PROFEETTA AAMOKSEN KIRJA: Herra jyrisee – Valmistaudu kohtaamaan Jumalasi!
Aika, paikka ja kuningas
Vuoden 760 eKr. (765-750 eKr.) paikkeilla pohjoinen Israel, jonka kuninkaana Jerobeam II.
Yhteiskunta
Yhteiskunnallisesti Israel eli voimakkainta ja vahvinta aikaa sitten Daavidin ja Salomonin. Valtakunta laajeni nyt uudelleen suurvallaksi ja osa kansasta vaurastui huomattavasti. Silti Israelin romahtamiseen ja tuhoon oli aikaa enää vain 40 vuotta!
Moraali
Pohjoisen Israelin perussyntinä oli jatkuvasti kahden kultaisen vasikan palvonta Betelissä ja Daanissa (korvasivat Jerusalemin temppelin), sekä kansan ylläpitämät uhrikukkulat epäjumalia varten. Hengellisen rappion perussyynä oli Herran lain ja liiton hylkääminen. Ahneus ja yhteiskunnallinen vääryys kukoisti; oikeutta vääristeltiin lahjuksin; väkivalta oli yleistä; juoppous ja seksuaalinen moraalittomuus oli tavallista. Naapurikansoja Herra syytti julmuudesta, armottomuudesta, veljesvihasta ja israelilaisten myymisestä orjuuteen.
Profeetta Aamos
Aamos syntyi ja kasvoi eteläisessä Juudassa, mutta Jumala kutsui hänet palvelemaan pohjoisen Israelin profeettana. Ammatiltaan ja taustaltaan hän oli paimen ja viljelijä; hän ei ollut aikansa profeettakoulujen kasvatti. Aamoksen nimi merkitsee joko ”voimakas” tai nimi voi olla myös lyhennelmä nimestä Amasiah, eli ”Herra kantaa”. Profeetan tulikin olla voimakas Herran kantamana, sillä sanoma oli niin kova, että Aamos karkotettiin Betelistä sanoen ”älä ennusta täällä enää” (7:10-17). Häntä sanottiin ”jyriseväksi profeetaksi”.
Profeetta Aamoksen kirja
Aamoksen kirja jakautuu taulukon mukaisesti neljään pääosaan. Sen alussa määritellään, että nämä sanomat tulivat kaksi vuotta ennen erityisen voimakasta maanjäristystä (1:1). Se oli vakava varoitus ja kehotus parannukseen: ”Herra ärjyy Siionista, hän jylisee Jerusalemista… Kaatunut on neitsyt Israel… äkisti tulee hävitys… Lyö pylväänpäihin, niin että kynnykset vapisevat, lyö ne pirstaleiksi…”. Maanjäristyksen ohella Herra puhutteli kansaa monilla koettelemuksilla kuten kuivuudella, tuholaisilla, nälällä, taudeilla, sodilla, jne. mutta ”te ette kääntyneet minun tyköni, sanoo Herra” (4:6,8,9,10,11).
Kun mikään ei auttanut, jäljellä olivat vain entistä ankarammat keinot: ”valmistaudu, Israel, kohtaamaan Jumalasi” (4:12). Aamos ennustaa pohjoisen Israelin lopullisesta tuhosta vieraan kansan käsissä ja pakkosiirtolaisuudesta (5:1-6, 6:7). Samalla Aamos kuvailee lopullista Herran päivää, joka on päätös koko nykyiselle, pahalle maailmanajalle (5:8,18-20, 8:9-10). Tuomioiden syynä on Israelin elämä luopumuksessa, epäjumalanpalveluksessa, moraalittomuudessa ja yhteiskunnallisessa vääryydessä.
Läpi Raamatun on selvästi nähtävillä Jumalan lupaama tuomiopäivä, joka on kauhistuttava. Ilman tuomiota ei olisi oikeudenmukaisuutta. Ilman tuomiota paha saisi hallita ikuisesti. Tuomio on välttämätön puhdistus ennen uuden maailman, ikuisen elämän esiintuloa. Tuomion vaikeana puolena on se, että meidät tuomitaan.
Herralla oli asiaa lähikansoillekin Aamoksen kautta. Aram, Filistea, Foinikea, Edom, Ammon ja Moab saivat kuulla parannuksen ja tuomion sanoja (1-2 luvut). Tämä kuvasti Herran rakkautta ja pyhyyttä kaikkia ihmisiä kohtaan. On muistettava, että kovankin tuomion sana oli usein ehdollinen, vaikka ehtoa ei mainittukaan. Parannus vähintäänkin siirsi luvattua tuomiota. Näin tuomiokin oli vielä kutsu armollisen Jumalan syliin. Silti tuomio oli otettava äärimmäisen vakavasti – se toteutui, ellei kansa tehnyt parannusta.
Tuomioiden jälkeen Herra lupaa uudistumisen ajan koittamisen (9:11-15): Daavidin valtakunta nousee, pakanakansat otetaan Herran nimiin ja luomakunta uudistuu hedelmälliseksi.
Aamos toi Herran antaman toivon koko kansalle, mutta kansa ei siitä välittänyt. Sen sijaan monet yksilöt tarttuivat toivonsanaan ja sen varassa jaksoivat kohdata Assyrian hyökkäyksen, kotimaan menetyksen, osa kuoleman ja osa pakkosiirtolaisuuden. Näin on meidänkin kohdalla: emme voi paeta kuolemaa, joka on synnin palkka, mutta voimme kulkea sen läpi Kristuksen turvissa sisälle paratiisiin. Menetämme kaiken ajallisen, mutta saamme tilalle äärettömän paljon enemmän, joka on iankaikkista.
3:6-7: Herra ei tee mitään ilmoittamatta siitä ensin profeetoilleen ja heidän kautta kansalle
5:4: Etsikää minua, niin te saatte elää
5:14-15: Etsikää hyvää, älkää pahaa; Vihatkaa pahaa ja rakastakaa hyvää
5:20: Herran päivä on pimeys eikä valkeus
6:23-24: Vie pois minun edestäni virttesi pauhina…mutta oikeus virratkoon kuin vesi
8:10: Minä saatan teidät suremaan, niin kuin ainokaista poikaa surraan
8:11-12: Minä lähetän Herran sanojen kuulemisen nälän…he samoavat etsien Herran sanaa, mutta eivät löydä
9:11: Sinä päivänä minä pystytän jälleen Daavidin sortuneen majan ja korjaan sen repeämät
9:12: Kaikki pakanakansat, jotka minun nimiini otetaan
| johdanto | puhe kansoja vastaan | saarna Israelia vastaan | tuomionäkyjä | toivonlupauksia |
|
1:1-2 |
Aram
Filistea Foinikia Edom Ammon Moab
1:3 – 2:16 |
Kuulkaa tämä sana, jonka Herra on puhunut teitä vastaan
te israelilaiset (3:1) te ylhäiset naiset (4:1) te Israelin heimo (5:1) te suruttomat (6:1)
3-6 luvut |
heinäsirkat
tuli luotilanka hedelmäkori tuomiopäivä sanannälkä Beetelin pyhäkön tuho 7 – 9:10 |
Daavidin sortuneen majan pystytys
pakanakansat
Israelin valtakunta
9:11-15 |