Tieteellinen iänmääritys

EVOLUUTIO vastaan LUOMINEN

 

(10) Tieteellinen ajanmääritys onkin puhdasta teoretisointia

Onko sinulla mielikuva, jonka mukaan tieteellisillä laitteilla mitataan esimerkiksi kiviaineksen ikä? Tosiasiassa näillä perusmenetelmillä ei mitata ikää vaan eri aineiden määrää ja keskinäistä suhdetta näytteessä. Vasta näiden aineiden määrien perusteella lasketaan näytteen ikä tietyn ennakko-olettaman mukaisesti…

Esimerkiksi voidaan ajatella kakkua. Paljonko siinä on kermavaahtoa ja kuinka nopeasti se pilaantuu ja homehtuu? Tutkimme hyvän kermavaahdon ja pilaantuneen kermavaahdon määrän kakussa ja arvioimme kakun iän jossain määrin tunnetun pilaantumisen ja homehtumisen nopeuden perusteella. Tämä määritystapa voi toimia, mutta siihen kätkeytyy myös vakavia virhemahdollisuuksia. Entäpä jos kakku on välillä ollut pakastimessa? Entä jos se on ollut hyvin kuumassa ja kosteassa? Entä jos tenava on sipaissut kermavaahtoa likaisella sormella ja siihen on siirtynyt miljoonia bakteereja yms? Entä jos hyvä kerma loppui kesken ja leipoja teki loput vanhasta kermasta?

 

Iänmääritys ja sen ongelmat

Tieteessä käytetään neljää perusmittaria kerrostumien ja näytteiden iän määrittämiseen. Siinä tutkitaan ns. äiti-alkuaineen ja siitä syntyneen tytär-alkuaineen määrää ja keskinäistä suhdetta otetussa näytteessä. Tämä edellyttää radioaktiivisen alkuaineen hajoamisnopeuden tuntemista eli ns. puoliintumisaikaa.

Mainitut neljä mittaria ovat seuraavat:

  • uraani U238 hajoaa > lyijyksi P206
  • uraani U235 hajoaa > lyijyksi P207
  • radioaktiivinen hiili C14 hajoaa > typeksi N14
  • kalium K40 hajoaa > argoniksi Ar40

Elikkä näytteestä tutkitaan esimerkiksi, paljonko siinä on hiiltä C14 ja typpeä N14.
Näiden määrä ja keskinäinen suhde johtaa tiettyyn ikäolettamaan.

Tähän sisältyy kuitenkin erittäin vakavia ja suuresti vaikuttavia epävarmuustekijöitä ja tulkintaongelmia.

Niitä ovat seuraavat:

  • Paljonko näytteessä oli äiti-alkuainetta sen alkuperäisellä syntyhetkellä? Kuka sen voi tietää!?
  • Oliko siinä silloin myös tytär-alkuainetta? Kuka sen tietää!? (teoriassa oletetaan, ettei ollut yhtään – entäpä jos oli!)
  • Mikä oli näiden alkuaineiden alkuperäinen keskinäinen suhde? Mahdotonta tietää!

=> Näiden kolmen ongelman varma ratkaiseminen edellyttäisi, että tutkija matkustaisi ajassa tuon näyteaineksen syntyhetkeen ja mittaisi siitä näiden alkuaineiden todellisen määrän!!!

  • Katosiko alkuperäisestä näytteestä ”vuosimiljoonien” aikana näitä aineita ja paljonko?
  • Entä rikastuiko näytteeseen näitä alkuaineita lisää?

=> Aivan mahdotonta tietää!

  • Entä mikä on näiden aineiden hajoamisnopeus? Yllättäen se ei olekaan vakio vaan auringosta tulevan säteilyn määrä ja maapallon etäisyys aurinkoon vaikuttaa siihen!

=> Miten voimme lainkaan arvioida näytteen todellista ikää, koska emme tiedä näyteaineiden alkuperäistä määrää emmekä sitä, onko näyte rikastunut tai köyhtynyt ja alkuaineen hajoamisnopeuskin on epävakaa?

Esimerkki: Mitä tekee kunnon evoluutiouskovainen tutkija? Hän ottaa monia näytteitä ja tekee monia arvioita ja saa monia hyvin erilaisia tuloksia. Sitten hän kaivaa evoluutiomalliin viritetyn aikakaavion ja valitsee tuloksista sen aika-arvion, joka sopii tähän kaikkien perusteorioiden äitiin! Ja apropoo, hokkus pokkus – tulos onkin mukavasti taas satoja miljoonia vuosia, vaikkakin fossiilissa on hieman ikävästi sitä kovin tuoretta pehmytkudosta, ehkä muutaman tuhannen vuoden takaa…

Haaste evoluutiouskovaiselle:
Miten sinä ratkaiset edellä kuvatut ongelmat ja epävarmuustekijät? Mistä tiedät näytteen alkuperäiset alkuainemäärät? Oletko edellä kuvatun tutkijan kaltainen?

 

Miljoonien vuosien aikamäärityksiä vastaan sotii myös seuraavat vakavat ongelmat:

(1) Uraanin hajotessa lyijyksi syntyy paljon helium-atomeita. Ne kuitenkin hajoavat ja katoavat aineksesta nopeasti, mutta silti niitä havaitaan runsaasti näytteissä, joiden iäksi on ”arvioitu” jopa 1,5 miljardia vuotta! Ainoa johtopäätös on, että näyte ei voi olla läheskään niin vanha.

(2) Yksi vahvin todiste nopean luomisen puolesta on hiili C14, jonka puoliintumis- ja hajoamisnopeus on 5700 vuotta. Se hajoaa siis varsin nopeasti. Missä ikinä on havaittavissa tätä hiiltä, se voi olla ehdottomassa teoreettisessa maksimissaan vain muutaman sadan tuhannen vuoden ikäinen – eikä miljoonia vuosia.

  • Silti hiiltä C14 havaitaan runsaasti esimerkiksi timanteissa, joiden iäksi väitetään yleensä jopa 1-3 miljardia vuotta eli tuhansia miljoonia vuosia. Tosiasiassa timantin ikä on huikean paljon lyhyempi. Tämä kertoo, että iänmääritys on usein pielessä jopa 1000-kertaisesti!
  • Hiiltä C14 on yleisesti fossiileissa ja fossiilisissa kerrostumissa hyvinkin paljon kuten kivihiilessä, öljyssä ja maakaasussa. Etenkin kivihiiltä löytyy joka puolelta maapalloa, monista eri kerrostumista, joiden pitäisi olla hyvinkin eri ikäisiä (alimmat kerrostumat satoja miljoonia vuosia vanhoja ja yläpuolella olevat hieman nuorempia). Niistä kaikista kuitenkin löydetään hyvin samanlaatuista hiiltä C14. Tämä kertoo, että eri kerrostumat ovatkin täsmälleen saman ikäisiä ja että nämä hiilikerrostumat ovat syntyneet äkisti, samanaikaisesti paikallisesti ja globaalisti, melko äskettäin – ei hitaasti miljoonien vuosien kuluessa. Juuri vedenpaisumus on kaikkein loogisin ja ilmeisin selitys niiden synnylle.

 

Johtopäätös

Tiettyjen iänmääritysmenetelmien perusongelmana on erittäin kyseenalaiset tulkintamallit, jotka ovat epäluotettavia, mielivaltaisia ja tarkoitushakuisia. Ne tukevat hyvin keinotekoisesti ja virheellisesti evoluutiomallia.

Sen sijaan vakavasti otettavat ja todelliset reunaehdot huomioivat iänmääritykset kiviainesten ja fossiilien osalta puoltavat lyhyttä historiaa ja suurkatastrofia, mitkä kertovat luomisesta ja vedenpaisumuksesta.

Esimerkki: Perustavaa laatua olevan tulkintaongelman meille luo jo itse luominen. Nimittäin luodessaan maailman Jumala loi sen täydelliseksi, täysin valmiiksi, kypsäksi ja tietyllä tavalla ”vanhaksi”. Miksi Jumala olisi luonut kiviainesta, jossa olisi vain tiettyä alkuainetta kuten uraania U238? Miksi siinä ei voisi olla lyijyä P206? Jos siinä on ripauskin tuota lyijyä, se vääristää tulokset dramaattisella tavalla.

Entä minkä ikäinen oli Aadam vaikkapa kolme tuntia hänen luomisensa jälkeen? Hän oli kuitenkin aikuinen, kypsä, mahdollisesti noin 25-vuotiaan oloinen mies. Oliko hän tuolloin siis kolme tuntia vanha vai 25-vuotias? Mitä sinä sanoisit tutkijana aikuisen Aadamin iästä, jos voisit siirtyä ajassa tuohon hetkeen? Entä minkälaisia ikämäärityksiä saisit Eedenin puutarhan jokivarren kivistä? Olisivatko ne 6 päivää vanhoja vai saisitko niiden iäksi evoluutiomallin oletusten mukaan vaikkapa 100 miljoonaa vuotta, koska niissä on tietty määrä erilaisia alkuaineita kuten uraania ja lyijyä?

Jumala loi maailman, ihmisen ja elämän, joka näyttää jossain määrin vanhalta, vaikka se onkin kovin nuori! Jumala ei luonut vauvamaailmaa, sillä vauvat eivät voisi selvitä hengissä. Sama pätee koko luomakuntaan. Sen piti jo alussa olla täydellisen valmis, kokonainen ja kypsä. Siksi Jumala loi sen nopeasti täydelliseksi.