Rakkauden kaksoiskäsky (19. su helluntaista)

RAKKAUDEN KAKSOISKÄSKY

(19. su helluntaista)

 

TEKSTIT

 

Ensimmäinen lukukappale: 5 Moos. 6: 4-9

Kuule, Israel! Herra on meidän Jumalamme, Herra yksin. Rakasta Herraa, Jumalaasi, koko sydämestäsi, koko sielustasi ja koko voimastasi. Pidä aina mielessäsi nämä käskyt, jotka minä sinulle tänään annan. Teroita niitä alinomaa lastesi mieleen ja puhu niistä, olitpa kotona tai matkalla, makuulla tai jalkeilla. Sido ne merkiksi käteesi ja pidä niitä tunnuksena otsallasi. Kirjoita ne kotisi ovenpieliin ja kaupunkisi portteihin.

Toinen lukukappale: 1 Kor. 1: 4-9

Minä kiitän aina teidän tähtenne Jumalaani siitä armosta, joka teille on annettu Kristuksessa Jeesuksessa. Hänen yhteydessään te olette saaneet kaikkea rikkautta, niin tietoa kuin puhetaitoakin. Sanoma Kristuksesta on juurtunut lujasti teihin, ja teillä on armolahjojen koko rikkaus odottaessanne Herramme Jeesuksen Kristuksen ilmestymistä. Jumala on myös vahvistava teitä loppuun saakka, niin ettei teissä ole moitteen sijaa Herramme Jeesuksen Kristuksen tulemisen päivänä. Jumala on kutsunut teidät Poikansa Kristuksen Jeesuksen, meidän Herramme, yhteyteen, ja hän pysyy sanassaan.

Evankeliumi: Matt. 22: 34-40

Kun fariseukset kuulivat, että Jeesus oli tukkinut saddukeuksilta suun, he kokoontuivat neuvonpitoon. Sitten yksi heistä, joka oli lainopettaja, kysyi Jeesukselta pannakseen hänet koetukselle: ”Opettaja, mikä on lain suurin käsky?” Jeesus vastasi: ”Rakasta Herraa, Jumalaasi, koko sydämestäsi, koko sielustasi ja mielestäsi. Tämä on käskyistä suurin ja tärkein. Toinen yhtä tärkeä on tämä: Rakasta lähimmäistäsi niin kuin itseäsi. Näiden kahden käskyn varassa ovat laki ja profeetat.”

 

 

SAARNA

Ajatuksia rakkauden unelmasta.

Minulla on unelma, I have a dream, sanoi eräs tunnettu ihmisoikeuspuolustaja. Suuret unelmat voivat johtaa suuriin tekoihin ja suuriin saavutuksiin. Tätä on saatu kokea erityisesti lähetystyön historiassa. Unelmat ovat toivottuja päämääriä, joita kohden voimme pyrkiä. Ilman unelmia ei voi elää. Samalla on tärkeää elää tätä hetkeä. Me ponnistamme menneisyyden kokemusten ja lahjojen voimalla, tartumme tähän hetkeen ja kurottaudumme kohti tulevia unelmia.

En tiedä, minkälaisia unelmia sinulla on tai on joskus ollut. Luulenpa, että meillä lähetystyössä mukana olevilla on ollut joskus aikamoisiakin haaveita, näkyjä ja unelmia. Ehkä jonkun kohdalla unelma on saattanutkin toteutua. Aika monesti voi kuitenkin käydä niin, että asiat ja elämä ovat kulkeneet toisella tavalla. Suurta herätystä tai läpimurtoa ei olekaan tullut. Tuntuu siltä, että on kuljettava pitempi tie. Kenties Jumalalle olisi sopinut nopeakin voittokulku, mutta ainakin me ihmiset valitsemme luonnostamme sen pitemmän, mutkikkaamman tien.

Silti – unelmia on hyvä olla, sillä ne antavat elämälle päämäärän ja suunnan.

Varmastikin kaikkein suurin unelma on itse Jumalalla. Hän unelmoi luomakunnasta, joka olisi täynnä rakkautta, hyvyyttä, iloa ja onnellisuutta. Sellaisen maailman ja sellaisen ihmisen Jumala loikin. Sellaisen, joka heijastaisi ja ilmentäisi Jumalan itsensä olemusta. Näin työ olisi tekijänsä näköinen.

Tästä rakkauden unelmasta kertoo Jumalan lain ydin: Rakasta Herraa, Jumalaasi, koko sydämestäsi, koko sielustasi ja mielestäsi. Sekä: Rakasta lähimmäistäsi niin kuin itseäsi. Tähän kiteytyy se, minkälainen meidän Jumalamme on ja mikä on elämän ja ihmisyyden syvin tarkoitus.

Mutta kuten hyvin tiedämme, omakohtaisen karusti ja syvästi, hienoinkin unelma, upeinkin taideteos on altis särkymiselle.

Eräskin mies rakensi kymmenistä tuhansista dominopalikoista upean, yli kaksimetrisen, kaltevan Pisan tornin mallin. Työ vei kaksi viikkoa. Kun hän sitten ylpeänä pääsi esittelemään aikaansaannostaan suorassa tv-lähetyksessä, innokas toimittaja, joka haastatteli häntä, sattui sipaisemaan mikrofonin johdolla taideteoksen reunaa sillä seurauksella, että se romahti kasaan. Molempien ilme oli paljon puhuva.

Elävässä elämässä särkymiset ovat paljon vakavampia, sillä silloin särkyy ihmisiä ja unelmia elämästä.

Kun alun perin rakkaus oli ihmisen ja luomakunnan sisäinen, täydellinen ominaisuus, nykytodellisuus on jotain muuta. Kun ennen ei tarvittu lain käskyä rakastamiseen, ihminen rakasti luonnostaan. Nyt kun emme enää luonnostamme rakasta, tarvitsemme tuota käskysanaa: rakasta.

Se on tosin paljon helpommin sanottu kuin tehty…

Miksi Jeesus sitten käski rakastamaan, vaikka se on ihmiselle jopa mahdotonta?

Mieleen tulee ainakin kaksi, tuttua syytä:

  • Ensinnäkin: Jumala on yhä edelleen tosissaan. Hänen unelmansa on yhä voimassa. Rakkaus on kaiken perusta, päämäärä ja täyttymys. Ei Jumala ole luopunut unelmastaan, vaikka tällä hetkellä inhimillinen todellisuus jää kauas tuosta rakkauden ihanteesta. Yhä tänään elämän tarkoitus on Jumalan, lähimmäisen ja itsemme rakastaminen. Jumala on tosissaan, hänen rakkauden unelma on yhä voimassa.
  • Toiseksi: Jumala tahtoo tämän täydellisen rakkauden ihanteen valossa paljastaa ihmisen ja maailman todellisen tilan. Juutalaisuudessa ja monessa muussakin uskonnossa tosin eletään yhä siinä harhassa, että ihminen voisi oikein kovin ponnistelemalla saavuttaa tuon ihanteen. Mutta mikäli tuota ihannetta yhtään vakavasti pohditaan, huomaamme sen mahdottomuuden.

Jumalan upea taideteos – sinä, minä ja maailma, olemme särkyneitä – mutta emme silti toivottomia. Olemme yhä Jumalan, Luojamme käsissä. Hän tekee meissä armollista työtään. Toisaalta hän korjaa sitä, mikä on meissä synnin särkemää. Toisaalta hän joutuu murtamaan ja rikkomaan meitä, jotta se, mikä on synnin kovettamaa, voisi muovautua uudelleen Jumalan rakkauden muotissa.

Jotain tästä meille puhuu tuttu laulu, jossa sanotaan: Olen särkynyt saviruukku, pala palalta murtui pois. Vain ihmettelin ja itkin, en millään särkynyt ois. Sinä Herra, minut murskasit, vaan talletit kaikki palat. Niin paljon minua rakastit, tahdoit uutta kokonaan.

Tämä laulu, sekä rakkauden kaksoiskäsky ja ennen kaikkea evankeliumi Jeesuksesta Kristuksesta kertovat siitä, että Jumalan rakkaus on yhä tänään voimassa. Kun maailmasta emme löydä rakkautta, Jumala yhä tänäänkin rakastaa meitä uskollisesti.

Vaikka inhimilliset unelmat eivät aina toteutuisikaan, Jumalan suuri rakkauden unelma toteutuu. Siitä saamme vakuuttua, kun katsomme ristille, jossa Kristuksen rakkaus on voimassa ikuisesti ja kaikissa mahdollisissa elämäntilanteissa. Vaikka maailmassa olisi pelkkää pimeyttä ja kurjuutta, ristiltä loistaa Jumalan ikuinen, täydellinen ja kerran kaiken muuttava rakkaus sinua kohtaan. Vaikka ajassa menettäisimme kaiken, Jeesuksessa Kristuksessa me saamme kaiken, monin verroin, ylenpalttisesti, mittaamattomasti.

Hengellisessä työssä, mm. lähetystyössä kohtaamme kenties kaikkein suurimpana haasteena sen, että ihmiset kyllä kaipaavat rakkautta elämäänsä, mutta he etsivät sitä vääristä paikoista ja vääränlaisena. Jumalan rakkaus ei kelpaa – tilalle riittää niin paljon muuta, jota ensin on kokeiltava.

Kun Jumala tarjoaisi täydellistä ja iankaikkista rakkautta, ihminen tyytyy epätäydelliseen ja ajalliseen.
kun Jumala rakastaisi päättäväisesti ja uhrautuvasti, riippumatta siitä, miltä tuntuu ja näyttää, ihminen tyytyy hetken tunnekokemukseen vailla syvää pysyvyyttä ja turvaa.

Inhimillinen rakkaus – sellaisena kuin aikamme maailma sen meille tarjoilee – on kuin kauniita saippuakuplia auringon kimalteessa. Ne näyttävä kauniilta ja tavoiteltavilta, mutta kun niihin koskee, ne särkyvät ja katoavat.

Mutta Jumalan rakkaus on isketty horjumattomasti kallioperään. Golgatan risti seisoo tuulessa ja myrskyjen keskellä julistaen Jumalan ikuista rakkautta. Se kutsuu tulemaan yhä uudestaan Isän luokse Jeesuksen Kristuksen kautta.

Inhimillisten ja taivaallisten unelmien jännitteessä meillä kaikilla on sekä henkilökohtaisia omaan elämään liittyviä että Jumalan valtakunnan työhön liittyviä unelmia. Osa niistä saattaa jäädä toteutumatta, jotkut toteutuvat osittain ja toisella tavoin kuin ajattelimme. Osa saattaa toteutua sellaisenaan – jopa runsaammin kuin osasimme ajatella tai pyytää. Mitä lähempänä olemme Jumalan rakkauden unelmia, sitä varmempaa on niiden toteutuminen – sillä sen, minkä Jumala on Sanassaan luvannut, sen hän myös toteuttaa.

Mutta mitä tuo Jumalan rakkaus on aivan käytännössä? Miten unelma muuttuu konkretiaksi?

Lähtökohta ja pysyvä perusta on se, että Jumalan rakkaus vuodatetaan sydämiimme Kristuksen kautta, Pyhässä Hengessä. Emme milloinkaan ole yksin, omassa varassamme.

Kaiken lisäksi Jumala monella tavalla, kärsivällisesti tahtoo opettaa tuota rakkauden vaikeaa läksyä pyhän Sanansa, Raamatun kautta. Hän herättelee ja kutsuu rakastamaan. Raamatussa hän opastaa meitä isällisesti käskyjen ja ohjeiden ja lukemattomien esimerkkien kautta. Siellä kerrotaan niin monella tavalla, mitä aito rakkaus on ja mitä se ei ole. Siellä kuvataan, mitä seuraa, kun toimimme oikein tai väärin.

Uskon, että me kaikki tiedämme paljon tästä Jumalan rakkaudesta. Se ei ole ongelma vaan se, että on niin vaikeaa elää aidosti ja täydesti rakastaen.

Raja tulee nopeasti vastaan. Vaikka Jumala meitä näin kasvattaa rakkauteensa, me jäämme monin tavoin vajaiksi. Sen keskellä on hyvä muistaa, että rakkaudessaan Jumala hyväksyy meidät juuri tällaisina omiksi lapsikseen. Hän tietää ja tuntee meidät paremmin kuin me tunnemme itsemme. Hän tietää, minkälaista tekoa olemme. Hän tietää menneet, nykyiset ja tulevat. Ja silti hän rakastaa meitä ehdottomalla rakkaudella Kristuksessa.

Samalla tuo syvä vajavuuden ja syntisyyden tunto meissä, pitää yllä kaipuuta, unelmaa paremmasta. Olemme matkalla kohti parempaa, kohti Jumalan rakkauden unelman täyttymystä.

Tuolla matkalla sinulla ja minulla on oma paikkamme, tehtävämme ja tiemme. Sinulle on lohkaistu Jumalan sydämeltä oma rakkauden pala, jonka varassa ja voimassa saat tehdä matkaasi palvellen. Ja sekin, mikä tuntuu omasta mielestä mitättömältä, vähäpätöiseltä, arkiselta, onkin Jumalan siunaavien käsien alla arvokasta. Jumalalta ei yksikään hyvä sana tai teko jää huomiotta. Näin saamme olla mukana Jumalan suuren rakkauden unelman täyttämisessä.

Vaikka tämän maailman unelmat lopulta sortuvat kuten tuo dominopalikoista tehty Pisan torni, Jumalan rakkauden unelma täyttyy. Tästä voimme vakuuttua, kun herkin sydämin kuulemme monia hyviä uutisia lähetyskentiltä kuin myös kotoisesta Suomesta, arjen keskellä.

Täyttäköön Jumala meidät monilla rakkauden unelmilla, suurilla ja pienillä, ja täyttykööt ne täällä ajassa niin kuin Hän näkee hyväksi. Jumala voi synnyttää unelmia ja kääntää elämässämme aivan uusia sivuja entisten tultua valmiiksi. Yhden oven sulkeutuminen voikin merkitä toisen avautumista. Saatamme joutua odottamaan ja kypsyttelemään uuden hahmottumista.

Joskus ajallisen elämämme unelmien ja täyttymysten kirja tulee valmiiksi – kaikkine väreineen ja sävyineen. Silloin olemme jo lähellä Jumalan rakkauden unelman täyttä toteutumista omalla kohdallamme. Olemme myös joutuneet, samalla saaneet, saattaa monta rakastamme kirkkauteen. Se, mikä särkyi, nouseekin kirkkaana, eheänä. Odotus ja Jumalan hyvä tahto täyttyy.

Jumalan rakkauden unelman varassa on hyvä tehdä elämänmatkaa ja palvella lähimmäisiä lähellä ja kaukana. Olkoon sinulla Herrassa rikas menneisyys, armon täyttämä tämä hetki ja unelma tulevasta täyttymyksestä.

Siunattua elämänmatkaa Jumalan ikuisen rakkauden varassa, Kristuksessa Jeesuksessa.

Aamen.

 

 

RUKOUS

Rakas taivaallinen Isä,
sinä olet antanut meille pyhät käskysi elämän omaksi laiksi.
Ilman apuasi emme kuitenkaan taivu tahtoosi
eikä meistä ole täyttämään rakkautesi lakia.

Pyydämme Pyhää Henkeäsi oppaaksi,
että rakastaisimme sinua yli kaiken
ja löytäisimme tien lähimmäisen luo.

Kiitos, että sinä voit täyttää meidät rakkauden unelmilla,
jotka toteutuvat.

Kuule meitä Poikasi Jeesuksen Kristuksen,
meidän Herramme tähden.