VALVOJAISET

Valvomista on monenlaista. Isämme valvoivat Suomen rajoilla sotien aikana ja varjelivat maamme vihollisilta. Taloudellisessa ahdingossa on valvottava kukkaroitamme niin yksityisissä kotitalouksissa kuin julkistaloudessa.

Iltojen vaalikeskustelut ja vaalivalvojaisetkin ovat herättäviä. Kuka valitaan kansamme presidentiksi, ylimmäksi valvojaksi? Minkälaisia arvoja hän kannattaa? Toimiiko hän kristillisen moraalin hengessä? Tällä kertaa vaalien lopputulos näyttää varsin selvälle.

Mediakin valvoo ahkeraan presidenttipeliä sekä varsinkin sitä, kaatuko hallitus sotesoppaan ja kuka esimerkiksi matkustaa auton peräkontissa. Päättäjillä ja medialla onkin oma vakava vastuunsa maamme hyvinvoinnin valvomisessa ja vaalimisessa.

Kodeissakin voidaan valvoa monien asioiden merkeissä: joskus televisio tai netti saattaa viedä yöunemme, toisinaan monenlaiset huolet painavat mieltä. Joskus taas valvotaan, koska vanhempi tulee kotiin ja millaisessa kunnossa…

Raamatussa puhutaan paljon valvomisesta. Päivän sanassa Jeesus Kristus kehottaa meitä: ”Pitäkää varanne, olkaa valveilla ja rukoilkaa!” (Mark 13:33).

Raamatun tärkein opetus on, että meidän tulee pitää huolta suhteestamme Jumalaan. Hän on Luojamme ja hänen varassaan on ajallinen ja iankaikkinen elämämme. Toiseksi meidän tulee huolehtia suhteestamme lähimmäisiimme. Näistä kahdesta on valvomisessa pitkälti kysymys. Meidän tulee pitää huolta myös omasta jaksamisesta ja kohtuullisesta hyvinvoinnista.

Meidän ajassamme on kuitenkin monia asioita, jotka salakavalasti hivuttavat meitä pois elämästä ja rakkaudesta. Viihteen ja mainonnan keinoin meille tarjotaan syvintä onnea materiasta, pinnallisista ihmissuhteista, pikaisista elämyksistä, itämaisista terapioista ja uskonnoista jne. Ne voivat antaa hetken huuman, mutta pitkän krapulan. Vieraannumme Jumalasta, lähimmäisestä, itsestämme ja luonnosta. Jokin meissä särkyy ja rikkoutuu. Valitettavasti osa kirkkoammekin on vaipumassa kuolemanuneen, kun se luopuu Jumalasta ja pyhästä Sanasta.

Kaiken keskellä meidän tulee valvoa sydämiämme ja pohtia, millä me täytämme elämämme. Valvominen alkaa omasta itsestämme. Se laajenee perheeseen. Vanhempina ja isovanhempina kannamme vastuuta nuoremmista sukupolvista. Vanhempien, isän ja äidin välinen hyvä suhde on lasten paras koti ja lähtökohta elämään. Valvovat vanhemmat kattavat lapsille monenlaista hyvää ja varjelevat heitä elämää tuhoavien vihollisten hyökkäyksiltä.

Valvojaisia tulee viettää yhdessä, toinen toisiaan tukien Taivaallisen Isän hyvässä huomassa. Juuri rukous on tämän yhteyden harjoittamista. Rukous yhdistää Jumalaan ja toinen toisiimme.

Saamme aina olla turvallisin mielin, silloinkin, kun oma valvomisemme pettää ja nukahdamme. Isoveli valvoo puolestamme. Vapahtaja Jeesus Kristus on sovittanut kaikki syntimme. Hän antaa oikeanlaisen levon ja herättää valvomaan, rakastamaan ja elämään. Hyviä valvojaisia kaikille!