USKON, ELÄMÄN JA SEKSUAALISUUDEN SUUNTAVIIVOJA

Kristillisen uskoni ja elämäni suuntaviivat ovat seuraavat.

 

LUOMINEN:

Jumala on luonut ihmisen kuvakseen. Jokainen ihminen on ainutlaatuisen arvokas ja jokaista on kunnioitettava tästä lähtökohdasta käsin. Alun perin ihminen oli täydellinen.

 

LANKEEMUS:

Jokaisessa ihmisessä Jumalan kuva on vääristynyt. Jokainen meistä on syntinen, ts. epäterveellä tavalla itsekäs ja kyvytön rakastamaan täydesti. Tämä ilmenee meissä kaikissa yhtäläisellä mutta myös eriytyneellä tavalla. Me synnymme syntisiksi ja siksi me käyttäydymme syntisellä tavalla, koska se on luontomme. Jokaisella on omat erityiset heikkoudet ja kamppailun alueet. Tästä näkökulmasta avautuu myös ihmisen rikkinäisyys seksuaalisuuden alueella. Homoseksuaalisuus on yksi sen ilmentymä. Heterot ovat yhtä lailla alttiita aikamme seksuaalisuuden vääristymille.

Jumalan edessä jokainen ihminen on samalla viivalla. Kukaan ei ole viaton eikä parempi. Jumalan edessä ihminen haluaa kieltää ja selittää tyhjäksi syntisyytensä ja vastuunsa. Ihmisen kyky ymmärtää oikea ja väärä on hämärtynyt. Siksi tarvitsemme Jumalan lain julistusta, joka paljastaa synnin, nuhtelee, tuomitsee ja ohjaa oikeaan – etenkin Kristuksen ristin juurelle.

 

LUNASTUS:

Jokainen ihminen on syntinen ja sen tähden vailla elämänyhteyttä Jumalaan. Elämä kumpuaa vain Jumalasta. Rakkaudessaan Jumala tahtoo pelastaa ihmisen synnistä, kuolemasta ja pahan valtapiiristä. Tämän hän tekee tulemalla ihmiseksi, sovittamalla syntimme ristinkuoleman kautta sekä nousemalla ylös kuolleista Jeesuksessa Kristuksessa.

Tätä pelastuksen lahjaa Jumala tarjoaa jokaiselle ihmiselle tasapuolisesti. Jokainen ihminen saa tulla rakastavan Jumalan yhteyteen juuri sellaisena kuin on. Ihminen ei voi muuttaa itse itseään. Vain Luoja voi syvämuuttaa luodun. Kutsu kuuluu jokaiselle, tasapuolisesti.

Koska pelastuksessa on kyse synnin eliminoimisesta, on ihmisen suostuttava siihen. Jeesus sanoi: Tehkää parannus ja uskokaa evankeliumi, sillä Jumalan valtakunta on tullut lähelle!

Parannus ei ole itsensä parantelua vaan suostumista Jumalan tahtoon ja pelastavaan armotyöhön. Se on yleisen valtakirjan antamista Jumalalle: saat tehdä hyvää työtäsi minussa! Ilman tätä suostumista ihminen ei voi pelastua, sillä silloin ihminen pitäisi kiinni synnistään ja haluaisi turmella iankaikkisenkin elämän (kuten ihminen turmelee tämän maailman ja elämän). Jumala siis edellyttää tätä suostumusta.

Syntisenä ihminen pakenee Jumalaa, mutta kun Jumala tulee rakkaudessaan, Kristuksessa lähelle, ihminen voi kääntyä. Tätä emme voi ymmärtää loppuun saakka. Jumalan edessä meidän tulee käyttää sitä tahtoa ja ymmärrystä, joka meillä on siinä hetkessä.

Kastettu Jumalan lapsi voi hylätä Luojansa ja asemansa. Jumala rakkaudessaan ei pakota ihmistä yhteyteensä. Moni ihminen ei kaipaa eikä halua Jumalaa ”pilaamaan” elämää täällä ajassa. Miksi hän sietäisi samaa ”pahaa ja ikävää” Jumalaa iankaikkisesti?

 

ELÄMÄ, KASVU JA PYHITYS KRISTITTYNÄ:

Jumalan yhteyteen tuleminen kasteen ja uskon kautta merkitsee hänen hengellisen elämänsä alkua ja uudenlaisen, syvällisen, kokonaisvaltaisen kasvun alkamista. Se tapahtuu Jumalan ja ihmisen ehdoilla. Jumala kasvattaa, hoitaa, parantaa, vahvistaa, johdattaa tahtonsa mukaan – sen mukaan kuin ihminen tähän suostuu.

Jumala toimii kaikessa Sanansa kautta ja siihen sitoutuneena. Sanalla hän loi maailman, Sanansa kautta hän pelastaa ihmisen ja kasvattaa häntä, Sanansa kautta hän tuomitsee ja luo kerran uuden, täydellisen maailman.

Kristitty ihminen on Jumalan lapsi ja Jeesuksen opetuslapsi. Se merkitsee syvällistä suhdetta ja opettajan tahdon oppimista ja seuraamista. On luonnollista, että kristitty kunnioittaa Jumalaa ja hänen sanaansa. Hengellisen elämän voimana on Jumalan Pyhä Henki, joka hänkin toimii vain Sanaan sitoutuneena.

Kristityn tulee pyrkiä armon varassa Jumalan tahdon mukaiseen elämään. Tämä pyrkimys jää hyvin vajaaksi, kuten hyvin tiedämme. Vaikka ihminen monella tavalla vahvistuu ja eheytyy, hän on yhä myös syntinen, vaikka Jumala uudistaa häntä hyvään.

 

KIRKASTUMINEN:

Kaiken vajavuuden, kärsimyksen, kuoleman keskeltä Jumala nostaa ihmisen iankaikkiseen, täydelliseen elämään ylösnousemuksen ja kirkastumisen kautta. Se, mitä nyt kaipaamme ja huokailemme, täyttyy kerran mittaamattomalla tavalla. Tämä antaa vahvan tulevaisuuden toivon, merkitystä ja perspektiiviä elämään täällä ajassa.

 

Liberaaliteologiasta

Nämä näkökulmat nousevat Raamatusta ja ovat kaikille tuttuja. Tosin moderni, liberaali kristillisyys kiistää oikeastaan kaikki perinteisen kristillisyyden totuudet:

• Raamattu ei ole Jumalan sana vaan ihmisen hapuilua kohti Jumalaa ja hyvää elämää.
• Jumalaa ei varsinaisesti voi tuntea (mikä on syvästi ristiriidassa Raamatun kokonaissanoman ja lähetyskäskyn kanssa).
• Jeesus oli merkittävä ja rohkea ajattelija ja opettaja, mutta jonka ympärille on rakennettu mitä ihmeellisempiä, epätosia tarinoita.
• Raamatun peruskäsitteet ja nimet irrotetaan kokonaan Raamatusta ja selitetään puhtaasti modernilla, humanistisella, antikristillisellä tavalla.
• Rakkautta ei voi määritellä Raamatulla.
• Abortit, homoseksuaalisuus, muut seksuaalisuuden vääristymät, sukupuolten kieltäminen, eutanasia jne. ovat moraalisesti ok, jopa rakkauden ja vastuullisuuden ilmentymiä.

Valitettavasti / onneksi kenenkään teologin, papin, piispan väitteet eivät kumoa Raamatun ja Jumalan todellisuutta. Jumalaa ei voi selittää olemattomaksi. Häntä vastaan voi kylläkin kapinoida.

 

Homoseksuaalisuudesta yms.

Mikäli homoseksuaalisuutta väitetään kristillisen rakkauden nimissä oikeaksi, hyväksi ja siunatuksi, väitteen esittäjä joutuu välittömästi moniin ja syviin vaikeuksiin.

Hän joutuu liberaaliteologian hengessä kieltämään Raamatun ja sen luotettavuuden ja pätevyyden. Hän suhteellistaa totuuden. Hän asettuu (jopa pappina) Jumalan tilalle ja määrittää elämän ja rakkauden itsestään käsin.

Kysymys ei ole lainkaan vain yhdestä asiasta. Todellisuudessa kyse on laajasta, monisyisestä ilmiöstä. Varsin usein homoseksuaalisuuden kannattaja kyseenalaistaa, vesittää ja vääristää monia muitakin Raamatun totuuksia.

Mitä tarjota homoseksuaalille (yms.) ihmiselle? Miten kohdata hänet kristillisesti?

• Jokaista kunnioitetaan ihmisenä. Jokainen on tervetullut mukaan seurakunnan toimintaan.
• Homoseksuaalille (yms.) ei anneta erivapauksia eikä oikotietä taivaaseen.
• Jokainen ihminen on syntinen ja jokainen tarvitsee pelastusta synnistä Kristuksen avulla.
• Ihmisiä ei tule lähestyä korostaen yhtä syntiä, koska ihminen on kokonaisvaltaisesti syntinen. Kristitty ei ole parempi ihminen, vaikka onkin armahdettuna paremmassa asemassa.
• Evankeliumia julistetaan kuten kenelle tahansa, Raamatun mukaisesti.
• Yleisessä opetuksessa pidetään kiinni miehen ja naisen välisestä avioliitosta ainoana Jumalan siunaamana parisuhteena, johon kuuluu seksuaalisuuden harjoittaminen. Synti nimetään synniksi. Opetuksen tulee olla laajaa ja tasapuolista. Kyse ei ole yhdestä syntitavasta. Puhe synnistä loukkaa aina syntistä ihmistä, mutta se on välttämätöntä.
• Jokainen ihminen päättää, suostuuko hän Jumalan pelastavaan armoon vai ei. Jokaisen tulee antaa Jumalalle valtakirja, jokaisen on tunnustettava kokonaisvaltainen syntisyytensä, jokaisen on turvauduttava Kristukseen. Kaikkeen tähän Jumala antaa voimansa.

Homoseksuaalille tarjotaan siis aivan samaa kuin kaikille muillekin: Jumalasta kumpuavaa todellista elämää, joka kantaa iankaikkisuuteen. Jeesus on tullut, jotta meillä on elämä ja yltäkylläisyys. Tätä tarjoamme kaikille!

Jokainen joutuu käymään oman luopumistaistelunsa. Minä olen käynyt sellaisen omien syntieni kohdalla. Samaan kamppailuun joutuu homoseksuaali. Kenelläkään ei ole lupaa elää synnin vallassa. Kaikille kuuluu sama pelastava armo, Kristuksessa.

Kutsun edessä ihminen kokee haasteen negatiivisena: mistä minun pitää luopua? Kun ihminen astuu pelastukseen, sama kysymys näyttäytyy usein helpottavana mahdollisuutena: näistä minä haluankin luopua!

Liberaalin papin tapa lähestyä homoseksuaalia yms.

Liberaali pappi vesittää ja selittää tyhjäksi valtavan paljon Raamatusta: luomiskertomuksen (kaikki oli hyvää ja oikeaa), syntiinlankeemuksen ja ihmisen kapinan, pelastustyön laajuuden ja tarpeellisuuden, pyhityselämän luonteen, sen kuka ja millainen Jumala ja Jeesus todella ovat jne.

Raamatun vahva linja julistaa miehen ja naisen välistä avioliittoa ja parisuhdetta ainoana Jumalan siunaamana muotona. Tähän Jeesuskin yhtyy. Lisäksi Raamattu nimeää homoseksuaalisuuden yksiselitteisesti synniksi. On epärehellistä kieltää Raamatun ilmoitus ja vääristää se muuksi.

Liberaali pappi siis tuudittaa homoseksuaalin syntiinsä ja vieläpä lupaa sille Jumalan siunauksen. Millä oikeudella hän näin tekee? Kenen lähettiläs hän on? Raamatusta sille ei löydy tukea. Pelkkä Raamatusta irrotettu sana ”rakkaus” ja sen humanistinen selittäminen ei ole sellainen valtuutus.

Liberaali pappi on ”sokea, joka taluttaa toista sokeaa, ja jolloin molemmat putoavat kuoppaan”.

Todellista rakkautta

Jeesus oli täynnä armoa ja totuutta. Molempia tarvitaan. Kummastakaan ei tule luopua. Jumala / Jeesus lähestyy jokaista ihmistä tällä tavoin: täynnä armoa ja totuutta.

Armossa ihminen voi turvallisesti kohdata totuuden Jumalasta, elämästä, ihmisyydestä ja omasta itsestä. Ihmistä ei hylätä vaan hän saa mahdollisuuden pelastua, löytää rakkauden ja elämän.

Siksi kirkon tulee julistaa lakia ja evankeliumia. Synti sanotaan synniksi, mutta armon hengessä. Tämä on kirkon luovuttamaton tehtävä. Tämä on todellista rakkautta, jota Jumala itse harjoittaa ja johon hän kutsuu kirkkonsa ja omansa.

Rakkauden vastakohta on valehdella ihmisille ja riistää häneltä armon, elämän ja rakkauden mahdollisuus.

 

RAAMATTU ja sen julistaminen

Raamatussa kuvataan kahta todellisuutta: 1) syntiinlangennettua maailmaa, ihmisyyttä ja elämää; 2) Jumalan todellisuutta (Jumalan valtakuntaa), joka murtautuu ja vuodattuu tämän maailman ylle.

Niinpä Raamattu on täynnä karua kuvausta ihmiselämästä, sen laaksoista ja huipuista. Siinä on kaikki se, mitä nytkin näemme ja koemme. Siinä on kosketuspinta sinuun ja minuun.

Samalla Raamattu tuo kaiken tämän ylle iankaikkisen toivon, rakkauden ja elämän – suunnattoman mahdollisuuden. Tämä on vastaus ihmisyyden hätään. Ei mikään muu.

Raamatun tulkinnoista…

Raamatun tulkinta voidaan kiteyttää kahteen päätapaan, joiden alla on koulukuntia ja painotuksia:

• Raamattu on viime kädessä Jumalan sana, ainutlaatuinen, luotettava ilmoitus Jumalasta, elämästä ja ihmisyydestä.
• Raamattu on pelkästään tai lähinnä vain ihmisen sana, jossa ei ole mitään sitovaa.

Raamatun julistamisesta…

Liberaali pappi tarjoaa mahdollisuuden jatkaa synnissä ja vapautta elää piittaamatta Jumalan tahdosta ja rakkaudesta. Sen seurauksena on kuolema. Se on sama kuin kuolemansairas ihminen saisi kuulla lääkärissä: Sinussa ei ole mitään vikaa. Sinä et kuole. Sinä et tarvitse mitään lääkettä (vaikka parantava lääke olisi olemassa). Potilas kuolee, koska hän jää synnin ja kuoleman valtaan.

Jumalalle uskollinen pappi julistaa Sanan mukaista elämää, joka kantaa iankaikkisuuteen. Hän tekee oikean diagnoosin (minkä kuuleminen tekee kipeää) ja tarjoaa parantavaa lääkettä (mikä tuo syvän helpotuksen). Lääkkeenä on Jumalan valtakunnan tuoma armo, totuus ja uusi elämä.