin toisen hengen kuin sen, jonka olette jo saaneet, tai toisen evankeliumin kuin sen, jonka olette jo ottaneet vastaan, niin sellaista te kyllä hyvin siedätte… Semmoiset ovat vääriä apostoleja, petollisia työntekijöitä, he vain tekeytyvät Kristuksen apostoleiksi. Eikä ihme, tekeytyyhän itse Saatanakin valon enkeliksi. Ei siis ole mitenkään merkillistä, että hänen palvelijansa esiintyvät Jumalan asian palvelijoina. He saavat tekojensa mukaisen lopun. (2 Kor 11 luku)
(5) Apostoli Johannes niille, jotka suosivat varhaista gnostilaisuutta:
- Totuus ihmisestä:
Jos väitämme, ettemme ole syntisiä, me petämme itseämme eikä totuus ole meissä. Jos me tunnustamme syntimme, niin Jumala, joka on uskollinen ja vanhurskas, antaa meille synnit anteeksi ja puhdistaa meidät kaikesta vääryydestä. Jos väitämme, ettemme ole syntiä tehneet, teemme hänestä valehtelijan eikä hänen sanansa ole meissä. (1 Joh 1:8-10); - Totuus kristillisestä moraalista:
Siitä me tiedämme tuntevamme hänet, että pidämme hänen käskynsä. Joka sanoo tuntevansa hänet mutta ei pidä hänen käskyjään, on valehtelija, eikä totuus ole hänessä. (1 Joh 2:3-4); - Totuus uskovien yhteydestä ja rakkaudesta:
Tämä on se sanoma, jonka te alusta alkaen olette kuulleet: meidän tulee rakastaa toisiamme. Me emme saa olla sellaisia kuin Kain, Pahan lapsi, joka tappoi veljensä. Ja miksi hän tappoi tämän? Siksi, että hänen omat tekonsa olivat pahoja mutta hänen veljensä teot oikeita. Älkää ihmetelkö, veljet, jos maailma teitä vihaa. Me rakastamme veljiämme, ja siitä me tiedämme siirtyneemme kuolemasta elämään. Joka ei rakasta, pysyy kuoleman vallassa. Jokainen, joka vihaa veljeään, on murhaaja, ja te tiedätte, ettei iankaikkinen elämä voi pysyä yhdessäkään murhaajassa. (1 Joh 3:11-15) - Totuus Kristuksesta:
Lapseni, viimeinen aika on käsillä. Te olette kuulleet, että on tulossa Antikristus, ja niin onkin nyt monia antikristuksia ilmaantunut. Tästä me tiedämme, että viimeinen aika on käsillä. He ovat lähtöisin meidän joukostamme, mutta he eivät olleet meidän joukkoamme. Jos he olisivat kuuluneet meihin, he olisivat pysyneet keskuudessamme. Mutta täytyihän käydä ilmi, etteivät kaikki kuulu meihin. Te taas olette Pyhältä saaneet Hengen voitelun, ja kaikilla teillä on tieto. En minä kirjoitakaan teille sen vuoksi, ettette tuntisi totuutta, vaan siksi, että te tunnette sen ja tiedätte, ettei mikään valhe ole lähtöisin totuudesta. Kuka sitten on valehtelija, ellei se, joka kieltää Jeesuksen olevan Kristus? Sellainen ihminen on antikristus, niin Isän kuin Pojan kieltäjä. Joka kieltää Pojan, hänellä ei ole Isääkään, mutta joka tunnustaa Pojan, hänellä on myös Isä. Pysyköön siis teissä se, minkä jo alussa olette kuulleet. Jos se, minkä olette kuulleet alusta asti, pysyy teissä, tekin pysytte Pojassa ja Isässä. Ja tämän hän itse on meille luvannut: iankaikkisen elämän. (1 Joh 2:18-25) - Totuus Pyhästä Hengestä:
Rakkaat ystävät, älkää uskoko kaikkia henkiä. Koetelkaa ne, tutkikaa, ovatko ne Jumalasta, sillä maailmassa on liikkeellä monia vääriä profeettoja. Tästä te tunnette Jumalan Hengen: jokainen henki, joka tunnustaa Jeesuksen Kristuksen ihmiseksi, lihaan tulleeksi, on Jumalasta. Yksikään henki, joka kieltää Jeesuksen, ei ole Jumalasta. Sellainen henki on Antikristuksen henki, jonka te olette kuulleet olevan tulossa ja joka jo on maailmassa. Te, lapseni, olette Jumalasta, ja te olette voittaneet nuo väärät profeetat, sillä se, joka on teissä, on suurempi kuin se, joka on maailmassa. He ovat maailmasta. Maailmasta on se, mitä he puhuvat, ja maailma kuuntelee heitä. Me olemme Jumalasta. Joka tuntee Jumalan, kuuntelee meitä, mutta joka ei ole Jumalasta, se ei meitä kuuntele. Tästä me tunnemme totuuden hengen ja eksytyksen hengen. (1 Joh 4:1-6) - Totuus iankaikkisesta elämästä:
Me tiedämme myös, että Jumalan Poika on tullut ja antanut meille ymmärryksen, jotta tuntisimme hänet, joka on Todellinen. Ja tässä Todellisessa me elämme, kun olemme hänen pojassaan Jeesuksessa Kristuksessa. Hän on tosi Jumala ja iankaikkinen elämä. Lapseni, pysykää erossa vääristä jumalista! (1 Joh 5:20-21)
(6) Apostoli Pietari:
Emmehän me, silloin kun saatoimme teidän tietoonne Herramme Jeesuksen Kristuksen voiman ja tulemisen, olleet lähteneet seuraamaan mitään ovelasti sepitettyjä taruja, vaan olimme omin silmin saaneet nähdä hänen jumalallisen suuruutensa. Hän sai Jumalalta, Isältä, kunnian ja kirkkauden, kun hänelle kantautui Ylhäisimmän Kirkkauden ääni: ”Tämä on minun rakas Poikani, johon minä olen mieltynyt.” Tämän äänen me itse kuulimme tulevan taivaasta, kun olimme hänen kanssaan pyhällä vuorella. Siksi me voimme entistä lujemmin luottaa profeetalliseen sanaan. Ja hyvin teette tekin, jos kiinnitätte katseenne siihen kuin pimeässä loistavaan lamppuun, kunnes päivä sarastaa ja kointähti syttyy teidän sydämessänne. Ennen muuta teidän on oltava selvillä siitä, etteivät pyhien kirjoitusten ennustukset ole kenenkään omin neuvoin selitettävissä. Yksikään profeetallinen sana ei ole tullut julki ihmisten tahdosta, vaan ihmiset ovat puhuneet Pyhän Hengen johtamina sen, minkä ovat Jumalalta saaneet. (2 Piet 1:16-21)
Israelin kansan keskuudessa esiintyi kuitenkin myös vääriä profeettoja, ja samoin on teidänkin joukkoonne ilmestyvä vääriä opettajia. He salakuljettavat teidän keskuuteenne tuhoisia harhaoppeja, jopa kieltävät herransa, joka on ostanut heidät omikseen. Pian he kuitenkin saattavat itsensä tuhoon. Heidän irstasta menoaan lähtevät monet seuraamaan, ja näiden takia totuuden tie tulee häväistyksi. Ahneudessaan he pyrkivät käyttämään teitä hyväkseen esittämällä tekaistuja tarinoita. Mutta heille muinoin langetettu tuomio on yhä voimassa, heidän tuhonsa odottaa heitä. (2 Piet 2:1-3)
(7) Ilmestyskirjasta:
Minulle sanottiin: ”Nämä sanat ovat luotettavat ja todet. Herra Jumala, joka antaa Henkensä profeetoille, on lähettänyt enkelinsä näyttämään palvelijoilleen, mitä pian on tapahtuva. Minä tulen pian. Autuas se, joka ottaa varteen tämän kirjan ennussanat. ” Minä, Johannes, olen kaiken tämän kuullut ja nähnyt. ”Älä sulje sinetillä tämän kirjan ennussanoja, sillä hetki on lähellä. Jumalaton eläköön yhä jumalattomasti, saastainen rypeköön saastassaan, vanhurskas harjoittakoon vanhurskautta ja pyhä edetköön pyhyyden tiellä. ”Minä tulen pian, ja tullessani minä tuon jokaiselle palkan, maksan kullekin hänen tekojensa mukaan. Minä olen A ja O, ensimmäinen ja viimeinen, alku ja loppu. ”Autuaita ne, jotka pesevät vaatteensa: he pääsevät syömään elämän puusta ja saavat mennä porteista sisälle kaupunkiin. Ulkopuolelle jäävät koirat ja noidat, irstailijat, murhaajat ja epäjumalien palvelijat ja kaikki, jotka rakastavat valhetta ja noudattavat sitä. ”Minä, Jeesus, olen lähettänyt enkelin luoksenne, jotta seurakunnat saisivat tämän todistuksen. Minä olen Daavidin juuriverso ja suku, kirkas aamutähti.” Henki ja morsian sanovat: ”Tule!” Joka tämän kuulee, sanokoon: ”Tule!” Joka on janoissaan, tulkoon. Joka haluaa, saa lahjaksi elämän vettä. Jokaiselle, joka kuulee tämän kirjan ennussanat, minä vakuutan: Jos joku panee niihin jotakin lisää, panee Jumala hänen kärsittävikseen ne vitsaukset, joista tässä kirjassa on kerrottu. Jos joku ottaa pois jotakin tämän ennustusten kirjan sanoista, ottaa Jumala pois hänen osallisuutensa elämän puuhun ja pyhään kaupunkiin, joista tässä kirjassa on kerrottu. Hän, joka todistaa tämän, sanoo: ”Tämä on tosi, minä tulen pian.” Tule, Herra Jeesus! Herran Jeesuksen armo olkoon kaikkien kanssa. (Ilm 22:6-21)
YHTEENVETO
Liberaaliteologia kieltää kristillisen uskon alusta loppuun asti. Se kieltää Raamatun, Jumalan, Jeesuksen, sovituksen, pelastuksen, ylösnousemuksen, viimeisen tuomion, kristillisen moraalin jne. Se tuo tilalle oman ihmiskeskeisen selityksen. Liberaaliteologia toimii saatanan perusstrategian mukaan: Onko Jumala todella sanonut? No, ei ole. Sen sijaan kuulkaa minun sanani. Liberaaliteologia on antikristillinen – se torjuu Kristuksen ja hänen sanomansa, sekä asettuu Kristuksen tilalle julistaen omaa valheellista ”totuuttaan” tieteen nimissä.
Liberaaliteologiasta tulee irtisanoutua kaikessa kristillisyydessä: henkilökohtaisella, seurakunnallisella, yhteiskunnallisella ja tieteen tasolla. Se vääristelee totuutta, pettää ihmisiä ja johdattaa – valitutkin, jos mahdollista, kadotukseen.
Lisämateriaali
Liberaaliteologian vaikutuksista kirkon ja yhteiskuntamme piirissä ks. päävalikosta kohdasta Uskon perusta ja puolustaminen / Liberaaliteologian harhat ja vaikutukset / Liberaaliteologian vaikutukset kirkossa ja yhteiskunnassa.