Vieläkö Jumala parantaa?

PARANTUMINEN

 

Jumala parantaa monella tavalla
Parantamisen armolahjan kautta Jumala tekee sairaan ihmisen terveeksi yliluonnollisella tavalla (1 Kor 12:9,28). Jumala on luonut monenlaisia parantavia välineitä ja elementtejä maailmaan. Ihmisissä ja eliöissä on suojaavia ja parantavia mekanismeja; ihmisen elimistö käy jatkuvaa taistelua sairastuttavia vaikuttajia vastaan ja psyyke hoitaa itseään esimerkiksi tunteiden, levon ja unien kautta. Luomakunnasta on löydettävissä parantavia ainesosia ja lääketiede kehittelee niitä lisää. Kaikki on Jumalan hyvyyttä ja armoa synnin sairastuttamaa luomakuntaa kohtaan. Lisäksi Jumala parantaa luonnonlakien ohitse yliluonnollisella tavalla, mikä näkyi erityisen voimakkaasti Jeesuksen palvelutyössä ja apostolien toiminnassa.

 

Sairauksien juuri
Sairauksien perimmäisenä syynä on synti, jonka seurauksena kuoleman voimat tulivat luomakuntaan. Synti on juurisairaus. Syntiinlankeemuksessa ihminen luopui Jumalasta, joka on elämän ja terveyden lähde. Kirous ulottui koko luomakuntaan, joka turmeltui. Ihminen menetti ikuisen elämän ja tuli kuolevaiseksi. Kuolema on laaja-alainen ja syvä käsite: varsinaisesti kuolema on ikuista eroa Jumalasta, mutta lisäksi se on fyysistä kuolemaa, jota edeltävät monenlaiset sairaudet. Kaikki sairaudet johtuvat synnin todellisuudesta. Osa sairauksista on synnin välillistä vaikutusta: ihmisen perimä rappeutuu, ympäristö saastuu, ihmiset ja onnettomuudet vahingoittavat. Osa sairauksista johtuu suoraan ihmisen omista synneistä kuten alkoholin liikakäytöstä, huumeista, tupakoinnista, epäterveellisestä syömisestä, vääristä elämäntavoista, väkivaltaisuudesta, vihasta, katkeruudesta jne. Kovinkaan usein emme voi sanoa, mikä on kunkin sairauden välitön syy ja siksi Jeesus varoittaa ihmisiä syyllistämästä sairastuneita.

 

Sairauksien voittaja
Sanoma Jumalan rakkaudesta ja armosta Jeesuksessa Kristuksessa tuo ikuisen terveyden, koska siinä synti ja sen seuraukset on voitettu. Jeesus kärsi ihmisen synnin tuomion ja muut seuraukset kuten sairaudet: ”totisesti, meidän sairautemme hän kantoi, meidän kipumme hän sälytti päällensä… hän on haavoitettu meidän rikkomustemme tähden… Rangaistus oli hänen päällänsä, että meillä rauha olisi, ja hänen haavojensa kautta me olemme parannetut” (Jes 53:4-5).

Evankeliumissa Jumala antaa synnit anteeksi, ikuisen elämän ja terveyden. Täydellinen elämä alkaa vasta ylösnousemuksessa; maailmassa sairaudet ja kuolemat ovat vielä todellisuutta. Jumala antaa maistaa evankeliumin ikuista parantavaa voimaa ajoittain jo nyt. Yliluonnolliset paranemiset ovat osoituksia Jumalan armosta ja evankeliumin voimasta.

 

Pääsääntö ja poikkeus
Yliluonnollinen paraneminen on Jumalan ihme ja poikkeuksellinen tapahtuma. Ihmeet ovat poikkeuksia pääsäännöstä: ihmeistä ei tule Jumalan normaalia toimintaa. Pääsääntöisesti Jumala käyttää luomiaan paranemismekanismeja ja lopulta antaa ihmisten sairastua ja kuolla. Kaikki edesmenneet ihmiset ovat kuolleet. Evankeliumin kautta Jumala pelastaa uskovan ihmisen, joten kuoleman valta on vain väliaikaista ja osittaista. Uskova ei koskaan kohtaa ikuista eroa Jumalasta; kuollessaan hänen sielunsa ja henkensä eheytyvät ja vanhurskautuvat olemuksellisesti, koska syntinen vanha luonto häviää ja uusi jää jäljelle (Hepr 12:23). Ylösnousemuksessa hän saa täydellisen, ikuisen ja terveen ruumiin, johon sielu ja henki yhtyvät. Pelastustyö on täydellistynyt.

 

Jumala rakastaa kaikkia
Jumala ei hylkää sairasta ihmistä eikä rakasta häntä vähemmän kuin sitä, joka paranee yliluonnollisesti. Jumalan rakkaus ja pelastava voima on annettu kaikkien ihmisten osaksi tasapuolisesti Jeesuksen sovitustyössä. Kaikki, jotka tahtovat, saavat lahjaksi ikuisen täydellisen elämän Jeesuksen Kristuksen kautta. Tämä on Jumalan hyvä tahto kaikkia ihmisiä kohtaan.

Sairaudet ja kuolema ovat Jumalan työkaluja ihmisen parhaaksi yhtä lailla kuin paraneminen. Kärsimys vetää lähelle Jumalaa, tekee nöyremmäksi ja riippuvammaksi Jumalasta ja ihmisistä, opettaa ymmärtämään toisia kärsiviä ja varustaa heidän auttamiseen. Kuolema on viimeinen ja suurin uhka, joka pakottaa ihmisen miettimään, miten hän aikoo kohdata kuoleman vallan – Jumalan armahtavan evankeliumin, välinpitämättömyyden, omien ansioiden vai okkultismin avulla. Kolme viimeistä vaihtoehtoa valuvat tyhjiin, kun kuolema lähestyy.

Vain Jumalalla on elämän ja kuoleman avaimet käsissään. Hänen edessään terveet ja sairaat ovat samanveroisia ja yhtä rakkaita; Hän on terveiden ja sairaiden kanssa. Paraneminen tapahtuu Jumalan tahtomalla tavalla ja aikataululla: osittain ja väliaikaisesti tässä maailmassa, mutta täydellisesti ja lopullisesti tulevassa luomakunnassa.

 

Parantamisen armolahja(t)
Parantamisen armolahjaa kutsutaan terveeksi tekemisen tai parantamisen lahjoiksi (1 Kor 12:9,28); kyseessä ei ole vain yksi yksittäinen lahja vaan monta erilaista parantamisen lahjaa. Sairaudet ovat moninaisia ja vastaavasti niiden hoitokeinojen tulee olla moninaiset. Koska sairauksien kenttä on laaja, Jumala on nähnyt hyväksi jakaa parantamisen tehtävää.

Tämä on Jumalan toimintaperiaate: Hän jakaa vastuuta ja tehtäviä, tekee ihmiset riippuvaiseksi toisistaan seurakunnassa, varjelee ylpeydeltä ja ihmiskeskeisyydeltä. Mikäli yksi ihminen olisi suuri kaikkivoipa parantaja, hän ei kestäisi sitä; kaikki juoksisivat hänen perässään eivätkä Jumalan. Vain Jeesus kykeni parantamaan kaikenlaisia sairauksia ja säilyttämään oikean asenteen.

 

Jumala parantaa – ei ihminen
Armolahja antaa sen käyttäjälle osallisuuden Jumalan tekemään yliluonnolliseen parantamistyöhön. Lahja ei anna ihmiselle suvereenia parantamisen kykyä vaan armolahjan käyttäjä on täysin riippuvainen Jumalan Hengen tahdosta ja vaikutuksesta. Ihminen on armolahjansa kautta Jumalan työtoveri parantamisessa. Jumala päättää kuka paranee, milloin paranee ja miten paranee – ei ihminen. Paraneminen vakavasta sairaudesta on koko ihmiselämään vaikuttava huomattava tapahtuma, mitä Jumala ei jätä ihmisten (mieli)vallan käsiin. Ihminen parantaisi kaikki ihmiset heti ja pysyvästi, mutta Jumalan ajatus ja aikataulu ovat toisenlaisia. Armolahja on luonteeltaan yliluonnollinen eikä se rakennu lääketieteellisen osaamisen varaan.

 

Parantamisen välineet ja metodit
Yliluonnollinen paraneminen armolahjan kautta tapahtuu rukouksen, siunaamisen ja Jumalan Sanan välityksellä. Jumala parantaa tahtonsa mukaan, kun sitä rukouksessa pyydetään ja sairasta siunataan kätten päälle panon tai öljyllä voitelemisen kautta (Mark 16:18; Jaak 5:15). Siinä voidaan käyttää käskysanaa kuten Jeesus ja apostolit tekivät: ”Näe, korva aukene, nouse ylös”. Joskus paraneminen on sidottu synnintunnustamiseen ja parannuksen tekemiseen (Jaak 5:15). Anteeksiannon julistamisessa on aina suuri parantava voima. Toisinaan rukoilija saa tiedon sanan paranemisesta.

Näissä ei ole kyse okkultistisesta hokemisesta, loitsuamisesta tai muusta elehdinnästä vaan yksinkertaisesta rukouksesta, siunaamisesta ja terveyden Sanasta Jeesuksen nimessä. Raamatullinen palvelutyö on selkeää, rauhallista, järjestelmällistä, rakkaudellista ja pyhää toimintaa. Koskaan se ei ole esitys tai show vaan ihmisen aitoa ja rakastavaa kohtaamista. Siinä ihminen ei voi manipuloida Jumalaa em. keinoin vaan Jumala käyttää ihmistä armolahjojen, rukousten, siunaamisen, Sanan, kättenpäällepanon, öljyllä voitelun, synnintunnustuksen ja -päästön kautta. Tähän voidaan lisätä myös ehtoollinen.

 

Todellinen parantuminen
Jumalan vaikuttama yliluonnollinen paraneminen on todellista ja täydellistä. Kun Jumala parantaa, sairaus väistyy kokonaan. Se ei jää tunnelmoinniksi, vaikutelmaksi, oireiden poistamiseksi, väliaikaiseksi tai epämääräiseksi. Jeesus kehotti parantuneita menemään ja näyttämään itsensä papeille, jotka vastasivat sairaiden hoidosta ja puhtaussäännöksistä (Matt 8:2-4).

Sen sijaan saatanallinen ja sielullinen parantamistoiminta perustuu lähinnä manipulointiin ja valheellisen kuvan antamiseen. Sairauden tuomat tuntemukset voivat väistyä hetkeksi, mutta sairaus ei. Toisinaan pikkuvaivoja voi parantua tai kadota hetkellisesti, mutta usein ne tulevat takaisin muutaman päivän tai viikon kuluttua entistä pahempina. Kylkiäisenä voi ilmentyä vakaviakin sairauksia. Saatana saattaa kyetä parantamaan joitakin vaivoja, mutta ei sellaista, mikä vaatii todellista luomisvoimaa kuten synnynnäiset vammat ja kuolettavat sairaudet. Sen perimmäisenä päämääränä on vieroittaa ihminen Jumalasta ja asettua hänen tilalleen – varastaakseen ihmisen elämän, tappaakseen hänet ja tuottaakseen ikuisen turmion.

 

Lääketieteellinen tutkimus
Jumalan vaikuttama yliluonnollinen paraneminen kestää tutkimisen. Jos vaikuttaa siltä, että sairaus on parantunut, lääkärin tulisi varmistaa asia. Vaikutelmat, hyvä tahto ja luja usko eivät riitä. Lääkityksen lopettaminen on aina lääkärin päätökseen sidottu – ei esirukoilijan tai muun maallikon. Epäterveessä kristillisyydessä sairasta käsketään uskomaan: ”Olet nyt terve. Jätä lääkitys pois tai muuten sairaus palaa sinuun epäuskosi tähden”. Raamatusta ei löydy tällaista mallia. On elintärkeää pysyä Jumalan Sanan periaatteissa ja säästää ihmiset syyllistävältä ja joskus jopa tappavilta virheiltä. Joitakin ihmisiä on kuollut, kun on saanut uskonnollisen käskyn lopettaa esimerkiksi diabeteslääkityksen.

 

Parantumisen prosessi
Yliluonnollinen paraneminen armolahjan välityksellä voi tapahtua välittömästi, myöhemmin tai prosessina. Helpoimmin todennettavissa oleva yliluonnollinen paraneminen tapahtuu välittömänä tervehtymisenä. Kuitenkin moni on huomannut parantuneensa esimerkiksi seuraavan yön tai viikon aikana. Paraneminen voi alkaa hitaana prosessina, jonka tuloksena sairaus lopulta väistyy. Sen yliluonnollisuutta on vaikeampi todeta, varsinkin jos samanaikaisesti annetaan lääketieteellistä hoitoa. Lopulta tapa ei ole tärkein vaan lopputulos. Okkultismia lukuun ottamatta kaikki paraneminen tulee Jumalalta.

Paranemista tärkeämpi lopputulos on yhteys Jumalaan Jeesuksen kautta. Ajallinen paraneminen koskettaa vain silmänräpäystä, mutta yhteys Jumalaan kattaa koko ikuisuuden. Sairauden juuren, synnin voittaminen Jeesuksessa Kristuksessa tuo lopulta ikuisen terveyden.

 

Psyykkiset sairaudet
Psyykkisen sairauden yliluonnollinen parantuminen on ihme. Uskoon tulo tuo ihmiselle perusrauhan ja tasapainoa elämään. Se ei paranna psyykkisiä sairauksia kuten ei fyysisiäkään. Terveiden elämäntapojen ja Jumalan läsnäolon myötä ihminen eheytyy ja vahvistuu. Psyykkisiä sairauksia vierastetaan, pelätään ja hävetään, mutta niihin pitää suhtautua kuten fyysisiin vaivoihin.

Yliluonnollinen paraneminen on aina ihme eikä sellaisen tavoitteleminen saa syrjäyttää lääketieteen tuomaa apua. Moni yrittää olla sielunhoitaja, joka parantaa toisten psyykkisiä ongelmia ja jopa sairauksia. Usein tämä on arveluttavaa ja vahingollista, sillä ihmisen psyyke on hyvin hienorakenteinen ja herkkä. Sairastuneilla on usein täysin epärealistisia odotuksia ja he ovat alttiita menestysteologian tarjoamille ”pikaratkaisuille”.

Jumala voi parantaa, mutta jos ei paranna, Hän on mukana sairauden keskellä rakastaen ja kantaen. Kenellä on taitoa ja pitkäjänteisyyttä ymmärtää ja auttaa psyykkisesti sairaita, hän tekee arvokasta työtä. Jumala voi parantaa psyykkisen sairauden kuten fyysisen. Tähän pätee sama yleissääntö: yliluonnollinen paraneminen on poikkeus; pääsääntönä on, että Jumala parantaa ajallisten mekanismien kautta tai ei lainkaan.

Hengellisen ulottuvuuden kieltäminen psykiatriassa on silti ihmisyyden kaventamista ja toisinaan jopa vahingollista. Ihmistä saatetaan yrittää terapoida tai lääkitä, vaikka hän tarvitsisi kipeästi anteeksiantamusta syyllisyyteensä tai yhteyttä Jumalaan, koska kokee elämänsä tyhjäksi, vieraantumista todellisuudesta ja pelkoa kuoleman ja ikuisuuden edessä. Terapia ja lääkkeet voivat vaimentaa näitä oireita, mutta vain Jumala voi syvällä tavalla tuoda ajallisen ja ikuisen avun.

 

Itämaiset hoitomuodot ja okkultismi
Henkiparantajia, noitia ja parantamistoimintaa, jotka perustuvat okkultismiin ja itämaiseen maailmankuvaan tulee välttää kuin ruttoa. Koska Jumala parantaa, saatanan on pakko tarjota oma vastineensa pitääkseen ihmiset poissa Jumalan luota.

Moni ajattelee: ”ei sillä ole väliä kuka parantaa ja miten – tärkeintä on paraneminen; pääasia, ettei kuole”. Hädässä olevalle ihmiselle se on ymmärrettävää, mutta silti tuhoisaa. Saatana on tullut varastaakseen ihmisen elämän, tappaakseen hänet ja tuhotakseen hänet iankaikkisesti; Jeesus tuli pelastamaan, antamaan henkensä syntisen ihmisen edestä ja tuomaan elämän ja yltäkylläisyyden (Joh 10:10-11). Vaikka saatana parantaisikin, hinta on kova: vieraantuminen Jumalasta ja todellisesta elämästä. Mitä ihminen voi antaa sielunsa lunnaiksi? On parempi mennä sairaana taivaaseen kuin terveenä helvettiin.

Saatanan palvelukset sitovat ihmisen, vieraannuttavat Jumalasta ja hyvästä, iankaikkisesta elämästä. Hämätäkseen ihmisen saatana käyttää usein nimiä Jumala, Jeesus, Pyhä Henki, enkeli, parantava voima, jne. Harvoin saatana paljastaa itsensä ihmiselle sellaisena kuin se todella on. Ihminenkin käyttää kauniita vaatteita, meikkejä ja muita ehosteita kätkeäkseen vajavaisen ruumiinsa; usein hän esittää muuta kuin mitä hän todella on – illan tähti voikin olla aamun peikko.

Itämaisiin tai traditionaalisiin uskontoihin ja maailmankuviin perustuva ”parantavien voimien”, epätieteellinen yrttien ja ohjeiden käyttö on Jumalan tahdon vastaista okkultismia. Ne suuntaavat ihmisen huomion pois Jumalasta henkimaailmaan, sen väitettyihin voimiin, luonnon ylikorostamiseen ja taikarituaaleihin. Esimerkiksi noitatohtorin ohjeena aidsista paranemiseen voi olla makaaminen neitsyeen kanssa… (todellisuutta Afrikassa).

Näistä okkultistisista ja valkoisen magian menetelmistä ja todellisista vaikutuksista tarkemmin sivuston kohdassa Kristillinen seurakunta / Näennäiskristillisiä liikkeitä ja harhaoppeja / Okkultismin muodot ja niistä vapautuminen.

 

Ilmainen lahja
Parantamisen lahjan käytön kuten muunkin kristillisen palvelutyön tulee olla ilmaista: ”Lahjaksi olette saaneet, lahjaksi antakaa!”. Jumala kieltää maksun ottamisen paranemisesta. Se kattaa kaikenlaatuiset ”vastalahjat” ja etuudet. Epäkristilliset uskonnot ja näennäiskristilliset lahkot rahastavat ihmisiä ja metsästävät etuuksia palveluksillaan. Ihmistä ei saa käyttää hyväksi eikä sitoa itseensä. Ihmisen tulee olla riippuvainen ensisijassa Jumalasta, mutta myös seurakunnasta ja yhteiskunnasta.

 

Uskon kautta
Sairaudesta paranemisen ehtona on usko. Tämä ei tarkoita itsensä pakottamista ja puristamista sen uskomiseen, että Jumala parantaa juuri minut tässä ja nyt. Aito usko luottaa siihen, että Jumala on, Hän voi parantaa ja Hän toimii parhaalla tavalla. Usein paraneminen tulee yllätyksenä ihmiselle. Rukoilijaltakin odotetaan uskoa. Parantunut voi olla tietämätön siitä, että hänen puolestaan on rukoiltu. Vääristyneessä kristillisyydessä ihmistä painostetaan uskottelemaan, että hän voi ottaa parantumisen vastaan koska vain – ja jos hän ei parane, vika on epäuskossa. Väärä opetus jättää sairaan ja ahdistuneen ihmisen entistä heikommalle, syyllistää ja kyseenalaistaa hänen Jumala-suhteensa. Varsinainen epäusko on sellaista, joka tietoisesti torjuu Jumalan todellisuuden, rakkauden ja kyvyn parantaa ihmisen: ”Ei kiinnosta! Hölynpölyä koko juttu.”

 

Kaikkien rukouksen kuullaan
Paranemista saavat pyytää kaikki ihmiset. Jumala kuulee kaikkien rukoukset ja näkee kaikkien ihmisten hädän. Uskovia kehotetaan rukoilemaan toisten ja itsensä puolesta. Taivaallinen Isä vastaa kaikkien rukouksiin eikä ole sidottu mahdolliseen armolahjaan. Vastaus tulee Jumalan tahdon ja aikataulun mukaan.

Paranemisia tulee rukoilla rohkeasti, mutta nöyrästi. Jumala kehottaa seurakuntaa anomaan ja rukoilemaan. Mitä enemmän on rukousta, sitä enemmän on vastauksia. Seurakunnassa sairaiden puolesta tulisi rukoilla yleisesti ja henkilökohtaisesti. Usein rukous jää siihen, että ”me muistamme sairaita” – tarkoitus on, että Jumala kohtaisi sairaita parantavalla, armahtavalla ja lohduttavalla kosketuksella. Henkilökohtaisen rukouspalvelun tulee olla hienotunteista, yksityisyyttä kunnioittavaa ja Raamattuun pitäytyvää. Sille tulee olla aikaa ja tilaa seurakunnan yleisessä toiminnassa ja ihmisten yksityisissä tapaamisissa. Sairaan puolesta rukoileminen ei ole esitys eikä näytös.

 

Sairaiden palveleminen
Yhtä tärkeää on käydä sairaiden luona, tukea heitä hengellisesti, psyykkisesti ja fyysisesti sekä auttaa arjen rutiineissa. Jumala voi parantaa milloin ja missä tahansa. Ystävyyden ja auttamisen ohella sairaita tulee palvella Jumalan Sanalla, ehtoollisen lahjalla, ripillä ja synninpäästöllä. Näin koko seurakunta, armovälineet ja rukous ovat lääketieteen ohella paranemisen kanavia. Jumala käyttää molempia ja kohtaa kaikkia ihmisiä.

 

Täydellinen parantuminen taivaassa
Kaikki eivät parane nyt, mutta kaikki uskovat saavat täydellisen terveyden tulevassa iankaikkisessa maailmassa. On tärkeää huomata, että Jeesus, apostolit ja alkuseurakunta eivät parantaneet kaikkia ihmisiä. He eivät erityisesti järjestäneet parantamiskokouksia, vaan julistivat evankeliumia, opettivat ja sen ohessa auttoivat ihmisiä evankeliumin mukaisesti kuten parantamalla. Palvelutyön painopisteen tulee aina olla evankeliumissa eli Jumalan armossa, rakkaudessa ja pyhyydessä, joka on ilmestynyt ja annettu Jeesuksessa.