Keijo Rainerma: Arvot – aarteemme
(Kustannus Oy Uusi tie, 2007)
.
KYMMENES KÄSKY: ÄLÄ TAVOITTELE LÄHIMMÄISESI PUOLISOA, TYÖNTEKIJÖITÄ, KARJAA ÄLÄKÄ MITÄÄN, MIKÄ HÄNELLE KUULUU
Jos me olisimme hyväsydämisiä ja ajattelisimme lähimmäisen parasta, ei tarvittaisi mitään maallisia lakeja ja esivallan miekkaa. Maalliset lait asettavat kuitenkin vain hyvän minimin ja edellyttävät, että niitä noudatetaan ulkonaisesti, tekojen tasolla. Ne eivät puutu sydämen asenteisiin kuten vihaan, katkeruuteen, kateuteen, vahingoniloon ja himoon.
Sen sijaan Jumalan laki tähtää syvemmälle paljastaen sisäisen maailmamme ja vaatien rakkautta. Jumalan käskyt eivät suojele vain maallista omaisuutta vaan myös ihmisiä.
Sopiva puoliso
Jo paratiisissa ihminen kaipasi toista ihmistä. Tämän ongelman Jumala ratkaisi antamalla miehelle vaimon. Syntiinlankeemuksen myötä tuli toinen ongelma: yksin on paha olla, mutta toisenkaan kanssa ei tule toimeen. On Jumalan armoa ja ihmettä, että syntiset aviopuoliset pysyvät yhdessä.
Avioliitto on Jumalalle tärkeä ja sitä hän suojelee kahdenkin käskyn voimalla: älä tee aviorikosta ja älä tavoittele/himoitse lähimmäisesi puolisoa. Aviopari (mies ja nainen) on yhteiskunnan perusyksikkö. Sen siunaus tai rikkoutumisen kirous ulottuu moneen sukupolveen. Jumala tahtoo, että jokaisella lapsella on isä ja äiti.
Kun meidät on siunattu avioliittoon, silloin puoliso on se ”sopiva”. Avioliittoa tulee hoitaa ja vaalia. On vältettävä tilanteita, joissa voi joutua kiusaukseen. Kukaan ei ole vahva ja ”oljet syttyvät, kun niitä pidetään tulen lähellä”.
Työelämän ongelmat
Hyviä työntekijöitä tavoitellaan estoitta. Ihminen on helppo ostaa erilaisilla etuuksilla, koska hän on rahanahne. Vapaa markkinatalous johtaa moniin ongelmiin. Hyvä- ja huono-osaisten välinen kuilu kasvaa. Toiset uupuvat liialliseen työhön ja toiset ovat kokonaan vailla työtä. Elämästä tulee suorittamista, jossa elämän arvo ja tarkoitus on hankittava tekemisellä. Suuret syövät pienet – varsinkin EU:n säädösten vaatimusten edessä.
Menestyjät
Eteemme piirretään kuva monenlaisista menestyjistä. Mutta mitä enemmän näkisimme kulissien taakse, sitä järkyttävämmät olisivat näkymät. Missä onkaan todellista rakkautta ja rikkautta?
Todelliset menestyjät ymmärtävät, että ihmisiä rakastetaan ja tavaroita käytetään – eikä päinvastoin. Rikas on sellainen, joka kokee kyllyyttä, tyytyväisyyttä ja kiitollisuutta vähästäkin.
Varakas, joka himoitsee jatkuvasti lisää, onkin köyhä, tyytymätön ja kiittämätön, ts. onneton. Voisiko vielä koittaa aika, jolloin toivotaan itselle vähemmän ja toisille enemmän?
(Kymmenes käsky, sivut 63-66)