Keijo Rainerma: Arvot – aarteemme
(Kustannus Oy Uusi tie, 2007)
.
KYMMENEN KÄSKYÄ – Rakkauden laki
Raamattu tiivistää kymmenen käskyn sisällön rakkauden kaksoiskäskyksi:
Meidän tulee rakastaa Jumalaa yli kaiken ja lähimmäistämme kuin itseämme (Matt 22:37-39).
Apostoli Johannes opettaa, mitä Jumalan rakastaminen tarkoittaa käytännössä:
”Sitähän Jumalan rakastaminen on, että pidämme hänen käskynsä, eivätkä ne ole raskaita noudattaa.” (1 Joh 5:3).
Paavali puolestaan kirjoittaa lähimmäisen rakastamisesta:
”Rakkaus ei tee lähimmäiselle mitään pahaa. Näin rakkaus toteuttaa koko lain.” (Room 13:10).
Jeesus opettaa Vuorisaarnansa kultaisessa säännössä:
”Kaikki, mitä tahdotte ihmisten tekevän teille, tehkää te heille. Tässä on laki ja profeetat.” (Matt 7:12)
Käskyt paljastavat elämän tarkoituksen
Käskyt osoittavat, että elämämme syvin tarkoitus on suhde sekä Jumalaan että lähimmäiseen. Oikea suhteemme Jumalaan on uskoa ja oikea suhteemme lähimmäiseen rakkautta. Toista ei voi olla ilman toista. Missä Jumala lakkaa olemasta Isä, ihminen lakkaa olemasta lähimmäinen. Oikea usko vaikuttaa rakkauden. Usko ilman hyviä tekoja on kuollut, mutta rakkaus eli hyvät teot eivät kuitenkaan synnytä uskoa. Hyvät teot lakkaavat olemasta hyviä, jos yritämme ansaita niillä Jumalan hyväksynnän. Silloin niiden motiivina ei ole enää rakkaus.
Usko Jumalaan on luottamista Jumalan lupauksiin, hänen sanaansa. Pyhä Raamattu kokonaisuudessaan on Jumalan ilmoitus meille. Kristuksessa Jeesuksessa Vanhan testamentin uhri- ja seremonialaki täyttyivät ja päättyivät, mutta muu on edelleen voimassa. Rakkaus on hyvän tekemistä lähimmäiselle. Hyvää emme määrittele me, vaan Jumalan sana.
Käskyt langettavat siunauksen tai kirouksen
Elämän tarkoitus ei ole voida hyvin vaan elää oikein. Käskyjen noudattamiseen liittyy siunaus, joka on äärimmäisen tärkeä jokaiselle ihmiselle, avioliitolle, seurakunnalle ja koko yhteiskunnalle. Aitoa siunausta on se, mikä saa aikaan uskoa Jumalaan ja rakkautta lähimmäiseen.
Kymmenen käskyä ovat ihmisen olemassaolon välttämätön ja ensisijainen perusta, luonnollinen prinsiippi suhteillemme maailmaan ja ihmisiin sekä itsekunnioituksen oleellinen edellytys. Ne ovat ihmisarvon elämänlähde.
Vain usko persoonalliseen Jumalaan luo perustan moraalin pätevyydelle. Koska Jumala on hyvä, kaikkiin tilanteisiin on olemassa ylin, ehdoton ja hyvä normi. Ilman Jumalaa ei ole oikeaa ja väärää.
Käskyt johtavat Jeesukseen
Jumalan hyvän luomistyön perusteella jokaisella ihmisellä on omassatunnossaan käsitys hyvästä ja pahasta. Lankeemus hämärsi tämän tajun ja sokaisi arvostelukyvyn. Siksi Jumala käskyissään ilmoitti meille, mikä on hyvää ja oikein (Miika 6:8).
Silti käskyt eivät anna halua ja voimaa hyvän tekemiseen. Käskyt osoittavat syntisyytemme ja pelastuksen tarpeemme, mutta emme voi auttaa itseämme. Siihen tarvitsemme evankeliumin Kristuksesta. Käskyt ajavat umpikujaan, josta on vain yksi ulospääsy: Jeesus Kristus (Gal 3:24,26).
Tämän maailman ja sen uskontojen neuvo on: Auta itseäsi! Tee, tee, yritä, yritä! Evankeliumi puolestaan lohduttaa: Kaikki on jo tehty! Meillä on sijaissovittaja, joka eli täydellisen elämän ja kuoli täydellisen kuoleman meidän puolestamme. Usko Jeesukseen riittää syntisen pelastumiseksi.
Käskyt ohjaavat Jumalan tahtoon
Jeesus ei tullut tuodakseen hetken kohennuksen pian päättyvään elämään. Hän tuli kuoleman takia, pelastaakseen meidät ikuisesta kadotuksesta ikuiseen elämään. Jeesus antaa kristitylle uuden motivaation ja voiman rakastamiseen. ”Me rakastamme, koska Jumala on ensin rakastanut meitä” (1 Joh 4:19).
Käskyt neuvovat, kuinka lähimmäiselle tehdään hyvää, sillä uskovankin rakkauteen sekoittuu ajan henkeä, itsekkyyttä ja oman edun tavoittelua. Käskyt osoittavat, että uskovainenkin tarvitsee joka hetki Jumalan armoa ja Jeesuksen veren puhdistusta.
Se, mikä on Raamatun mukaan oikein, on ihmiselle kaikkein terveellisintä, yhteiskunnallisesti oikeudenmukaisinta, ympäristöllisesti puhtainta ja uusille sukupolville onnellisinta. Tähän meitä kristittyjä kutsutaan ja siihen saamme kehottaa muitakin.
(Johdanto käskyihin, sivut 29-32)
.
KAKSI LAINTAULUA
I LAINTAULU: Ihmisen suhde Luojaansa, Jumalaan
- Minä olen Herra, sinun Jumalasi. Sinulla ei saa olla muita jumalia.
- Älä käytän väärin Herran, sinun Jumalasi nimeä.
- Pyhitä lepopäivä.
.
II LAINTAULU: Ihmisen suhde lähimmäiseen
- Kunnioita isääsi ja äitiäsi.
- Älä tapa.
- Älä tee aviorikosta.
- Älä varasta.
- Älä lausu väärää todistusta lähimmäisestäsi.
- Älä tavoittele lähimmäisesi omaisuutta.
- Älä tavoittele lähimmäisesi puolisoa, työntekijöitä, karjaa, äläkä mitään,
mikä hänelle kuuluu.
(2 Mooseksen kirja 20:1-17)