Loppiaisen saarna

JEESUS – Jumalan kirkkaus

 

Evankeliumi: Matt. 2: 1-12

Kun Jeesus oli syntynyt Juudean Betlehemissä kuningas Herodeksen aikana, Jerusalemiin tuli idästä tietäjiä. He kysyivät: ”Missä se juutalaisten kuningas on,
joka nyt on syntynyt? Me näimme hänen tähtensä nousevan taivaalle ja tulimme osoittamaan hänelle kunnioitustamme.”

Kuullessaan tästä kuningas Herodes pelästyi, ja hänen kanssaan koko Jerusalem. Hän kutsui koolle kansan ylipapit ja lainopettajat ja tiedusteli heiltä, missä messiaan oli määrä syntyä. ”Juudean Betlehemissä”, he vastasivat,

”sillä näin on ilmoitettu profeetan kirjassa:
      – Sinä, Juudan Betlehem,
      et ole suinkaan vähäisin heimosi valtiaista,
      sillä sinusta lähtee hallitsija,
      joka on kaitseva kansaani Israelia.”

Silloin Herodes kutsui salaa tietäjät luokseen ja otti heiltä juurta jaksain selville, milloin tähti oli tullut näkyviin. Sitten hän lähetti heidät Betlehemiin. ”Menkää sinne”, hän sanoi, ”ja ottakaa asiasta tarkka selko. Kun löydätte lapsen, niin ilmoittakaa minulle, jotta minäkin voisin tulla kumartamaan häntä.”

Kuninkaan sanat kuultuaan tietäjät lähtivät matkaan, ja tähti, jonka he olivat nähneet nousevan taivaalle, kulki heidän edellään. Kun tähti tuli sen paikan yläpuolelle, missä lapsi oli, se pysähtyi siihen. Miehet näkivät tähden, ja heidät valtasi suuri ilo.

He menivät taloon ja näkivät lapsen ja hänen äitinsä Marian. Silloin he maahan heittäytyen kumarsivat lasta, avasivat arkkunsa ja antoivat hänelle kalliita lahjoja: kultaa, suitsuketta ja mirhaa.

Unessa Jumala varoitti tietäjiä palaamasta Herodeksen luo, ja niin he menivät toista tietä takaisin omaan maahansa.

 

 

 

SAARNA

 

Tähden ja Sanan johdattamana

Olemme jälleen hyvin tutun raamatunkertomuksen äärellä. Itämaan viisaat miehet tulevat kumartamaan Jeesus-lasta Betlehemiin tähden opastamana.

Tuon ajan olosuhteissa ja välineillä satojen kilometrien matka oli pitkä ja haastava.
Mikä sai itämaan viisaat miehet lähtemään tälle matkalle, mitä he halusivat löytää ja miten se muutti heidän elämänsä?

Varmastikin tuo matka merkitsi heille paljon. Siitä tuli taitekohta menneisyyden ja uudenlaisen tulevaisuuden välillä.

Täällä Suomessa olemme juuri aloittaneet vuoden 2017. Tämä vuosi on monella tavalla merkittävä. Suomi täyttää 100 vuotta. Kirkollisesti vietämme uskonpuhdistuksen 500-vuotisjuhlaa. Kansanlähetykselläkin on oma juhlavuotensa, kun 50 vuotta tulee mittariin – samoin minulla itsellänikin.

Uuden edessä on hyvä arvioida mennyttä, sitä missä olemme nyt ja mitä on edessäpäin. Itämaan viisaita miehiä johdatti kirkas tähti vanhasta uuteen. Entä minkälainen tähti johdattaa meitä melko pimeänkin ja epävarman ajan keskellä?

Mitä eniten toivot elämältä ja tulevaisuudelta? Mitä tavoittelet? Mikä on elämäsi kiintopiste tai kiintotähti? Mitkä asiat sinä asetat elämässäsi kaikkein tärkeimmiksi? Tai vielä syvemmin: mikä on elämäsi tarkoitus tässä maailmassa?

Oliko niin, että itämaan viisailta miehiltä puuttui vielä se kaikkein tärkein. Elämässä oli paljon mielenkiintoista tutkittavaa ja koettavaa, mutta mikään niistä ei antanut syvintä tyydytystä eikä ratkaisua läsnä olevan pahuuden ja kuoleman voittamiseksi.

Kenties heillä oli kosketuspintaa niiden juutalaisten jälkeläisiin, jotka olivat joutuneet Babyloniaan pakkosiirtolaisuuteen. Heillä oli käsitys tulevasta Messiaasta, juutalaisten kuninkaasta, joka tulisi lopulta hallitsemaan kaikkia maailman kansoja.

Juutalaisten pyhät kirjoitukset, kuten Jesajan profetia kertoivat tästä tulevasta kirkkauden Kuninkaasta: – Ei riitä, että olet minun palvelijani ja saatat ennalleen Jaakobin heimot,
tuot takaisin Israelin eloonjääneet. Minä teen sinusta valon kaikille kansoille, niin että pelastus ulottuu maan ääriin saakka.

 

Palvommeko luotua vai Luojaa?

Kertoivathan tähdetkin sitä samaa. Tähdillä, planeetoilla ja niiden keskinäisillä suhteilla oli oma merkityksensä. Jumala puhuu ihmiselle luomistekonsa kautta. Psalmissa sanotaan: Taivaat julistavat Jumalan kunniaa.

Luomakunnan tutkimisen tulisi herättää ihailua, ihmetystä ja kyselyä siitä, kuka on kaiken takana. Ne ovat ikään kuin suuntaviittoja Luojamme luokse. Suuntaviitat ovat tärkeitä, mutta ei itse päämäärä, täyttymys.

Moni onkin pysähtynyt ikään kuin kesken matkan katsomaan ja palvomaan luotua – mahtavia luonnonilmiöitä, kiviä, puita, eläimiä tai ihmistä. Tämä johtaa usein taikauskoon, jossa elämän onnea etsitään luodusta – ei Luojasta.

Äkkiseltään tällainen tuntuu nykyajan ihmisestä jotenkin hupaisalta. Olemmehan me sivistyneitä ja tieteeseen nojautuvia ihmisiä! Mutta kun yhtään raaputamme pintaa, huomaamme, että monenlainen taikausko on läsnä korkean teknologiankin maissa. Sitä sain havaita aivan omin silmin, kun kävin Japanissa tutustumassa sikäläiseen elämään ja sen keskellä tehtävään lähetystyöhön. Taikausko ja henkien ja kuolleiden esi-isien palvonta oli arkipäivää. Kuitenkaan siitä ei löytynyt rauhaa eikä kestävää onnellisuutta. Kovan suorittamisen keskelle japanilaiset tarvitsevat armon löytämistä. Tätä heille ovat tuomassa esimerkiksi Liivolat, jotka ovat nimikkolähettejä.

Yllättävän paljon samankaltaista löytyy Suomestakin. Monet lehdet ovat pullollaan horoskooppeja, ennustajia, epämääräisiä parantajia, sekä moninaisia itämaisia hoitomuotoja, jotka eivät perustu lääketieteeseen. Tuntuu siltä, että mitä enemmän vieraannumme Luojastamme, sitä enemmän tilalle tulee luodun palvonta. Ja sitä enemmän hyvinvointi muuttuu pahoinvoinniksi, koska elämän syvin turva ja täyttymys jää löytämättä.

 

Jumala puhuu unien kautta

Loppiaispäivän evankeliumissa tulee esille, että luonnon ohella Jumala saattaa puhua ihmiselle myös unien kautta. Tästä on Raamatussa moniakin esimerkkejä:

  • Vanhan testamentin kertomuksissa tällainen oli melko yleistä.
  • Uudessa testamentissa joulun tapahtumiin liittyen Jumala puhui Joosefille, joka oli aikeissa hylätä raskaaksi tulleen Marian.
  • Unessa Jumala myös varoitti itämaan vierailijoita palaamasta enää Herodeksen luo.

Unetkin ovat kiehtovia. Monilla saattaa olla unikirjoja, joissa pyritään selittämään erilaisia unia ja antamaan niille merkityksiä, jotka ohjaavat tulevaisuuden valintoja.

Kristittynä, valistuneena ihmisenä on kuitenkin ymmärrettävä, että unet voivat nousta kolmesta eri lähteestä.

  • Ensinnäkin unet ovat lähes aina täysin luonnollisia prosesseja, jotka Jumala on meihin luonut. Ihmismieli prosessoi unessa päivän kokemuksia, tuntemuksia, toiveita ja pelkoja. Tällaisina luonnollisina prosesseina niillä ei ole sen kummallisempaa merkitystä. Missään tapauksessa niitä ei tule tulkita unikirjojen avulla eikä niiden pohjalta tule tehdään mitään päätöksiä.
  • Toiseksi, Jumala puhuu toisinaan meille unien kautta. Silloin kun uni on Jumalasta, sen merkitys ja viesti on täysin selvä kuten esim. Joosefin ja näiden itämaan viisaiden miesten kohdalla. Kun uni on Jumalasta, sen viesti on selvä ja usein hyvin vakuuttava ja varma. Tällaisia Jumalan antamia unikokemuksia osuu ihmiselämään vain muutamia ja silloinkin lähinnä hyvin tärkeisiin elämänvaiheisiin. Itse sain aamuyöstä kuulla hyvin vahvat Jumalan sanat: ”Afrikkaan minä sinut lähetän”. Muutama vuosi myöhemmin sain lähteä lähetystyöhön Etiopiaan vajaaksi neljäksi vuodeksi. Tällaiset kokemukset ovat siis harvinaisia. Jos siis arvelet saavasi viestejä unien kautta kovinkin usein, uskallan sanoa, että olet erehtynyt. Vastaavalla tavalla Jumala on saattanut puhutella muslimeja unen tai ilmestyksen kautta, kun he ovat nähneet esimerkiksi kuvan Kristuksesta.
  • Kolmanneksi, persoonallinen paha on myös valitettavaa todellisuutta. Se voi hyökätä meitä vastaan raskaiden unien kautta yrittäen tuoda pelkoja, ahdistusta ja pimeyttä. Se haluaa särkeä elämämme perusturvan ja luottamuksen Jumalaan ja toisiin ihmisiin. Jos koet usein tällaisia ahdistavia unia, olet ehkä ollut kosketuksissa asioihin, joista Jumala on tahtonut lapsiaan varjella. Vääristä asioista ja voimista tulee irtisanoutua synnintunnustuksen ja päästön kautta. Tämänkin sanon kokemuksella.

 

Jumalan hyvät lahjat

Jumalan luomistyö on täynnä hyviä lahjoja, joista saamme iloita ja nauttia. Samalla meidän tulee pidättäytyä ja luopua kaikesta noituudesta, taikauskosta ja epäjumalanpalveluksesta. Heitä pois kaikki unikirjat, horoskoopit ja itämaisen uskonnollisuuden sävyttämät kirjat ja ohjeet, joogasta alkaen. Älä myy niitä eteenpäin vaan hävitä ne kokonaan.

Emme tarvitse mitään epämääräistä. Jumala mielellään puhuu meille Sanansa kautta.
Hän suorastaan tahtoo vetää meidät läsnäoloonsa pyhän Sanansa Raamatun, kasteen ja ehtoollisen lahjan kautta.

 

Kirkkauden Jumala ilmestyy salatulla tavalla

Jumalan puhe oli myös ottanut itämaan viisaat miehet otteeseensa ja veti magneetin tavoin hänen armonsa, rakkautensa ja pyhyytensä luokse.

Se, että nämä miehet menivät etsimään uutta Kuningasta Herodeksen luota, oli täysin inhimillistä. Ihminenhän luonnostaan ihailee maallista loistoa ja kunniaa. Sellaiseksi he ajattelivat myös Jumalan. Jumala on niin suuri ja pyhä, että hän ilmestyy vain kuninkaallisen loiston keskelle.

Yllätys oli varmasti melkoinen, kun he lopulta päätyivät vaatimattomaan taloon pienessä kylässä nimeltä Betlehem. Pyhien kirjoitusten ohella erityinen Jumalan antama merkki, tähti, todisti heille, että he olivat oikeassa paikassa, juuri oikean talon kohdalla.

Olen joskus ajatellut, miltähän heistä tuntui, kun he astuivat huoneeseen ja näkivät köyhän oloisen perheen: Marian, Joosefin ja Jeesus-lapsen? Mikä vakuutti heidät lopullisesti?

Itse sain uudelleen tulla Vapahtajan yhteyteen, kun olin 25-vuotias. Jumalan henkilökohtainen kohtaaminen ja hänen läsnäolonsa Pyhässä Hengessä vakuutti minut ja antoi sydämeeni levollisen uskon ja rauhan. Rukoukseni oli: Jumala, tapahtukoon sinun tahtosi elämässäni, on se sitten mitä tahansa. Annan elämäni Jeesukselle.

Samana vuonna, joulun aikaan kysyin hyvin lapsenomaisesti Jumalalta, miltä tietäjistä tuntui, kun he astuivat vaatimattomaan kotiin. Välittömästi tunsin, että huoneeseen, jossa olin, laskeutui aivan ihmeellinen Jumalan läsnäolo, joka oli täynnä pyhyyttä. Koko huone väreili pyhyyttä, joka täytti minut kunnioituksella ja hiljaisella pelollakin. Minun oli pakko polvistua ja kumartaa pääni lattiaan ja olla aivan hiljaa. Se oli ihmeellinen hetki. Ehkä sain kokea jotain samaa kuin he.

 

Kokemukset ja arkielämä

Me kaikki saamme kokea elämässämme hetkittäin Pyhän Hengen ihmeellisiä vaikutuksia ja kosketuksia, kun kohtaamme pyhän Jumalan ja hänen rakkautensa. Jumala kyllä ilmaisee itsensä ja vakuuttaa meille, että hän todella on. Kristillinen usko ei perustu hurskaisiin toiveisiin vaan Jumalan todelliseen läsnäoloon, Sanaan ja armovälineisiin.

Vaikka Jumalan armosta saamme joskus erityisiä kokemuksiakin, silti uskovana, Jumalan lapsena eläminen on pääosin aivan tavallista arkielämää – ilman suuria tuntemuksia ja kokemuksia. Niitä ei voi vaatia Jumalalta eikä niitä voi lähteä hakemaan merten takaa suurten julistajien luota. Niitä saamme vain Kristuksen ja hänen ristinsä juurella oman arkemme keskellä kotona, luonnossa, seurakunnan keskellä – kun Jumala näkee hyväksi.

Itämaan viisaat miehet kenties sydämissään kokivat Pyhän Hengen kosketuksen, koska he kumarsivat lasta ja antoivat hänelle hyvin kalliita, kuninkaallisia lahjoja: kultaa, suitsukkeita ja mirhaa. Mutta inhimillisesti he näkivät aivan tavallisen lapsen tavallisessa, jopa vaatimattomassa talossa ja aivan tavallisen pariskunnan, Marian ja Joosefin.

Jumala ilmestyy meille ihmisille vaatimattomissa puitteissa. Hän tuli tavalliseksi ihmiseksi, ilman syntiä. Hän eli tavallista elämää Nasaretissa puuseppänä, hän kärsi ristillä ja kuoli. Pinnallisesti hän näytti pelkältä ihmiseltä. Mutta silti kaikki se, mitä hän sanoi ja teki, kertoi suuremmasta todellisuudesta – Jumalasta ihmisenä ihmisten keskellä.

 

Jumalan suurimmat aarteet

Kristuksessa loisti Jumalan kirkkaus, jonka saattoi kohdata, kokea ja vähän ymmärtääkin, kun sydän avautui Jumalan todellisuudelle. Silloin tuo salattu kirkkaus, Jumalan läsnäolo voi astua meidänkin sydämiimme – kuten apostoli Paavali todisti: Kristus teissä, kirkkauden toivo. Silloin meillä on aarre meidän vajavaisessa olemuksessamme, saviastiassa.

Silloin tuo Jumalan läsnäolo voi täyttää sydämemme ja elämäämme ohjaa jumalallinen tähti. Silloin mekin tulemme osallisiksi itämaan viisaiden miesten tuomista parhaista lahjoista:

  • Saamme kultaa, puhdasta Jumalan sanaa, joka ei pala tulessakaan.
  • Suitsukkeita, jotka rohkaisevat rukoilemaan ja palvelemaan Herraa ja lähimmäistä.
  • Mirhaa, jota todella tarvitsemme ajallisen elämän kärsimysten keskelle lääkkeeksi, lohdutukseksi, kuoleman voittamiseksi.

 

Kutsu kirkkauden kohtaamiseen ja palvelemiseen

Loppiaisena meitä kutsutaan täyttymään yhä uudestaan Jumalan salatulla kirkkaudella Kristuksessa. Loppiaisena meitä kutsutaan viemään tuota Kristuksen kirkkauden sanomaa kaikille heille, jotka vielä etsivät elämäntiellä tarkoitusta ja sen antajaa, Luojaamme.

Jumala ei vaadi mitään, mitä meillä ei ole. Hän antaa ja me saamme jakaa. Kaikki on puhdasta armoa. On hyvä tehdä pitkääkin elämänmatkaa, kun saa tietää, että

  • Jumala on meidät tälle matkalle lähettänyt
  • Hän kulkee kanssamme Kristuksessa Jeesuksessa
  • Ja vie kerran perille kirkkauden kotiin.

Sama kirkkaus kutsuu meitä palvelemaan lähimmäisiämme lähellä ja kaukana, varsinkin kristillisen lähetystyön ja diakonian kautta.

 

Tähti johtaa lasten luo

Tähti johdatti viisaat miehet pienen lapsen luokse. Erityisesti olen huomannut, että Jumalan rakkauden tähti haluaa ohjata meidät juuri niiden lasten luokse, jotka elävät puutteessa. Esimerkiksi Etiopiassa tehdään mittaamattoman arvokasta kummilapsityötä, jossa autetaan kaikkein heikoimmassa asemassa olevia.

Jossain maassa odottaa pieni tai vähän isompikin lapsi juuri sinun rakkauttasi. Muutamalla eurolla voit antaa hänelle paremman elämän, muutamalla kirjeellä ja pienellä lahjalla saat hänet tuntemaan itsensä arvokkaaksi ja rakastetuksi, monilla rukouksilla voit laskea Jumalan siunaavat ja varjelevat kädet hänen ylleen. Maailmassa varmasti riittää monia rakkautta tarvitsevia ihmisiä. Juuri tätä on kristillinen lähetystyö.

 

Johdattakoon tähti sinut Jumalan rakkauden, Kristuksen luokse, ja lähimmäisten luo.